Kirjoittaja Aihe: Kaksosauringot: Viskinmakuinen suudelma, Corildon/Aleia, S, ficlet  (Luettu 1838 kertaa)

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 665
Ficin nimi: Viskinmakuinen suudelma
Kirjoittaja: Thelina
Fandom: Kaksosauringot
Tyylilaji: Romance, fluff, pieni hurt/comfort
Ikäraja: S
Paritus: Corildon/Aleia
Yhteenveto: ”Et sinä ole minua menettämässä. Olen tässä, jos vain haluat.”
Vastuunvapaus: Kunnia kaikesta Erika Vikin luomasta ja hänen kirjoissaan esiintyvistä tapahtumista kuuluu hänelle.

A/N: Tämä on LillaMyylle, joka on salainen ystäväni! Vaikka hänellä oli monta hyvää toivetta, niin pakkohan minun oli valita tämä meidän yhteinen innostus eli Corildon/Aleia! Tässä pieni palanen, joka sijoittuu Kaksosauringot -trilogian toisen kirjan alkuun. Tässä on siis sovitettu kirjan tapahtumiin uudenlainen kohtaus, moni yksityiskohta on kuitenkin kuten kirjassa tapahtui. Näin se olisi silti voinut mennä...



Viskinmakuinen suudelma


”Anna anteeksi, Corildon!” Aleia huusi harppoessaan seleesin perässä alas portaita kohti tämän hyttiä. Hän ei todellakaan ollut halunnut saada tällaista tuhoa aikaan. Tarkoituksena oli vain ollut saada Corildon kuuntelemaan ja päästä eroon viskistä, jota oli tähänastisen matkan aikana kulunut jo enemmän kuin laki salli. Tajuttuaan, ettei laivan kannelta kaaressa mereen lentävä esine suinkaan ollut Corildonin kirottu viskipullo vaan tämän kukkaro, oli kuitenkin ollut jo auttamatta liian myöhäistä korjata tilannetta.

Corildon ei kuunnellut häntä, paineli vain eteenpäin nyrkkiin puristuneet kädet heiluen. Hänellä on kai syytäkin olla vihainen, Aleia mietti. Mutta niin oli Aleiallakin! Miksi Corildonin piti käyttäytyä kuin pahainen merimies, jonka matkaohjelmaan ei kuulunut muuta kuin viskiä ja viehättäviä seleesinaisia? Rehottavine partoineen hän oli ulkonäköä myöten aivan Seleesiaan seilaavien merikarhujen kaltainen. Ainoa asia, joka erotti hänet Sorian aidoista kansimiehistä oli se, ettei hän tehnyt laivassa töitä.

”Corildon!” Aleia huudahti, kun mies yritti sulkea hytin oven hänen nenänsä edestä. ”Päästä minut!”
”Mitä sinä vielä haluat? Minulla ei ole enää muuta mereen heitettävää kuin vaatteeni ja pitäisin ne mieluummin ylläni, jos vain sopii.”
”Vaikuttaa kyllä siltä, että riisutkin ne melkoisen kernaasti. Cesi selitti minulle! Annat kenen tahansa seleesittären vietellä itsesi, ei tarvita kuin yksi hipaisu niskaan ja…”
”HILJAA!” Corildon karjaisi ja veti raollaan olevan oven kiinni. ”Älä puhu tuollaisista asioista, kun joku voi kuulla! Sinä et ole minusta vastuussa, etkä voi määrätä, miten saan viettää vapaa-aikani.”

Aleia tuijotti häntä silmät kyynelissä.
”En, mutta sinä en tunnu tajuavan, miten pahalta se minusta tuntuu.”

Corildon jähmettyi. Kellanvihreät silmät kipunoivat hämmästyksestä ja käsi eksyi vaivaantuneena haromaan takkuisina kiharoina hartioille valuvaa tukkaa.

”Mitä sinä tarkoitat?” hän lopulta kähähti.
”Etkö vieläkään tajua! Minä välitän sinusta ja sydämeni särkyy joka kerta, kun tajuan missä olet iltasi tai yösi viettänyt, viskinhuuruisena tai ei. Et vaivaudu edes huomaamaan minua ja se sattuu! Minä kaipaan sinua, Corildon. Luulin, että meistä oli tulossa läheisempiä, mutta olin kaiketi väärässä.”

Corildon tuijotti Aleiaa silmät suurina.
”Mutta… minä luulin että sinä ja Mateo…”
”Ei”, Aleia sanoi. ”Siitä ei olisi koskaan tullut mitään. Pidän Mateosta, mutta hän on kuin veli minulle, Corildon. Kuin veli.”

