11
Saivartelija / Vs: Veren vangit / Vampyyrikronikat (keskustelua TV-sarjasta, kirjasarjasta ja miksei elokuvistakin)
« Uusin viesti kirjoittanut flawless 17.06.2026 00:14:29 »Kolmoskausihöpinää:
Kolmoskauden temposta kun on ollut puhetta, niin musta on mielenkiintoista nähdä muuttuuko se tässä kauden edetessä. Musta tää hektinen, nopealiikkeinen, poukkoileva ja voimakas tarinankerronta on sekavuudessaan loistava keino osoittamaan Lestatin all over the place olevaa mielentilaa, se tuo sellaisen rauhattoman olon katsojallekin ja viestii musta tyylinsä puolesta sitä millaisessa tilassa kertoja on. Mä toivoisin että tällä kaudella kuitenkin tulisi hahmokehitystä ja Lestatin crash out loppuisi jossain vaiheessa, niin jännää nähdä että jos näin käy niin rauhoittuuko tarinan tempo myös. Vai onko Lestatin päässä koko ajan näin rauhatonta. Ei kai kellään edes melkein järjissään olevalla voi olla
Aivan ihana muuten tuo wishbonen Armand-silmäteoria, unohdin hehkuttaa sitä aikaisemmin! Mä preferoisin kovasti että Armand saisi pitää molemmat silmänsä koska ne simmut <3 mutta jos vamma ei ole paranevaa sorttia niin tuo on aivan ehdottomasti paras mahdollinen skenaario. Ja sitä paitsi juuri sopivan dramaattinen ja traaginen tähän sarjaan.
Spoiler: näytä
Lainaus käyttäjältä: Sisilja
Pohdiskelin tässä mikä mua Lestatin ja Gabriellan suhteessa eniten tökkii, ja se on varmaan se, kuinka epämukavaksi Gabriella kuitenkin Lestatin olon tekee, ja se ettei Lestat ole ihan täysillä menossa mukana.
Joo. Ja musta kans vaikuttaa että Lestat taantuu tosi paljon niissä kohtauksissa. Tietyllä tapaa itseluottamuksesta ja omanarvontunnosta tuntuu katoavan merkittävä osa ja eihän sitä ole kiva katsoa. Musta jotenkin näyttää siltä että Gabriella saa Lestatin tuntemaan olonsa pieneksi - ei siis nuoreksi, vaan vähän vähätellyksi tai tietyllä tapaa alistetuksi. Tavallaan se tietynlaiseen historian mindsetiin palaaminen näkyy musta Lestatin olemuksessa eikä se ole positiivisen tuntuinen muutos. Plus siis toki että äiti-insesti ylittää niin monia normien rajoja että on kyllä itsessäänkin ällöä mutta se on myös kuvattu musta vastenmielisellä tavalla, silleen että Lestat ei sano sitä ääneen mutta kaikesta huokuu silti sellaista huonovointisuuden kaikua.
Kolmoskauden temposta kun on ollut puhetta, niin musta on mielenkiintoista nähdä muuttuuko se tässä kauden edetessä. Musta tää hektinen, nopealiikkeinen, poukkoileva ja voimakas tarinankerronta on sekavuudessaan loistava keino osoittamaan Lestatin all over the place olevaa mielentilaa, se tuo sellaisen rauhattoman olon katsojallekin ja viestii musta tyylinsä puolesta sitä millaisessa tilassa kertoja on. Mä toivoisin että tällä kaudella kuitenkin tulisi hahmokehitystä ja Lestatin crash out loppuisi jossain vaiheessa, niin jännää nähdä että jos näin käy niin rauhoittuuko tarinan tempo myös. Vai onko Lestatin päässä koko ajan näin rauhatonta. Ei kai kellään edes melkein järjissään olevalla voi olla

Aivan ihana muuten tuo wishbonen Armand-silmäteoria, unohdin hehkuttaa sitä aikaisemmin! Mä preferoisin kovasti että Armand saisi pitää molemmat silmänsä koska ne simmut <3 mutta jos vamma ei ole paranevaa sorttia niin tuo on aivan ehdottomasti paras mahdollinen skenaario. Ja sitä paitsi juuri sopivan dramaattinen ja traaginen tähän sarjaan.


Tuoreimmat viestit
mutta samaan aikaan fiilaan tuota Leevin turhautumista - etenkin sähkölinja-asiat luulisi tosiaan olevan sellaisia, ettei tulisi mieleen huitoa sähköä johtavalla nosturilla johtojen suuntaan ^^" ainakaan toivottavasti..! Sain inspiraation juuri tähän skenaarioon elävästä elämästä eräältä työukolta, joka ei todellakaan odottanut sähköturvallisuuteen liittyvää koulutuspäiväänsä 
) Ja
En kyllä valita, en niin yhtään, ja kun hahmon fandomwikisivua selasin, niin Talbotin hahmostahan on ammennettu tosi paljon tähän sarja!Danieliin, joten senkin puolesta Talbot olisi ollut ihan päällekkäinen ja turha. Plus mitä vähemmän outoja sivusuhteita Lestatille, sen parempi. Paitsi jos Lestatilla nyt voisi olla sellainen lyhyt mutta kuuma sivusuhde Danielin kanssa, niin sen mä ottaisin riemulla vastaan. Oon näemmä päättänyt, että Daniel saa olla kaikkien kanssa, eikä se häiritse mua lainkaan.