Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 12.11.2025 23:07:25 »
Tässä luvussa tulee olemaan ahdistava kohtaus ilmaisen millon se alkaa ja loppuu!


Dracon nk

Heräsin kun kelloni soi.

Olin hyvin ahdistunut ja makasin vain sängyllä. Jos minun ei olisi pakko nousta en tekisi sitä.

Ahdistavat ajatukset hiipivät mieleeni mitä lähemmäs menin toimistioa.

Huokasin syvää ja avasin toimiston oven missä he jo odottivat .  Tänään olisi mainos kuvaukset ja illalla malli gaala jossa palkittiin malleja eri titteleillä.

Kun olimme saaneet mainoskuvaukset tehtyä olin aivan loppu. Otin taksin taas ja menin sillä kotiin.

Päästyäni sisälle huokaisin syvään . Olin todella uupunut päivästä.

Pesin kasvoni ja menin suoraan kylpyyn . Laitoin muutaman kynttilän ja rentouttavaa musiikkia päälle.

Sanoin itselleni ääneen kuinka kaikki menisi hyvin kuinka mitää pahaa ei tapahtuisi tänään.

Kun kelloni kilahti tiesin että minun pitää nousta valmistautumaan.

Vaihdan ensin vaatteet. Tyylikäs Tumman vihreä puku pääsee päälleni ja sen jälkee laitan kevyen meikin kasvoilleni ja myös tukkani laitoin.

Katsoin kelloa vielä olisi puolisen tuntia taksiin.

Kävelen levottomana huoneesta toiseen.

Menen vielä vessaan ja otan purkista  jossa lukee ahdistukseen. Nielaisen lääkkeen veden kera ja toivon sen auttavan. Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin selvitä.

Laitan vielä takin päälle ja suljen asuntoni oven.

Päästyäni tila taksiin.  Sielä on muitankin Malleja kaikki muut tervehtivät minua paitsi yksi mies. Hän inhoaa minua olin mukamas taas vienyt hänen keikkansa.

Istuin hiljaa ja katsoin ulos kun yksi naisista ojentaa minulle lasin kuohuvaan. Päästän väkinäisen hymyn ja otan juoman vastaa vaikken haluasi juoda .

Kilistämme porukalla ja kun taksi pääsee ison hallin pihalle tiedämme olevamme  perillä.

Nousimme kaikko ulos taksista kun kuulen jo tuon miehen sanonan ylimielesellä äänellä " pitää joutua palkintoni odottaa."

En jaksa välittää. Lääkkeni on auttanut hieman , mutta pieni ahdistuksen tunne puristaa rintaani.

Hoen itselleni päässäni kaiken olevan hyvin ettei mikää pilaisi tätä iltaa.

Pääsemme sisälle jossa näemme hienosti valaistuin salin joka oli täynnä hienosti koristeltuja pöytiä. Pöydän päällä oli nimikyltit jonka mukaa piti istua.

Henkilöt otti aulassa meidän takit ja toiset henkilöt saattoivat meidät pöytiin.

Katsoin ympärille ja en tuntenut oloani edellenkää turvalliseksi. Kun vihdoin pääsin omaam pöytääni ikäväkseni sain huomata hänen istuvan samassa pöydässä.

Miehen nimi oli Cameron ja hänellä oli ruskeat kiharata noin 185cm pitkä ja todella lipevän näköinen minusta. Viimeksi kun näin hänet lehden otsikoissa puhuttiin kuinka hänellä useampi nainen. En vain ymmärtänyt häntä mutta toisaalta en vihannutkaan. Cameron vihasi minua enemmän kuin minä häntä.

Ilta meni hienojen puheittein ja ruokien keskellä . Sitten alkoi illan "paras" osuus jossa palkkiin ihmisiä. Vaikka olin Mallin ja saanut mainetta sen avulla en ymmärtänyt tälläistä. Miksi meidät pitäisi palkita kuka olisi missäkin "parempi."

Yritin keskittyä palkinnon jakoihin kunnes huomaan yhdessä pöydsässä sen henkilön jotan en todellakaan toivonut näkeväni täällä hän oli Dylan  Jones.

Dylaniin olin tutustunut joskus malli koulu ajoilla. Hän oli ollut siellä jo hieman omituinen minua kohtaa mutta en ajatellut siitä sen enempään.

Sitten se alkoi ku  erkanimme ja aloin saamaan mallin keikkoja enemmän hän laittoi minulle lukuisia viestiä kuinka ruma olin  kuinka tulisin lopettamaam vielä joskus mallin hommat .

En ikinä reakoinut niihin. Mutta sehän vai  ärsytti häntä lisää.

Sehän ei loppunut siihen se oli vasta alkua.

Sen jälkee kun aloin estämään hänet somessa tuli lukuisia uusija tilejä jonka kautta hän laittoi minulle viestiä.  Viestit alkoivat mennä hyvin häiriityneeksi niin silloin päätin ottaa polisiin yheyttä , mutta turhaan.

Vaikka minulla oli ne viestit loppuen lopuksi ip osoite oli salainen ja hän ei jäänyt kiinni .

Kerran minä sain myös kuvan omasta ikkunastani jossa luki " näen sinut ;)"

Se sai minut ahdistuksen ja paniikin valtaa. Olin hyvin tarkka yksitysyydestäni ja en tuonnut esille omaa asuntoani netissä ettei ihmiset tulisi ovelleni.

Sammutin jokaisen  valon ja yritin katsoa ikkunasta ulos mutten nähnyt ketään.

Vaihdoin jopa numeroni mutta sekää ei auttanut. Aloin  saamaan kirjeitä postissa .

Poltin jokaisen koska tiesin ettei poliiseja kiinnostanut.

