Vaihdokkaista tervehdys!
Tämäpä oli vallan mainio! Oivasti leikittelit fantasiatroopeilla ja Victoriassa oli mahtavaa, itseriittoista chosen one -energiaa, joka onneksi enemmän huvitti kuin raivostutti, kiitos tekstin hienovaraisen humoristisen otteen! Victorian kapea-alainen, stereotypioihin ja luulopuheisiin nojaava maailmankatsomus tulee hienosti ilmi monien yksityiskohtien kautta. Hän uskoo heti kaikesta näkemästään pahinta ja ajattelee kuitenkin olevansa hyvin tärkeä, jos häntä ihan jaksettaisiin kiduttaa tai valmistella kuninkaan iltapalaksi. Jos ilkiöt ja Kitre olisivat olleet pahoissa aikeissa, he olisivat luultavasti tuikanneet Victorian hengiltä silloin, kun tämän näkivät eivätkä vaivautuneet raahaamaan häntä torniin saakka vain myrkyttääkseen Victorian sitten 😂
Ajattelin heti lukiessa, että ehkä Fitz-raukka on vain väärinymmärretty, ja oli mahtavaa, kun sain olla oikeassa! Nautin myös suuresti jokaisesta ilkiöitä kuvaavasta tiedonjyvästä ja etenkin tämä repla Kitreltä sai minut nauramaan:
“Heille on vuosisatoja jankutettu, että raateleminen on parasta maan päällä. He vain toteuttavat kulttuuriaan.”
Victoria, sinä suvaitsematon moukka! Mikset anna muiden elää elämäänsä ja toteuttaa kulttuuriaan? Ilkiöiden sielunelämä ja sen ilmentäminen on aivan yhtä arvokasta ja uniikkia kuin haltioiden, vaikka siitä suuresti eroaakin!
Vaikka Victoria pehmeneekin ja tulee lopulta juttuun Kitren kanssa, olisi ollut mahtavaa myös lukea hänen kieltäytyvän näkemästä mitään sellaista, mikä on hänen käsityksiään ja uskomuksiaan vastaan. Victoriasta saa nimittäin sellaisen vaikutelman, että hän heittäytyisi ilkiöiden "raadeltavaksi" vain todistaakseen olleensa oikeassa, mutta ymmärrän toki, että tarinan kannalta on parempi ja luontevampi, että Kitrestä opitaan, ettei hän ole Victoriaa kummempi tai pahempi.
Kiitos tästä tekstistä! Oli oikein mieluista ja viihdyttävää luettavaa, ja mielestäni Kivi on hevoselle aivan yhtä ja jalo nimi kuin Hunaja. Ettäs tiiät, Victoria! 😄