Oon aloittanut tän kommentin kirjoittamisen jo pariin otteeseen mutta josko nyt viimein tulisi valmista! Aloitetaan olennaisella eli huutamalla onnesta, AAAAAAHHHHHHHHHHH! Ihanaa että kirjoitit Danielista ja Danielin näkökulmasta, oi jee! Ylipäätään avasin tän fikin tietysti innosta piukeena, oli semmoinen "mun beibeeeeeet!!" -fiilis. Oon selkeesti valinnut OTP:ni, vaikka se ei tässä fandomissa onneksi niin oleellista ja mentaalisesti kahlitsevaa olekaan.
Mua hihityttää tää fikin otsikko edelleen, aivan mahtava. Hihittely sitten jatkui koko ton ekan raapaleen ajan, koska ahh, elän näistä ulkopuolisten (autuaan) tietämättömän tuomitsevista katseista!
Kehäraakki oli sanavalintana ihan super, ahhaahhaa, eikä taaskaan sellainen, jota Armandista oikopäätä käyttäisin, mikä vaan kertoo siitä, että kiinnitän liikaa huomiota ulkokuoreen, minä mokoma! :'D Mutta hihittelypajatson tyhjensi kyllä tää:
Sisäisesti Daniel kehrää. Ulkoisesti… Hän vääntää nupit kaakkoon ja kysyy äänekkäästi deittinsä mielipidettä käsiraudoista.
!!!! :'DDD Such a daniel move! Aivan paras, en kestä.
Oih, mä en odottanut että saan kuulla Louis'ta tässä raapalekokoelmassa, ihanaa! Erittäin huvittavaa esittää eroperheen isää ja sit kuitenkin kaivata samalla parisuhdeterapeuttia, mutta mä niin uskon tän hänestä. Voi Louis!! <3
Miksi Louis edes soittaa sen sijaan, että puhuisi suoraan hänen päähänsä on hänelle yhä mysteeri. Mokomakin vanhus.
“Kuunteletko edes, Daniel?”
“Erehtymättä. Välittäisinkö kuulla, ehh.”
:'DDD Nauroin tolle "ehh"-äännähdykselle, voin kuvitella sen vaivatta. Myös Louis'n kutsumista vanhukseksi arvostin todella!
Hän ei kuitenkaan haluaisi välttämättä olla se, jonka nimeä muut vampyyrit huutelevat murhanhimoisesti telepatiasessioissaan kaikki illat. Louis voi hänen puolestaan kantaa sen manttelin, kiitos vain.
Louis varmasti kantaa tämän manttelin martyyrimaisen mielellään!

Mut voin kyllä kuvitella, että Danielin teki silti mieli mennä esittelemään uutta itseään lekurille, ai että ai että!
Aah, ja sit mun suosikkiraapaleeni!! Voisin lainata sen kokonaan, mutta mitäs kivaa siinä toisaalta olisi. :')
Ei sille vain voi mitään, että hänen kehonsa nyt on huomattavasti ryppyisempi kuin muutama vuosikymmen sitten, kun taas Armand näyttää edelleen pirullisen herkulliselta joka kulmasta. Ja Daniel on nähnyt tämän todellakin joka vinkkelistä.
Joka vinkkeli veti mut kiihkeällä tavalla herkäksi, oijoijoijoi.
Danielilla ei ole jalkafetissiä, mutta nekin ovat saatanan kuvaukselliset.
Saatanan kuvaukselliset on oivallisen painokkaasti muotoiltu! <3<3
“Vitkuttelit”, hän vastaa.
Hän on kuitenkin liian kyltymätön ollakseen pidempään kärttyinen, ja Armand katsoo häntä suurilla koiranpentusilmillään, joten carpe vitun diem.
Aaah ahhahahaa, mä toistelin riemuissani mielessäni tuota
carpe vitun diemiä kun menin nukkumaan luettuani tän ensimmäistä kertaa. Ihan mahtava. Aivan täydellisesti todettu. Myös noi koiranpentusilmät oli täydelliset, en kestä. Armandin vitkuttelin sen sijaan kestän, oon siitä ikuisesti kiitollinen! <3
Tähän mennessä hän oli aina kelvannut herra muotokuvamallille ryppyineen kaikkineen, joten ei Armand häntä sysirumana voinut pitää. Vilkaisu tämän haaroväliin kertoo jostain vallan päinvastaisesta ja hivelee Danielin egoa.
Oon pelkkää sydäntä!! <3<3<3
“Etkä edes ostanut minulle illallista”, Daniel jatkaa leikillisesti.
“Sinä et syö enää illallista”, Armand muistuttaa.
“Syön kohta sinut”, Daniel sanoo ja pyöräyttää silmiään. Ja siinäpä vasta idea. Hän kipuaa Armandin päälle ja suutelee rakastaan kuin viimeistä päivää.
En tiiä oliko sulta tarkoituksellista vai tahatonta, mutta mulle tuli tästä illallisen ostamattomuudesta mieleen, että se on veikeä viittaus/väännös
Kadotettujen kuningattaressa olevasta kohtauksesta, jossa Armand odottaa Danielia ravintolassa ja tilaa Danielille valmiiksi listalta kaiken mahdollisen, kun ei ole varma, mistä Daniel pitäisi eniten.

Mut aaaahhhh, tuo
Hän kipuaa Armandin päälle ja suutelee rakastaan kuin viimeistä päivää saa mut sekaisin joka kerta! Mielikuva on aivan 6/5! <3<3<3
Ihanaa että kirjoitit nää Daniel-raapaleet! Odotan jo innolla sun seuraavaa fikkiä, kyltymätön kun oon! Ja toivottavasti kirjoitat Armandanielia vielä monta muutakin fikkiä! <3