Söin melkein päivittäin ahdistukseen lääkettä ja aloin saamaan uni ongelmia . Elämäni alkoi olla helvettiä. Halusin vain päästä eroon tästä kaikesta.

Olin ajatellut gaalassa sen tekeväni kertovani kaikille että lopetan.

Yhtäkkiä kuulen nimeni. Olen voittanut palkinonen vuoden miesmalli.

Hämmennyn ja näen Cameronin vihaisen ilmeen.


TW väkivalta


Nousen kävelemään lavalle.

kättelen juontajia ja otan palkinnon vastaan.

Minua alkaa pyöryttämään lavalla ja ahdistuu hiipii vain kovemmin päälle.

Kuulen ihmisten äänet ja taputukset kovemmin. Näkökenttäni on hyvin utuinen

Juurin kun olen sanomassa mikkii jotakin

Minä kuulen kovan pamauksen ja kaikki muutkin varmana kuulevat sen .

Näen Dylanin seisovan . Hänen kasvoillee on vääntynyt outo pelottava ilme.

Huomaan ihmisten pitävän käsiä suullaan ja osa kiljui.

Dylan huuta kovaa ääneen kaikkia olemaan hiljaa tai hän ampuu minua osoittaen aseella ja nauraen

Kaadun maahan haikkomaan henkeä. En enää tiedä mitä täällä tapahtuu.


Yhtäkkiä kuulen varotus äänen ja poliiseja ryntää huoneseen.

Kaikki poliisit osoittavat Dylania joka nauraa vain kovemmin kuin kaikki hullut hahmot elokuvissa.

Joku tulee luokseni ja huomaan sen olevan poliisi . Hän kysyy olenko kunnossa ja nyökkään vaikken itse tiedä olenko.

Yhtäkkiä kuuluu toinen pamauis ja  näen kaiken omin silmin.

Katson järkyttyneenä lavan ulkopuolelle ja pian tulee ambulanssikin paikalle.


Voit jatkaa tästä!


Minut viedään ulos poliisi autolle ja menemme suoraan poliisi asemalle.

Poliisit kyselevät erinäisiä kysymyksiä mistä tunsin hänet ja olinko tekemisessä hänen kanssaan.

Kerron kuinka hän oli usempien kuukauden ajan häiriköinyt minua ja ahdistellut viesteillä ja jopa lähettänyt häiriintyneitä kirjeita joista olin ottanut sentää kuvat puhelimella.

Polisii kysyi haluanko tehä rikos ilmoituksen ja nyökkään.

Hän kyselee vielä muutamia kysymyksiä.ja päästää minut sitten lähtemään.

Otan taksin kotiin ja en tajua edelleen mistää mitään.


Kun pääsen istun sohvalle ja istun hiljausyydessa yrittäen prosessoida asioita . Yrittkö se Hullu juuri ampua minut. Oliko hän mennyt niin sekaisin. Sitten  näky tulee mielee kun se hullu ampuu itseäään.

Juoksen vessaan oksentamaan.

Seuraavana päivänä menen toimistolle ja tuon erohakemuksen.

Mallitoimiston Pomo katsoo mua huvittuneena .

" sä et ole tosissas"

" Olen " Sanon tiukalla äänensävyllä.

" Se  tyyppi leikattii ja selvisi ja joutuu vankilaan odottaamaan oikeuden käyntiä eli kaikki on hyvin." Pomoni sanoo rauhallisesti

Alan tässä vaiheessa korottaa ääntäni " Tajuatko sinä hän ahdistellut minua jo pitkään ja mitä te olette tehneet ette mitää hän yritti tappaa minut tajuatko tappaa!"

Pomoni on hiljaa mutta tokaisee " mihin sä muka menisit sulla on kaikki täällä."

"Naurahdan epäuskoisena  ja lähden ovet paukken ulos toimistolta.

Menen suoraan kotiin ja lysähdän maahan ja kyyneleet tulevat silmille.

Seuraavat parikuukautta ovat hyvin utuisia ja ahdistavia .

Vihdoin kun oikeudenkäyti tulee olen helpottunut kun saan kuulla hänen saaden pitkän tuomion . Oli myös tullu ilmi etten ollut hänen ainut uhri.

Onneksi  minulla oli Pansy paras ystävä muutin hetkeksin Ranskaa hänen ja miehensä luo .

Asuin sielä noin puolivuotta kunnes päätin muuttaa takaisin lontoosee  ja alottaa elämässäni uudet sivut

Halusin vaa päästä tekemään jotain tavallista ja elämään normaalin ihmisen elämää.

12
Toinen ulottuvuus / Vs: Skꝏ the Infinity: Minuutti keskiyöhön (Reki Kyan ja Langa Hasegawa) K-11 11/?
« Uusin viesti kirjoittanut Fairy tale 12.11.2025 20:40:37 »
11. Toivoton tapaus (osa 1: Reki)

Reki nukkui aina vain huonommin eikä hän voinut kovin hyvin. Hän oli päivisin väsynyt ja levoton eikä hän jaksanut keskittyä oikein mihinkään. Koulutehtävät olivat haastavia ja paikoillaan istuminen oli tuskallista. Hän tiesi, että hänen pitäisi käydä lääkärissä jotta hänelle voitaisi etsiä sopivampi lääkitys, sillä nykyinen ei auttanut tarpeeksi ja viime kuukausina adhd-oireet olivat vain pahentuneet. Häneltä jäivät toisinaan koulutehtävät tekemättä kokonaan ja skeittailukin junnasi paikallaan eikä hän oppinut mitään uutta. Hän oli aina vain turhautunut ja se pisti mielen matalaksi.
Kun hän oli skeittipuistossa kolhaissut polvensa, hän istui nurmikolle ja murjotti. Mistään ei tullut mitään. Läksyt eivät kiinnostaneet eikä hänestä koskaan tulisi mitään. Tuskin hän pääsisi lukion huonolla päästötodistuksella mihinkään. Hän oli toivoton tapaus.