Corildon vajosi istumaan sängyn reunalle ja painoi kasvot käsiinsä. Kului monta minuuttia, muutama kyynel vierähti Aleian poskelle ja mies vain istui liikkumattomana hänen edessään, sanomatta mitään. Corildonin katkonainen huokaus rikkoi lopulta vaivaantuneen hiljaisuuden.
”Aleia. Olen anteeksipyynnön velkaa. Minä… kun tajusin kuinka paljon sinä merkitset minulle ja kun sitten näin sinut jatkuvasti hänen kanssaan… Olen ollut niin yksinäinen ja ajatus uudesta menetyksestä särki sydämeni. Ei ole niin kovin kauaa siitä kun Lena… ja sitten vielä sinäkin. Tai niin luulin.”

Aleia pujahti seleesin viereen ja antoi tämän kietoa käsivartensa ympärilleen.
”Et sinä ole minua menettämässä. Olen tässä, jos vain haluat.”

Aleia painoi poskensa vasten Corildonin paitaa ja tämä puristi häntä lähelleen, painaen huulensa kevyesti tytön päälaelle.
”Haluan”, mies kuiskasi käheästi. ”Enemmän kuin mitään muuta.”
”Vaikka heitin kaikki rahasi mereen?” Aleia kysyi ja nosti katseensa, pilke silmäkulmassa. Corildonin silmissä välähti huvittuneisuus.
”Jos vain edelleen kelpaan sinulle. Sitä paitsi, voimme sopia, että siinä meni palkkasi kevään ajalta. Silloin viskelit omia rahojasi, et minun”, Corildon sanoi.

Aleia nyökkäsi hyväksyvästi nauraen.
”Sovittu.”

Corildon tarttui häntä leuasta.
”Aleia… se punasilmäinen seleesitär jonka näit… Mitään ei tapahtunut. Hän olisi kyllä halunnut, kuten arvasitkin, mutta minä… En saanut ajatuksiani irti sinusta, joten torjuin hänet. Joka kerta.”

Aleia katsoi Corildoniin, jonka silmät olivat vilpittömät ja kirkkaat.
”Eli kun hän lähti perääsi aina illallisen jälkeen…”
”Minulla oli täysi työ päästä hänestä eroon. Usko pois, hän osaa olla sinnikäs.”
”Mutta missä sitten olit öisin, kun näin sinun palaavan hytillesi vasta kauan sarastuksen jälkeen, kun minä olin jo matkalla aamiaiselle?” Aleia ihmetteli.

Corildon katsoi ulos hytin pyöreästä ikkunasta, josta näkyi harmaana vellovaa vettä ja pienen pieni kaistale taivasta.
”Kannella. Tunnustelin tuulta, katselin tähtiä, join viskiä... mitä vain, jottei olisi tarvinnut kohdata ikävöivää katsettasi. Luulin sen huokuvan kaipausta häntä kohtaan. Mutta taisinkin olla väärässä.”

Seleesin keho hohkasi lämpöä, kun Aleia veti hänet halaukseen, puristaen ryppyistä paitakangasta tiukasti käsissään. Corildon silitti hänen selkäänsä varovaisin vedoin.
”Jok'ikinen katse oli tarkoitettu sinulle”, Aleia kuiskasi.

Corildon vetäytyi halauksesta hieman, vain lähestyäkseen Aleiaa uudella tavalla. Käsi eksyi tummanruskeisiin kiharoihin, silmät sulkeutuivat ja parta kutitti kasvoja, kun Aleia hymyili vasten Corildonin huulia. Sillä hetkellä Aleia ei tiennyt mitään parempaa, kuin seleesimiehen viskinmakuinen suudelma.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2020 22:33:29 kirjoittanut Thelina »
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Rosmariini

  • Tulesta syntynyt
  • ***
  • Viestejä: 780
  • Created by fear
Voi Thelina! Susta on kyllä tullut nyt Finin virallinen Kaksosauringot-kirjottaja! Näitä sinun ficcejäsi on aina ilo lukea, vaikka Corildon/Aleia ei ykkösshippini olekaan. Heillä on joka tapauksessa hyvää keskinäistä hahmodynamiikkaa ja sinä vangitset heidät tosi osuvasti. Vaikka tämä meninkin genreltään sinne hurt/comfortin puolelle loppua kohti, alku oli ainakin minusta oikeastaan hupaisaa luettavaa! Voi Corildon parkaa, kun Aleia on raivareissaan heittänyt tämän kukkaron meren yli. Ja viskipullokin melkein lensi. :D On miehellä kyllä Aleiassa kestämistä.

