Title: Je t'aime
Author: mai.
Genre: Femme, Draama, lievä horror, Deathfic, one-shot
Ikäraja: S
A/N: Eh, ensimmäinen Femme. Tykkään tästä aika paljon, ja
tästä biisistä tuli heti päähän "välähdyksiä", joita ei niinkään helposti muotoilla sanoiksi.
Tätä siis kuuntelette samalla, tai mää syän tejjän päät. ((( :
Kommentit sitten toivottuja.
Silkkiä, satiinia, tylliä, pitsiä. Punaista, kirkkaan punaista, ei kuitenkaan jouluista. Se johtuu pähkinäpuisesta ja mustasta taustasta. Goottihuone, olin naurahtanut mielessäni. Tulet luokseni hitaasti astellen, itsevarmana kuten aina. Sinun vartaloasi, piilotettuja rintojasi koristaa valkoinen frakki. Sanoin sinulle, olet kaunis. Pudistit päätäsi ja nostit käteni olallesi.
Sinä olet huumaava.Äänesi oli karhea, niin kaunis, se sai sydämeni lentoon. Sydämeni nousi lentoon korkean huoneen katon rajaan, kun me pyörähtelemme tummalla puulattialla. Minun punaiset, liian ylelliset korkokenkäni vilahtavat silloin tällöin pitkän helman alta, ja sinä viet minua. Viet minua toistuvassa sävelmässä eteenpäin ja punaviini alkaa tuntua niskassa. Sinä liikut tottunein, kevein askelin, ja minä yritän seurata kömpelömpänä perässä. Sävelmä alkaa taas. Nyt huomaan, kuinka karmiva se on, kuitenkin niin kaunis, emme voi pysähtyä. Me jatkamme, minä opin liikkumaan sirommin, ja ulkona pimeys syvenee.
Sinä suutelet minua lennossa. Minä vastaan, ja me jatkamme. Emme lopeta. En tunne enää ruumistani tai tylliä joka raapii sääriä. Olemme tanssineet kauan, kuitenkin liian vähän, ja minä ymmärrän nyt. Minä ymmärrän. Minä ymmärrän, minä rakastan sinua.
Minä rakastan sinua.Se saa suusi vetäytymään hymyyn, valkoiset hampaasi loistavat pimeässä. Mutta ilmettäsi minä en ymmärrä. Huudat palvelijallesi, puhut ranskaa niin sujuvasti, se huumaa minut. Käännät poikamaiset kasvosi kohti, sormeni vaeltaa lyhyissä, mustissa hiuksissasi, ja sinä viet minut taas. Nyt vaativammin, et enää niin hellästi, ja minä joudun kiihdyttämään askeliani, jotta pysyisin perässäsi.
Me emme näe tulta, joka ympäröi meidät hitaasti. Tulta, joka nuolee kaikkea kuumana, ja maalaa kaiken kirkkaan punaiseksi. Me liidämme aivan lattian yläpuolella, ja musiikki soi edelleen samana. Sinä viet minua nyt liian nopeaa, mutta sinnittelen, ja pysyn perässä. Me pyörimme keskellä huonetta, minun mekkoni helma liitää ja sinun jalkasi liikkuvat niin taidokkaasti.
Me tanssimme kuolemaan, sinä olit päättänyt puolestamme. En välitä. Se sopii minulle, minä rakastan sinua.
Tuli nuolee meitä ja meidän taidokasta tanssiamme. Polttaa, silti, emme lopeta kuolleenakaan.
Je t'aime.