”Reki?” Langa ihmetteli.
Reki ei sanonut mitään, tuijotti vain ilmeettömänä maahan. Langa ei kysellyt enempää, istui vain vierelle ja antoi Rekin olla. Reki kyllä puhuisi jos halusi. Rekin päässä humisi ja häntä väsytti. Kotona häntä odottivat tekemättömät tehtävät, mutta hänen pitäisi päästä nukkumaan. Hän nousi, otti reppunsa alkoi kävellä kotiinsa, sillä kipeä polvi ei kestänyt skeittaamista. Langa seurasi häntä alakuloisena.
”Minun täytyy päästä nukkumaan”, Reki sanoi.
”Nähdään huomenna”, Langa sanoi ja lähti kotiinsa. Reki oli ollut viime aikoina väsynyt, mutta nyt näytti siltä että hänen masennuksensa alkoi nostaa päätään. Iloinen Reki tartutti iloisuuttaan muihinkin, mutta alakuloinen Reki vetäytyi ja se sai Langankin olon kurjaksi. Ei hän osannut auttaa.

Reki yritti nukkua. Hänen aivonsa olivat totaalisen sumussa, mutta silti uni pysyi kaukana. Hänen päässään vilisi synkkiä ajatuksia eivätkä hänen jalkansa löytäneet sopivaa ja levollista asentoa. Niinpä hän selasi puhelimeltaan vielä uusia videoita, mutta skeittailuvideot saivat hänet vain tuntemaan itsensä huonommaksi kuin muut ja niinpä hän yritti keksiä muuta katsottavaa. Hän luki tyynynsä alla olevaa bl-mangasarjaa. Ei sarjassakaan aina kaikki mennyt hyvin, mutta päähenkilöt tukivat toisiaan ja he selvisivät lopulta aina kaikesta. Mangakin tuntui kurjalta ja tarina loppui aivan kesken. Rekillä oli vielä yksi keino, joka toisinaan auttoi häntä rentoutumaan ja toi hetkeksi hyvää oloa. Niinpä hän työnsi kätensä housuihinsa.

*

Reki tuijotti uusia lääkepakkauksia. Lääkäri oli määrännyt hänelle uusia lääkkeitä kokeiltavaksi ja annostuskin olisi aikaisempaa erilainen. Hän ottaisi aamuisin pitkävaikutteisen lääkkeen, mutta sen lisäksi hän ottaisi jatkossa illalla lyhytvaikutteisen lääkkeen vähän ennen nukkumaan menoa, jolloin hän toivon mukaan saisi myös paremmin nukahdettua. Lääkäri oli kieltänyt energiajuomat, joita Reki oli viime aikoina juonut pysyäkseen koulussa hereillä. Ne sotkivat lääkkeiden vaikutusta ja pahimmillaan vain lisäsivät levottomuutta. Lisäksi hänen pitäisi mennä joka ilta samaan aikaan nukkumaan. Reki tiesi että se oli täysin mahdotonta. Eihän hänellä olisi viikonloppuisin elämää laisinkaan!

Oli maanantai ja Reki oli saanut pitää muutaman sairauslomapäivän, jotta saisi nukkua ja levätä ja totutella uusiin lääkkeisiin. Hän ei ollut nähnyt Langaakaan kokonaiseen neljään päivään ja se oli pieni ikuisuus. Nyt hän odottikin että Langa tulisi ja he tekisivät yhdessä läksyjä ja katsoisivat sitten televisiota. Viimein ovikello soi.
”Minulla on varmaan kahden viikon edestä tehtäviä tekemättä”, Reki voihkaisi. Ja Langa toi uusia.
”Tehtävä kerrallaan. En minäkään muuhun pysty”, Langa sanoi.
Reki teki englannin kielen tehtäviä ja Langa modernin japanin tehtäviä, kuten he aina maanantaisin tekivät. Se oli yhtä tuskallista kuin aina ennenkin. Tehtävät eivät antaneet armoa.
”Tämä on ihan hirveää. En voi kuvitella itseäni lukion kolmannella”, Langa sanoi ja näyttikin surkealta.
”Kello on paljon. Mennään katsomaan uusi jakso”, Reki sanoi.
He menivät katsomaan uutta jaksoa sarjasta Japan Sinks. Sarja oli edennyt sen kahdeksanteen jaksoon. Reki oli yhtä jännittynyt, kuin aina sarjaa katsoessaan ja Langaa jopa vähän hymyilytti kuinka Reki eläytyi tapahtumiin joka solullaan.

Sen jälkeen he kipusivat portaat ylös Rekin huoneeseen ja päättivät jatkaa vielä koulutehtäviä.
”Sain uudet lääkkeet ja nyt pitää ottaa toinen lääke aina iltaisin tähän aikaan”, Reki kertoi ja otti lääkkeensä.
”Auttavatko ne?” Langa kysyi.
”Syön näitä nyt kuukauden ja sitten tapaan lääkärin vielä uudelleen. En tiedä vielä onko näistä parempi apu kuin edellisistä”, Reki huokaisi ja lysähti pieneksi epätoivoiseksi mytyksi lattialle.
Langa jatkoi vielä Rekin avustuksella japanin kielen läksyjä ja Reki aloitti urheasti paikkaamaan rästiin jääneitä tehtäviään.
”Voitko auttaa minua huomennakin? Tämä jäi vielä pahasti kesken”, Langa pyysi. ”Ja tietysti minä autan sinua, kuten aina.”
”Mieleni tekisi skeittipuistollekin”, Reki myönsi. ”Mutta jos sataa, niin kuin tänään niin tehdään sitten läksyjä.”

