Hannibal: Sublime | K-11 | Hannibal/Will

[Angelina]

Title: Sublime
Author: Angelina
Fandom: Hannibal (NBC)
Rating: K-11
Paring: Hannibal Lecter/Will Graham
Warnings: viitteitä kannibalismiin

Summary: Just an hour and a half more, and he’ll be free, and maybe Hannibal will reward him for being patient and polite.

A/N: Mua harmitti aikanaan Pizzaperjantai II -haasteen feilaaminen, koska cooperaur anto mulle niin herkulliset Hannigram-täytteet siihen:

bearnaisekastike: tekstissä hyödynnetään vierasta kieltä jollakin tavalla
majoneesi: tekstissä vieraillaan nakkikioskilla/dinerissä/pikaruokaravintolassa
oregano: käytä tekstissä jotakin sivistyssanaa

Kun sitten Haasteita hampaankolossa tuli + sain vielä Spotify Wrappedista Vivaldin Neljä vuodenaikaa, niin olihan mun nyt PAKKO korkata tää fandom ja paritus. Tää on pelottavaa ja kauheeta ja jännittävää, koska Hannibal on yksi vaikeimmista fandomeista joita tiedän. Tää todennäkösesti siis yrittää olla hienompi kuin onkaan ja hahmot ovat luultavasti vähän OOC, mutta... Ainakin on yritetty Tää sijoittuu sarjan jälkeiseen aikaan ja murderhusbandot vallottaa yhdessä Eurooppaa.

Haasteet: Spotify Wrapped III ja Haasteita hampaankolossa III

SUBLIME

Every time Hannibal socializes with one of Italy's elite, Will feels like an idiot. His job is basically to stand there, looking like arm candy, and nod politely as the sophisticated ones discuss.
​
He hates it.
​
And he hates his stupid, perfectly tailored suit and the bow tie that feels like a cold, strangling hand on his neck; too soft and too impersonal — and nothing like Hannibal’s calloused, warm fingers.
​
Buttering up the elite is kind of an important part of their disguise, so he sucks it up. And he knows he’s not dense by any means; this is just not… his scene.
​
Sometimes they try to include him in the conversation, but once they realize his social awkwardness and the plain fact that he just doesn’t care, they give up quickly. Hannibal just smiles, presses his hand on Will’s lower back, and picks up the conversation again.
​
What would Will even say?
Ah, yes, the violin concerto was magnificent — listening to Vivaldi is absolutely sublime!
​
It wouldn’t necessarily be rude. And he can imagine the slight raise of Hannibal’s brow if he said those exact words. He’d be amused, that’s for sure, because he’d detect the slight sarcasm in his voice, unlike their other companions.
​
But he doesn’t feel like it tonight. He’s content to just smile and nod, offering a fake laugh here and there. Just an hour and a half more, and he’ll be free, and maybe Hannibal will reward him for being patient and polite.
​
Will thinks that tonight his reward should be something greasy. Straight from a food van or a hole-in-the-wall, preferably.
​
They’re not going to have one of their meals tonight, anyway.
​
“So,” one of the men says suddenly, addressing Hannibal. “Where exactly did you find this… cafone?”
​
Will is not fluent in Italian by any means, but he does know when he’s being called uncouth. Instead of answering, he turns his gaze to the man next to him.
​
Hannibal’s posture has gone slightly tense, his eyes colder, but Will doubts anyone else notices. His polite smile is still there, only now it's harder on the edges.
​
Nowadays, if there is one thing Hannibal hates more than people being rude, it’s people being rude to Will Graham.
​
Will can’t help the smile blooming on his lips.
​
Maybe they’re not having one of their meals today, but suddenly tomorrow looks a lot more promising.

​

* * *

​
“I should’ve known that you’d be familiar with the only food van in Florence that basically serves fine-dining.”
​
Hannibal offers him a small smile while handing him a small plate with a couple of carefully arranged fries and the smallest burger Will has ever seen.
​
“It would be a heinous crime to eat McDonald’s after a concerto like that.”

“A concerto like that,” Will repeats, raising his eyebrows.
​
“You didn’t enjoy it?”
​
“Oh, I thought it was absolutely sublime,” Will says. “Even a cafone like me knows his Vivaldi.”
​
Before Hannibal can scold him, Will touches his wrist gently.
​
“But I must admit, I did enjoy the… afterparty more.”
​
Hannibal matches Will’s sly look before gently taking a bite of his overpriced miniburger. Will follows suit and has to admit it tastes pretty damn good.
​
Tomorrow’s meal is waiting for them in the trunk, slowly taking his last breath while the two of them enjoy their late-night snack.

[Kelsier]

Kommenttikampanjasta hei!