Tässä pidin eniten siitä, miten aidolta tuo Aleian ja Corildonin konflikti vaikutti. Oikeassakin elämässä kaikissa ihmissuhteissa tuollaisesta tunteiden patoamisesta yleensä seuraa ennen pitkää konflikti, joka näillä sitten tiivistyi tuohon tavaroiden heittelemiseen ja toistensa syyttämiseen, vaikka kaikessa oli kyse tuttuun tapaan väärinkäsityksistä ja kyvyttömyydestä lukea toista osapuolta oikein. Aleian raivari oli tosi uskottavasti kirjoitettu, ja nuo kaikki Corildonin syyttelyt viskin ja villin naisten suhteen nostattivat hymyn huulille. Erityisen elävä kuvaus oli kyllä tämä: "Ainoa asia, joka erotti hänet Sorian aidoista kansimiehistä oli se, ettei hän tehnyt laivassa töitä." Pidin myös tuosta niskan hiplailu-huomiosta: tässä on osuutensa toki kulttuurierolla, ja toit hyvin esille sen, miten hävyttömänä Corildon tuota piti, ja miten Aleia ei sitä ehkä edes tajunnutkaan.

Loppu oli sitten ihanaa fluffisöpöilyä, mutta samalla niin hyvää heidän suhteensa käsittelyä. Sekä Corildon että Aleia saivat omat sanasensa sanottua ja ilma heidän välillään vaikuttaa nyt puhdistuneen. Ehkä he voivat tästä sitten lähteä yhdessä juomaan seuraavat viskit. ;)

Kiitos jälleen hyvästä tunnelmapalasesta!


i think if i gave you my heart, you would treat it tenderly.

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 655
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Lukaisin tämän kyllä jo aiemmin, kun huomasin tämän, mutten silloin ehtinyt kommentoida, joten palailenkin nyt tämän pariin. Toisaalta ehkä ihan hyväkin näin, koska viimeksi kommenttini olisi ollut käytännössä vain: <3_____<3 xD

Jos nyt vaikka tulisi jotain asiallisempaakin settiä tästä... Siitä on vissiin vähän kauemmankin, kun luin Seleesian näkijää, kun piti hetken aikaa miettiä, että mistäs kohtaa tämä olikaan, mutta kyllä se sitten pikkuhiljaa palaili jossain muodossaan takaisin. Tämä on kyllä taas niin sitä, että näin sen olisi pitänytkin mennä -settiä! :D En oikeasti voi tarpeeksi paljoa painottaa, kuinka paljon tykkään näistä Corildon/Aleia-tarinoista, koska tämä on juuri sitä, mitä kaipasin kirjoissakin! En oikeasti ymmärrä, miksi siellä piti mennä sen "helpon" kautta ja parittaa Aleia Mateolle, ja Nefrin tyttären lopetus on vielä karmaisevampi, en suorastaan suostu lukemaan mitään siihen viittaavaakaan, jos voin vaan sen välttää. :'D Oli kyllä niin huono päätös sarjalle kuin vaan olla ja voi, jos minulta kysytään, mutta eipä siitä sen enempää, etten vahinkospoilaa jotain. :'D

Palaankin siis takaisin tämän pariin! Tässä oli niin paljon taas kaikkea kivaa, mihin tarttua, etten osaa oikein valita, että mistä aloittaisin. Olen kyllä yllä olevan moodrosen kanssa samaa mieltä suunnilleen kaikesta (paitsi tuosta parituskohdasta, obviously xD), koska tämä vaan on oikeasti niin taitavasti kirjoitettu, että tämä voisi melkein olla suoraan kirjasarjasta poistettu kohtaus. :D Nostan itsekin tuon niskan hiplailun, koska tämä on niin iso asia Corildonille, vaikka Aleia heittää sen vähän puolihuomiossakin sinne tajuamatta yhtään, kuinka isoon asiaan kompastuukaan. Tämä selvästi korostaa sitä, kuinka erilaisia he ovatkaan, kun he ovat jopa eri lajia, joiden anatomiakin on aivan erilainen, minkä vuoksi Aleia ei ymmärrä, että tuo niskan alue on seleeseille hyvin yksityinen asia, josta ei puhuta kuin vain tietyissä piireissä ja silloinkin vain hyvin harvoin tarkoin valituissa tilanteissa. (:

Tykkään tästä oikeasti niin paljon, että sitä on kovin vaikea sanoin kuvaillakaan, joten KIIIITOKSIA valtavasti, että kirjoitit tämän minulle salaiseen ystävään! ♥

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 665
moodrose: Olen todella totettu antamastasi tittelistä, vaikka toki toivoisin etten olisi ainoa, joka näistä kirjoittaa :D moni yksityiskohta tässä pätkässä on kuten kirjassakin (juurikin tuo kukkaron viskaaminen mereen, Corildonin käytös ja häntä viettelevä seleesitär sekä sopimus Aleian palkasta). Tykkään sitoa tarinoita canoniin, joten tästä tuli tällainen vaihtoehtoinen versio laivan tapahtumille. Ihanaa kuulla, että konflikti Aleian ja Corildonin välillä vaikutti aidolta, sillä mietin paljon sitä, olisiko se kaivannut jotakin lisää. Hyvä jos siis toimi näin! Tuo seleesien niskan hiplaaminen on mielestäni tavattoman kiehtova asia, koska sen merkitys on seleeseille niin eri kuin ihmisille, jotka eivät ollenkaan tajua miten intiimi asia on kyseessä. Corildonilla voi totisesti olla Aleian tulisuudessa kestämistä, mutta ainakin jonkinlainen rauha laskeutui tähän loppuun ♥ Kiitos sinulle ihanasta kommentista!