Sadetta riitti vielä seuraavillekin päiville. Joulukuun puolivälissä Okinawan yli pyyhkäisi raju taifuuni. Ja koska oli torstai, oppilaat saivat poikkeuksellisesti torstain ja perjantain vapaaksi koulusta. Reki ja Langa käyttivät päivät järkevästi, mutta äärimmäisen tylsästi koulutehtävien vääntämiseen.


*

Kun kelit paranivat, he palasivat skeittipuistolle. Viikonloppuna S:llä Adam ilmoitti että turnaus alkaisi uudenvuoden aattona. Turnauksessa kisattaisi myös temppuja. Reki ei ollut järin innostunut tästä uudesta turnauksesta, sillä hän ei ollut päässyt harjoittelemaan temppuja ja sen lisäksi hänestä tuntui että hänen vähätkin tempputaitonsa olivat ruostuneet parin viime kuukauden aikana. Hän oli parempi radalla, kuin puolipaipilla. Hän vilkaisi Langan suuntaan ja mietti kuumeisesti osaisiko hän olla rehellisesti ja vilpittömästi tukemassa Langaa, vaikka ei itse osallistuisikaan. Hän myönsi että se oli todella vaikeaa. Kateuden peikko istui hänen olallaan ja ilkkui. Mutta kateus ei johtunut Langan taidoista, vaan siitä että muut pääsisivät jakamaan jotain kivaa Langan kanssa.
”En ole varma osallistunko”, Langa sanoi yllättäen. Rekin silmät suurenivat ihmetyksestä, mutta hän ei sanonut mitään.

Langa näytti tavallista levottomammalta ja hän halusikin yllättäen aikaisemmin pois koko alueelta. Kun he olivat jättäneet S:n selkänsä taakse Rekin oli pakko kysyä mistä kenkä puristi.
”Oletko kunnossa?” Reki kysyi.
”En tiedä”, Langa vastasi. Oli hän fyysisesti kunnossa, mutta hänen henkinen puolensa ei ollut. Jokin vaivasi häntä tavallista enemmän ja se tunne vain vahvistui kun he olivat S:llä.
”Jos haluat osallistua turnaukseen, niin minä olen puolellasi. En halua olla esteenä tällä kertaa”, Reki sanoi.
”Ei ole kyse siitä”, Langa sanoi.
”En ymmärrä. Etkö halua tänään enää skeittailla vai mistä on kyse?” Reki uteli.
”Haluan kyllä skeittailla ja voimme mennä vielä skeittipuistolle, mutta jokin S:llä tuntuu väärältä tai erilaiselta kuin ennen”, Langa selitti.
He skeittasivat vielä puistolle ja harjoittelivat siellä temppuja. Kun Reki onnistui uudessa tempussaan monen yrittämisen jälkeen, hän hymyili leveästi.

Langa oli iloinen Rekin puolesta. Oli ollut hyvä päätös tulla kahdestaan skeittipuistolle suuren hälisevän ihmispaljouden keskeltä. Langalla oli ollut painostava tunne, että kaikki odottivat hänen osallistuvan turnaukseen. Mitä tapahtuisi, jos hän ei osallistuisi? Harmittaisiko häntä myöhemmin?
Yhtäkkiä Reki ei enää näyttänytkään iloiselta, vaan mietteliäältä. Mitä nyt oli tapahtunut?
”Reki?”
”Tämä on jo toinen viikonloppu, kun unohdin iltalääkkeeni”, Reki voihkaisi.
”Ei kai vielä ole myöhäistä?” Langa varmisti.
”Olisi ollut parempi ottaa se jo pari tuntia sitten. Mutta en haluaisi mennä kotiin”, hän sanoi.
”Minä tulen mukaan”, Langa sanoi heti. ”Tai siis... jos sinulle sopii.”
Rekin ilme kirkastui. He olivat viimeksi yöpyneet yhdessä heidän telttaretkellään.
”Tule!” Reki sanoi ja oli jo menossa.

*

Tuli joulu. Se ei näkynyt Rekin perheessä mitenkään erityisesti, mutta Rekin isä tuli useammaksi viikoksi kotiin työmatkoiltaan. Langa ja hänen äitinsä sen sijaan laittoivat kotia jouluiseksi ja Reki viihtyikin paljon Langan luona. Hän sai vatsansa täyteen perinteisiä kanadalaisia jouluruokia, mutta jälkiruoaksi oli tyypillinen japanilainen mansikkakakku ja muita herkkuja.

Sunnuntaiaamuna Rekin kännykkä piippasi: Tule joulukirkkoon. Siellä ei ole kivaa olla yksin.
Reki vastasi: Ok, tulen.
Lähtöön olisi yli tunti aikaa joten hän ehtisi syödä ja käydä suihkussa. Kyllä hän mielellään meni Langan seuraksi, mutta ne pari saarnaa, joita hän oli kuunnellut olivat olleet outoja. Rekille oli jäänyt mieleen synti ja synti ja taas kerran synti. Niin ja Jeesuksen kuolema. Ei hän ollut vielä oikein osannut laittaa palasia paikoilleen mistä siinä kaikessa oikein oli kyse. Hän oli miettinyt uskoa ja oli yrittänyt ymmärtää miksi Jeesuksen piti kuolla ja mitä se oikein tarkoitti että hän kuoli koko maailman syntien takia. Miksi jonkun piti kuolla sen takia? Eikö Jumala olisi voinut toimia toisella tavalla?