Hannibal ei ole fandomina minulle hirveän tuttu, mutta pidin tästä lyhyestä tarinasta. Will oli jotenkin söpö, kun ei jaksanut välittää korkeakulttuurista eikä varsikaan siitä turisevista heeboista. Ja Hannibal oli sitten hienovaraisesti ihanan omistava, että mun poikakaveria ei haukuta. Sitä mietin, että miten Hannibal on saanut Willin osallistumaan omiin aterioihinsa, kun kyllähän ne varmaan onnistuu rakkauden vuoksi moraalisesti hyväksymään, mutta osallistuminen onkin ihan toinen moraalinen kynnys.

Kiva, kun kirjoitit!

-Kel

[Ingrid]

Voi, kun on niin kivaa nähdä että oot palaillut kirjoittamisen äärelle. <3 Hannibal ei ole mulle fandomina tuttu, mutta sulta lukee mitä tahansa, koska teet teksteistä mukaansatempaavia mutta samalla myös niin mutkattomia ja sujuvia. Tätä lukiessa toki auttoi se, että hahmoille oli olemassa kasvot jopa minun muistissa, ja varmaan siksikin tähän oli helppoa hypätä mukaan.

Sulta tuntuu sujuvan niin monien ja toisistaan poikkeavien paritusten kirjoittaminen niin vaivattomasti, että ihan kateeksi käy - teksteistä voi lukijana nauttia, vaikkei fandom ihan kamalan tuttu olisikaan, ja se on ehdottomasti yksi sun vahvuuksista! Tässä tekstissä tykkäsin erityisesti siitä, kuinka pienistä yksityiskohdista (joita muut eivät huomaa) rakentui ihan käsinkosketeltava kemia hahmojen välille. Vaikka teksti on lyhyt, se tuntuu kantavan sisällään paljon. Sulla on taito kirjoittaa hahmojen välisestä dynamiikasta tavallaan todella syvällisesti ja hienovaraisella tavalla, mutta silti kuitenkin lisätä teksteihin paljon myös aivan arkipäiväisiä asioita ja eleitä - sun teksteissä on aika sellainen mukava balanssi, eikä mitään ole liikaa tai liian vähän.

Tomorrow’s meal is waiting for them in the trunk, slowly taking his last breath-

I mean, tässä kohtaa suu loksahti kyllä vähän auki, ja luulen, että mun täytynee tutustua tähän fandomiin vähän tarkemmin muutenkin kuin grafiikoiden tekemisen merkeissä. Sun tekstien voi kyllä aina luottaa houkuttelevan uusia ja tietämättömiäkin ihmisiä fandomien äärelle - ja ihan syystäkin, koska oot vuodesta, parituksesta ja fandomista toiseen vaan niin taitava. <3

[Ygritte]

Vilkuilin tätä kommenttikampanjassa, mutta en ehtinyt tätä napata sieltä. Onneksi mikään ei estänyt lukemasta tätä ihan muuten vain Tämä fandom tai paritus eivät olleet minullekaan tuttuja, mutta tarinaan pääsi silti varsin mutkattomasti mukaan.

Komppaan Ingridiä siinä, että yksi tämän hienouksista ovat nuo pienet yksityiskohdat, jotka toisesta voi huomata vain sellainen ihminen, joka tuntee hänet. Muilta ne menevät auttamattomasti ohi, minkä voisin kuvitella olevan kohtalaisen vaarallistakin, kun on kyse Hannibalin ja Willin kaltaisesta pariskunnasta. Aina pisteitä kontrollinhaluisesta poikaystävästä, joka on valmis puolustamaan kumppaniaan, toimii

Tästä oli kivasti löydettävissä myös nuo pizzatäytteet! Ajattelin ensin, että vieraan kielen hyödyntäminen oli englanti, mutta se taisikin olla tuo cafone. Hauska yksityiskohta! Tuo loppu oli minullekin vähän sellainen yikes, mutta minä olenkin kuluttanut niin vähän ihmissyöntiin viittaavia kirjoituksia, että ehkä se siksi onnistuu heti shokeeraamaan

[flawless]

Meikä haistoi ihmislihan Hannibalin ja kipitti pikaisesti paikalle, ja vitsi miten herkullinen pikku teksti tämä olikaan! Mä tykkään tosi paljon Italian miljööstä tässä fandomissa ja ilahduin, kun tässä oli sitä tarjolla. Ja mikä parasta, pröystäilevä sosiaalinen tilanne jossa on pikkuiset draaman ainesosat tarjottimella, ah, toinen mun ehdoton lempparijuttu tässä fandomissa! Mikäs sen parempaa kuin Will jankkaamassa jotain päänsisäistä haistavittua kaikille ja tuomitsemassa niitä kaikessa hiljaisuudessa samaan aikaan kuin Hannibal on sosiaalinen perhonen ja hurmaa kaikki :3 Tästä tuli jotenkin ihanan nostalginen ja lämpöinen tunne, tässä oli lyhyeksi tekstiksi tosi paljon kaikkia kivoja pikku yksityiskohtia ja klassisia fandomin "the juttuja" jotka vaan sai hymyilemään. Mä virnuilin kovastikin sille että Will arveli saavansa mahdollisesti jonkin palkinnon kärsivällisestä kärsimyksestään korkeakulttuurin parissa ja täytyy myöntää että mun likainen mieli vei ensimmäisenä ihan muihin asioihin kuin rasvaiseen pikaruokaan, heh.