LillaMyy: Olipa ihanaa päästä lahjoittamaan tämä juuri sinulle, näinköhän se oli juuri tämä fandom ja paritus, joka meidät yhdisti salaisiksi ystäviksi ♥ Kaikenlaiset kommentit kyllä kelpaa, myös tuollainen kuvaamasi sydänsilmä, jos ei mitään muuta irtoa :D Minä aloitin uudestaan lukemaan Seleesian näkijää ja siitähän löytyikin heti alusta monta hyvää yksityiskohtaa, joita yhdistin tähän vähän uudella tavalla / uudenlaiseen kohtaukseen, koska näin se todellakin olisi voinut mennä. Minustakin Aleia/Mateo oli ehkä vähän helppo ratkaisu, vaikka tavallaan tykkäsinkin siitä kun ekan kerran luin kirjat, mutta nyt tokalla kerralla täytyy sanoa, että luen kirjaa kyllä sellaiset Corildon/Aleia -lasit päässä että joo :D katsotaan saanko kokeiltua jotain muutakin paritusta, houkuttelisi esim. ekan kirjan junamatkaan sijoittuva Corildon/Edeana, koska heidän välillään oli niiiiin kiinnostava jännite heidän pulssiensa takia. Ja haluan kirjoittaa lisää kohtauksia niskan hiplaamisesta, koska se vaan on jotenkin tavattoman kiehtova asia tuon koko pulssihomman lisäksi. Mutta olen tosi iloinen, että olet tykännyt raapustuksistani, olen nyt itsekin innostunut tästä fandomista ihan kunnolla. Lupaan, että lisää on tulossa pian! Kiitos kommentista ♥

Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 655
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Pakko kommentoida vielä, koska
Lainaus käyttäjältä: Thelina
houkuttelisi esim. ekan kirjan junamatkaan sijoittuva Corildon/Edeana, koska heidän välillään oli niiiiin kiinnostava jännite heidän pulssiensa takia.
LUKISIN! Olisiko UST mitään? :D

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 665
LillaMyy: Ajattelin kyl myös sellaista ei-UST-versiota ;D mutta koska mahdollisuudet on monet, niin ehkä näissä Corildon/Aleia -huuruissa vois kyl UST:n puoleenkin kallistua tuon Edeana/Corildonin osalta :D katotaan mitä keksin.
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Subbe93

  • ***
  • Viestejä: 424
    • Aamusta yöhön... -blogi
Voinks mä itkee? Tää oli kyll ihanalla tavalla koskettava, en kestä TT_TT Mulla ei oo sanoja edes sanomaan tästä oikein mitään, tää vaan vei mukanaan, ja ainoot asiat, mitä mulle tulee mieleen sanoo, on, että tää oli ihana, kaunis, koskettava... Sanoinko jo ihana? Ja varmaan näistä sun kirjottamista Corildon/Aleia -ficeistäni suosikkini ♥ Nyt todellakin toivon, että se ois kirjassa mennyt näin! Täytynee varmaan seuraavalla lukukerralla ottaa nää sun kohtaukset alkuperäisten tilalle ja teeskennellä, että ne on canonia x)

Tuon kukkaron mereen viskaamisen olinkin tyystin unohtanut. Kyllä oli hymy herkässä, kun asiasta tässä mainittiin ja hämärästi muistui mieleeni, että aivan, näinkin on päässyt tapahtumaan :D

Näin lyhytsanaisella kommentillani jätän kiitokset ihanasta lukukokemuksesta ♥

"Zero is where everything starts!
Nothing would ever be born if we didn't depart from there...
Nothing would ever be achieved!"

- Shinichi Kudo (Gosho Aoyama)

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 665
Subbe93: Onpa ihanaa kuulla, että tämä nousi Corildon/Aleia -ficeistä suosikkiesi joukkoon! Haha, minäkin haluan teeskennellä että kaikki uudelleen sovitetut Corildon ja Aleia -kohtaukset ovat canonia, se on sitten tästä lähtien sovittu :D Kiitos ihanasta kommentista ♥ ♥ ♥
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