Reki ilahtui nähdessään kuinka kirkkosali oli koristeltu jouluiseksi. Salin etuosassa oli kaunis joulukuusi ja seinillä oli havukoristeita ja valosarjoja. Salin sivuosassa oli pieni jouluseimi, jota Reki jäi ihmettelemään. Joku oli rakentanut seimiasetelman ja etsinyt siihen sopivia nukkeja ja tehnyt niille puvut. Asetelmassa oli myös eläimiä. Reki mietti että olisi joskus kiva rakentaa jotain vastaavaa. Siinä saisi tehdä vähän puutöitä, etsiä luonnosta heinää, hiekkaa ja kiviä.
”Katso”, Reki sanoi osoittaen seimiasetelmaa Langalle. ”Haluaisin tehdä itsekin tuollaisen.”
”Sen haluaisin nähdä. Sinä osaat tehdä tuollaisia”, Langa sanoi.
He istuutuivat seimen lähelle istumaan. Tilaisuus alkoi muutamalla jouluisella laululla.

Joulun saarna kertoi Jeesuksen syntymästä ja elämästä ja siitä kuinka koko Jeesuksen elämä huipentui hänen varsinaiseen tehtäväänsä kuolla ihmiskunnan syntien tähden. Reki katseli seimiasetelmaa ja ymmärsi nyt mitä se kuvasi. Jeesus oli syntynyt tallissa ja nukkunut seimessä.
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16) Jeesus sanoi ”Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.”(Joh. 6:39)

”Jeesus eli maan päällä synnittömän elämän ja oli sen tähden Jumalalle kelpaava. Sen tähden myös Jeesuksen kuolema pystyi sovittamaan meidän syntimme. Mutta Jeesus ei jäänyt hautaansa, vaan nousi kuolleista ja sen tähden Jeesus voi luvata omilleen että hän itse herättää heidät kuolleista, kuten hän itsekin nousi kuolleista. Sen tähden me iloitsemme”, pastori saarnasi.
Rekin mielessä syttyi oivallus. Jeesus ei vain kuollut, vaan nousi kuolleista? Siitäkö animeissa toistuvat inkarnaatiotarinat oli keksitty?
”... ja koska Hän elää, on hän voimallinen pelastamaan ja parantamaan vielä tänäänkin”, pastori puhui ja Reki mietti että eihän kukaan kuollut ja hautaansa jäänyt voinutkaan ketään parantaa. Vain elävä voisi parantaa. Vain elävä! Mitä tämä kaikki oikein tarkoitti? Rekillä olisi paljon pohdittavaa.

”Jeesus myös antoi lupauksen siitä, että eräänä päivänä hän saapuu maan päälle takaisin. Silloin hän ei tule tänne enää vauvana, eikä hän kuole ristillä, vaan hän saapuu voittajana ja kuninkaana. Se päivä tulee yhtäkkiä ja yllättäen, eikä se päivä ole enää kaukana. Me elämme tässä maailmassa niin pimeitä aikoja ja kaikki merkit näyttävät sitä, että Jeesukseen paluuseen on enää vain pieni hetki. Maailman keskiyöhön on enää minuutti aikaa, jos sitäkään. Me emme tiedä saapuuko Jeesus noutamaan omiaan keskiyöllä vai vasta sen jälkeen. Meidän tulee olla valmiita, kun hän saapuu”, pastori puhui. Eikä Reki ymmärtänyt enää mitään. Saarnan alku oli ollut selkeä ja Reki oli oivaltanut Jeesuksesta jotain uutta. Mutta mitä oli tämä puhe siitä, että Jeesus tulee pian maan päälle vielä uudelleen?

Tilaisuus päättyi jouluiseen kahvipöytään, jonne Reki ja Langa liittyivät vähän ujoina. Joku heitä vähän vanhempi nuori mies tuli heidän kanssaan juttelemaan. Toisessa pöydässä oli muutama heidän ikäisensä tyttö kikattamassa ja he vilkuilivat Rekin ja Langan pöytään. Reki ei ollut aivan varma, näyttikö muutama tytöistä tutulta. Olivatko he heidän koulusta lukion ykkösiä? Joku vaahtosammuttimen kokoisista kirkkovieraista osoitti Rekin punaisia hiuksia sormellaan, mutta Reki vain hymyili leveästi takaisin. Langa mietti kehtaisiko ottaa vielä neljännenkin joulupiparin. Kun hän oli varma, ettei kukaan huomannut, hän otti ja söi.

Joulun ja vuodenvaihteen ajan oli koulusta lomaa. Reki vietti muutaman yön Langan luona koska siellä oli jouluinen tunnelma ja oli kiva vaihteeksi olla Langan kotona. Päivisin he skeittailivat ja olivat ulkona ja iltaisin he katselivat olohuoneessa televisiota tai makoilivat Langan huoneessa patjalla katselemassa You tube-videoita. Langan luona oli rauhallisempaa. He olivat kuunnelleet muutaman saarnankin Rekiä mietityttävistä aiheista, kuten Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta ja nyt viimeisimpänä Jeesuksen takaisin tuloon liittyvän puheen. Se sai heidät molemmat miettimään asioita.
”Jos Jeesus tulee tänään tai huomenna takaisin, en taida olla valmis”, Reki sanoi vaikeana.
”Sinä menetät vain syntisi, jos seuraat Jeesusta”, Langa sanoi.
”Sinä tiedät ettei se ole Japanissa ihan niin yksinkertaista”, Reki sanoi. ”Monet menettävät perheensä ja sukunsakin.”
”Mitä luulet että sinun vanhempasi tekisivät? Heittäisivätkö he sinut pihalle?” Langa kysyi.