tekstissä vieraillaan nakkikioskilla/dinerissä/pikaruokaravintolassa

Gasp, vitsi mikä painajainen Hannibalille! Unohtuikohan genrelistauksesta horror?

Kiitos tästä, toivottavasti kirjoitat vielä lisää tästä fandomista koska tätä herkkua tarvitaan Finiin ehdottomasti lisää!

[Angelina]

Kelsier: Will varmasti ymmärtää aivan yhtä hyvin kuin muutkin ja olisi kykenevä esittämään kiinnostunutta, mutta tämän ficin illassa häntä ei yksinkertaisesti huvittanut Canonissa näiden kahden välinen dynamiikka on hyvin mielenkiintoinen ja Will liukuu aika ajoin kyllä mielenkiintoisille poluille, joten Hannibalin ruokailuun osallistuminen ei lopulta ehkä ole niin suuren kynnyksen takana Kiitos kun luit ja kommentoit <3

Inkku: Kyllähän täältä aina säännöllisen epäsäännöllisesti jotain sotkua tulee ulos ja julkaistuakin Mä lämpimästi suosittelen tätä sarjaa aina ja kaikille, toki en mä tiedä oisko se ihan sun jam. Toisaalta varmasti joo, sitten taas ehkä ei kuitenkaan? Joka tapauksessa ihan top tier paskea on tämä, kannattaa ainakin kokeilla! Raakahan se on ja paikkapaikoin aika sekopäinen, mutta ehkä sen jälkeen tämäkin tarina näyttäytyy melko mietona, vaikka musta olikin hauskaa että loppu sai suun loksahtamaan auki :'D

Sulla on taito kirjoittaa hahmojen välisestä dynamiikasta tavallaan todella syvällisesti ja hienovaraisella tavalla, mutta silti kuitenkin lisätä teksteihin paljon myös aivan arkipäiväisiä asioita ja eleitä - sun teksteissä on aika sellainen mukava balanssi, eikä mitään ole liikaa tai liian vähän.

Vähän tekisi kyllä mieli nyt itkeä, nyyh <3 Ihan hirveän kiva aina kuulla, että jopa näistä lyhyistä teksteistä saa lukijana jotain irti! Iso iso kiitos taas kerran ♥

Ygritte: Haha joo, ajattelin ettei englantia tässä enää lasketa vieraan kielen hyödyntämisenä, kun sitä niin paljon tulee kirjoittaessa käytettyä Päätin sitten heittää hannigramin Italiaan ja hyödyntää paikallista kieltä, vaikkakin vain yhden sanan verran. Pizzatäytteet oli tämä fandom mielessä mulle heitetty (olin saanut juuri muistaakseni kolmannen kauden loppuun ja huusin siitä) ja kyllähän ne tähän sopivat kuin nyrkki silmään. Kiva kuulla, että säkin pidit pienistä huomioista ja yksityiskohdista :3 Kiitos kivasta kommentista ♥

flaw: Wääk, mua alko jännittää sun kommentti koska noh toi avatar tossa nököttää, mutta tosi kiva kuulla että tää toimi <3 Mä lueskelin useammankin hannigramin kun sain kolmannen kauden viimein katottua (siinä meni niin laittoman pitkään, että ihan hävettää) ja niissä monessa oli tosi herkkuja juttuja ja skenaarioita siitä, mitä sarjan jälkeen voisi tapahtua! Pidän jo ihan canonina sitä, että Will ja Hannibal pakenevat Eurooppaan ja pyörivät siellä paremmissa piireissä; Hannibal omana hurmaavana itsenään ja Will on sen kärttyisä trophy wife :'DDD Tähän fandomiin tarttuminen oli kyllä työn ja tuskan takana, koska tää vaan tuntuu niin kamalan vaikealta. Erityisesti Hannibal ja sen takia se jäikin tässä vähän pieneen rooliin -- miten ihmeessä sitä voi edes yrittää kirjottaa uskottavasti??

tbh siis mä olin ensin kirjoittamassa hieman pidemmin ja palkkion piti todellakin olla jotakin ihan muuta, mutta mulla loppui uskallus ja idea kesken :'D Mutta noh, koska tää on mun teksti niin saan päättää että se oikea palkkio tuli sitten vasta illalla kotona Iso kiitos kommentista <3<3