Reki oli pitkään ihan hiljaa ja mietti.
”En tiedä”, hän sanoi viimein.
Langa vakavoitui vähän ja katsoi Rekiä. Hän ei ollut oikeastaan ajatellut, kuinka erilaista olisi olla Jeesuksen seuraaja Japanissa kuin Kanadassa. Mutta heidän kuulemansa puheen mukaan se ei tulisi missään päin maailmaa yhtään helpommaksi vaan päin vastoin. Kristittyjä vainottaisi aina vain enemmän.
”Jos sinun perheesi ei jostain syystä hyväksyisi sinua kristittynä, voit aina muuttaa tänne meille”, Langa lupasi. Se oli vähintä mitä hän saattoi Rekille sanoa.
”Kiitos Langa.”

”Katsoin yhtenä päivänä erään rohkaisevan puheen”, Langa sanoi ja laittoi videon pyörimään. Nauhalla puhui japanilainen nuori mies joka oli asunut myös Kanadassa ja joka oli tullut uskoon. Hän kävi nyt Raamattukoulua Japanissa. Reki kuunteli ja Langalle tuli asiaa keittiöön ja vessaan. Sillä aikaa kun Langa oli pois, video päättyi. Ja silloin näyttöruudulle paljastui sivuvalikko Langan seuraamista You tube – kanavista ja lista muista  katsottavista videoista. Osa otsikoista oli japanin kielisiä ja osa englannin kielisiä, mutta Reki kyllä ymmärsi mitä niissä luki. Hän tuijotti ruutua ensin suu auki. Sitten hänen sydämensä alkoi hakata kovemmin. Oliko Langa katsellut ja kuunnellut tällaisia aiheita? Videoitten otsikot saivat Rekin korvat kuumottamaan ja hänelle tuli tunne että tämä ei ollut tarkoitettu hänen silmilleen. Aiheet olivat hyvin henkilökohtaisia, eikä hän ollut puhunut sellaisista Langan kanssa. Hän päätti että oli parempi painaa tietokoneen kansi alas, mutta silloin Langa tuli takaisin ja tuijotti tietokoneensa ruutua kasvot kalpeina. Reki katsoi silmät suurina Langaa.
”Anteeksi Langa”, Reki mumisi ja katsoi sitten hämillään kohti lattiaa.
13
Rinnakkaistodellisuus / Vs: Noituri: Noiturin vierellä • S • Valvatti ja Geralt, ficlet
« Uusin viesti kirjoittanut Meldis 12.11.2025 20:29:21 »
Voi mikä söpöys! Lumisateessa tarpomiselta välttyminen Geraltin kainalossa kuulostaa supersöpöltä ja siellä on varmasti ollut lämmin. ^^ Tykkään Geraltin tavoista osoittaa tunteitaan, pitämällä Valvatti lämpimänä ja myös olemalla välittämättä, jos joku näkee heidät sylikkäin. Tämä oli oikein suloinen, kiitos tästä. <3
14
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 11.11.2025 23:37:08 »
Luku 7 Mä en pysty tähän

Harryn nk

nousen laiskasti sohvalta jossa minulla oli ollut juuri täydellisen rento olo.

Avaan oven ja Ron pelmahtaa sisälle suu vaahdossa selittäen.

" Rauhotu mikä sulla on ?" kyselen kun en saa selvää oikein.

Ron henkäise ja jatkaa " Tulin kertomaan se Martta oli  käynyt salilla ja joutunut sairaslomalle.

" ja tuota ei voinut kertoa puhelimessa koska" ? kyseenalaistan ystävääni.

" Soitin sinulle 4 kertaa etkä vastannut."

" ai sori" punastelen ystävälleni.

" Mulla olis nyt vähän kiire." Yritän hoputtaa.

" Kiire sähän sanoit rentoutuvas viinin kaa kotona rauhassa." Ron ihemettelee ja astuu kohti olohuonetta.

" oho moi Draco!" Hän hihkaisee innoissaan.

" Ymmärrän mun pitääni mennä." Ron kuiskaa.


Draco nousee myös ja sanoo " odota mä olin just lähdössä."

Katson  Dracoa . Meillä oli juuri ollut jotain . Hän oli sanomassa mulle jotain mutta typrerä Ronin piti tulla keskeyttämään

Draco katsoo mua hymyillen " Nähdään maanataina Potter  oli hauskaa." huikaten ennekö häviää käytävälle.

Nyökkää ja annan väkinäisen hymyn.

Kävelen jääkaapille ja ota  lasin viiniä.
Saan heti viestin Ronilta

"sori 🫣"
Vastaa ettei se haittaa vaikka se ei ole totta en vain voinut sanoa totuutta.

" onko kaikki hyvin? 😕" Kysyn Dracolta.
Hän vai lukee viestin muttei vastaa.

Minulle tuli olo että olin tehny jotain väärä  mutten tienny että mitä.

Istuin sohvalle. Minulle tuli heti äskeinen tilanne mieleen.
Minä Dracon lämpimässä syleilyssä ja hän silittämässä mun tukkaa söpösti.

Miten asiat olivatkaa menneet näin hankalaksi. Hän oli Itselleen sanonut ettei mitää työsuhteita ne eivät toimisi ikinä.

 kaadoin lisää viiniä annoin sen helpottaa oloaa edes hetken.


Maanantaina minulla oli hyvin jännittynyt olo. Draco ei ollut vastanut siihen viestii joka sai rillipään tuntemaan että olisi tehnyt jotain todella väärin.

Kun istun penkille en saa edes toiselta tervehdystä hän vain tuijottaa näyttöään.

Yritän Ronilta kysellä puhuivat he jostaki  supatten.
Ron pudistaan päätänää " ei mistää ihmeelisestä."

Nyökkää ja teemme kaikki kerranki hiljaa töitämme.

Ron lähtee lounaalle meidän työpaikan ravintolaa kun minä ajatellin säästää ja syön omia eväitäni niikuin Dracokin.

" Onko kaikki hyvin" kysyn varovasti.

Draco ei edes katso muhun.

"  Meidän pitäs puhua" jatkan.

Draco katsoo mua . Hänen suustaan ei tule yhtään sanaa .

" Tuu mun luo illalliselle teen tänää pastaa."

Draco nyökkää ja jatkamme töitä.

Kun puuduttava työpäivä on ohi lähden suoraa  kauppaan.

Ostan pasta tarvikkeet ja teen mun kanapastaa sinihomejuustolla ja ananiksilla.
Se oli mun bravuuri ruoka joka onnistui aina.

Kuulen oven kilkatuksen ja avaan hänelle.

En saa hymyä vain ehkä enemmänki vaivaantuneen katseen.  Otan pullon viiniä käteen minkä Draco tuo ja pyydän hänet keittiöön.

Otamme ruokaa ja kaadan viiniä molemmille.

" oletko sä kunnossa?" kysyn varoen

En saa heti vastausta.

Dracon nk

Lasken aterimet ja otan piene siemauksen viiniä.

" anteeksi Harry." sanon hiljaa.

" Mistä?" toinen kysyy.

" Mä en pysty tähän." töksäytän

" Mihin?" Harry jatkaa kysymistä

Mä  nousen pöydästä ja tärisen.

" Mun on pakko mennä!"  ääneni värähtää tuon sanoessani.

Harry tarraa kädestäni  kysellen" mikä sulla on?"

" Olenko mä tehnyt jotain väärää?

" Sä voit puhua mulle mistä vaan"

En kestä sitä kyselyiden määrää ja ryntään suoraan ovelle otan takkini ja suljen pikaisesti oven jättäen Harry sille sijoilleen.




15
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 11.11.2025 23:21:07 »

Luku 6 Elokuva ilta

Harryn nk

Ei tarvinnut arvata mitä seuraavana päivänä töissä tapahtui.

Samantien kun avasin oven alkoi hirveä kuhina. Kuulin ihmisten supattelevan ja katsovan väliajoin minua.

Huokasen kun näen Martan tulevan luokseni.

" Mitä sinä nyt juorusit?" kysyin

Martta katsoi minua ilkeästi virnuillen ja ei vastaa minulle mitään.

Menemme samaan hissii ja tunnelma on vaivaannuttava.

vihdoin pääsen omalle osastolle ja avaan sen oven. Ron istuu jo paikalla ja heulattaa kättään mulle.

" Mikä juoru on nyt liikkeellä" Kysylen ihan kuin en tietäisi.

Ron sanahtaa " Martta väittää että sinä olet vikitellyt Dracoa heti kun se tuli tänne."

Huokaan syvään ja toivoisin osaavani taikoa sen naisen suun kiinni joskus.

Draco tulee omalle paikalle.

" Kuulit varmaan jo juorut" tuhahdan.

" Ei voinut olla kuulemma" Draco virnuillee .

"  Tämä ei ole hauskaa."  Kivahdan.

Dracon hymy vain levee.

Hän lähettää minulle juuri lenkosuukon kun Martta ilmestyy paikalle ja lisää vettä myllyyn oikein kunnolla. 
Voisin hautdata itseni jonnekkin maanalle mistää kukaa ei löytäisi minua koskaan.

Hyvä ettei Martta kiljaise sanojaan suustaan että meillä on homoja täällä.

Katson tuota Naista ja huokaan uudestaan.

Hän marssii luokseni ja sanoo " sinä olet tartuttanut hänet." Hän kiljuu minulle.

" ai minkä?" sanon tyhmää esittäen.

" noh noh sen homouden." Nainen  murahtaa.

" Aivan , varo ettei se tartu sinuukin."  piikittelen takaisin

Nainen näyttää järkyttyneeltä ja pitelee kättänsä sydämen päällä.

Ron pidättää nauruaan.

" Kuule jos minun aikaa olisi tuollaista ollut julkisesti olisi tullu selkäsauna ja eheytysleiri." Martta sanahtaa totisesti.

Pyöräytän silmiäni ja vastaan " mutta me emme  elää enää sinun aikakaudella." tuhahdan ääneen kyllästyneenä.

Pomo tulee paikalle ja käskee  Martan töihin omalle osastolleen .
Nainen tekee työtäkäskettyä , mutta vinkkaa silti Dracolle silmää.

Tunnen kuinka viha kuohuu sisälläni. Kuinka joku voi olla noin kapeakatseinen.
Draco näkee minusta selvästi vihan ja ojentaa taas herkullisen kylmäkahvin eteeni.

" Nyt tämä loppuu" Mumisen.

Blondi päästää todella valloittavan hymy mulle tokaisten " Mitä vain parhaalle työkaverille."

" Parhaalle." sanon ihmeissäni.

Ensinmäinen Kuukausi on kulunut ja Dracon on kyllä sopinut täydellisesti meidän tiimiin.
Hän tulee niin hyvin toimeen kaikkien kanssa ja oli onneksi saanut ne huhutkin loppumaan vaikkakin Martta ei sitä usko edelleenkää.

Ron puhuu vieressäni innoisssan tulevista pikkujouluista jotka
 firma pitäisi hienolla huvilalla 2 viikon päästä ja kuinka hän voisi vihdoin yrittää jutella Hermionelle.

Nyökkään ja juon jääkahvia jonka olin nyt itse ostaut , minua ne juhlat ei kiinnostanut.

Draco ei ole paikalla koska hänellä oli asiakas tapaaminen  heti aamusta.

Työstä oli tullu minulle ihan siedettävää kun Draco oli tullu töihin tänne .

Kävimme yhdessä kerran viikossa jopa salilla.

Draco oli mua innostanut sinne. 
 Tiedostin kuinka huono kunto mulla oli kun kävelin sohvalta jääkaapille ja takaisin yleensä

Olin saanut aivan uudenlaista puhtia elämääni mutta viher myrkky juomia en suostunut vieläkään juomaan.
Mulla oli kuukauden aikana painokin tippunut pari kiloa ja olin todells tyytyväinen siihen.

Tarkoitukseni ei ollut laihduttaa vain saada kestävyyttä.

Kun taas työt olivat ohi , Draco odotti minua lähdimme yhdessä salille.

" oliko rankka päivä." Blondi sanahtaa

" no jos ei lasketa Ronin outoja mietteitä nii eipä juurikaan." vastaa iloisesti.

Päästyämme salille huomasin Martan olevan sielä jonkun naisen kanssa.
Eihän tässä kaupungissa ollut kuin 20 eri salia jotenki en usko tähän sattumaan.

Draco ei tunnu välittävän , mutta minusta tuntuu siltä että Martta vain kyylii meitä.

"Harry keskity." Draco sanoo minulle topakasti.

Yritän kyllä keskittyä treeneihin mutta se oli hieman hankalaa.
Draco tulee taakseni ja meidän kehot ovat niin lähellä toisiaan kun vain voi olla.

Hän näyttää  minulle kädestä pitäen miten tehdään painoilla liikettä.
Vannon että sydämeni jätti lyönnin välistä ja vaikka olimme molemmat hikisiä Dracon tuoksu oli silti huumaava.

Huomaan sivulta Martan tuiman ilmeen taas.

Kun treeni on ohi ja istun suihkun raikkaana penkillä odottamassa Dracoa oloni on väsynyt mutta  ylpeä.
Draco tulee tukka aivan sekaisin ja katsoo mua.

" Sun treenin keskittyminen oli huonoa , mutta ei treeni aina kulje." tokaksee pellavapää mulle.

Nyökkää ja mumisen " Sori, mutta onno sustakin outoa että Martta käy juuri tällä salilla."
Draco vain kohauttaa olkiaan ja menemme hänen autolleen.

" Voin heittää sut kotiin." Ystäväni huikkaa.

Nyökkään .

Kiitän häntä kyydista ja sanon että nähdää maanantaina töissä.
Yhtäkkiä Draco sanahtaa " pidetäänkö leffa ilta?"

Mietin hetken ja hyväksyb ehdotuksen

Menemme ensin kauppaa ostamaan kaikkee hyvää dipattavaa ja sitten tulemme takaisin luokseni.
Laitan kynttilöitä palamaan sillä välin kun Draco tekee dippiä ja pilkkuu vihanneksia .

Tulen keittiöö  ja avaan sipsipussin sekä laitan suklaat kulhoon.
Otan jo yhden suuhuni .

" anna mullenki" Draco sanahtaa.

Ojennan hänelle mutte kerkeä reakoimaan kun jo Draco naappaa suullaan se  kädestäni.
Poskeni punoittavat taas ja lähden äkkiä viemään osaa herkuista olohuoneeseen.

Seuraavaksi valitsemme elokuvaa.

Valitsemme jonkun toiminta elokuvan missä on myös romantiikkaa ja draamaa.
Elokuvan juoni on aika yskinkertainen.

On mies ja nainen jotka ovat vihollisia , mutta tulevat rakastumaan toisiinsa.
Tunnelma on hyvin rento mutta tunne kuinka minua alkaa kylmämään.

Draco taitaa sen huomata ja tokaisee " tule tänne."

Mietin hetken ennekö uskallan tehdä mitää.
Hän kaappaa minut kainaloonsa ja tunnen heti lämmön omassa kehossani.
Draco pörröttää tukkaani ja jopa nuuhkaisee sitä sanoen " sä käytätä jotain tosi hyvää shampoota."

Naurahdan hermostuneesti . Poskeni ovat taas tomaatin punaiset.

Kun elokuvan loppuu huokaisen äänekkäästi.
Tunnen Blondin katsee  , mutten uskalla katsoa häneen päin.

Yhtäkkiä Draco tulee lähemmäs minua ja kaappaa minut syliinsä meidän istuen  sivuttain sohvalöa mä Draco sylissä.
Hän alkaa silittämään tukkaani.

" Harrry." Darco sanoo äänessän pieni jänittenäisyys.

" Mmh" mumahdan

Juuri kun tuo mies on sanomassa jotakin, ovi kello soi ja joudun nousemaan mukavasta asennosta ylös.

Kiroan sen ihmisen joka on ovella.

16
Godrickin notko / Vs: Paperipinoja ja katseita, Drarry, k11
« Uusin viesti kirjoittanut Hilbert 11.11.2025 15:15:12 »
Ihanaa, että löysit finiin ja julkaiset heti tarinaakin! Tervetuloa :D

Tykkään tarinasi rennosta tunnusta ja yksityiskohdista. Harrin mieltymys laadukkaaseen kahviin, kuuluuko-ananas-pizaan ja Dracon ura mallina ilahduttaa :D Jäin vähän miettimään, että palveleeko säeromaanityyppinen muoto(?) tätä tarinaa. Toistuva sanahtaa sana on semmonen, jolle koettaisin keksiä vaihtoehtoja, esim. ihan vaan sanoa. Älä kuitenkaan vaan "siivoa" kaikkia rosoja pois, musta tähän sopii hyvin epämuodollisempi tyyli! Jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten porukan matka jatkuu.
17
Godrickin notko / Vs: Drarry paperipinoja ja katseita
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 11.11.2025 02:00:39 »
Luku 5 Juoru Martta

Draco nk

Avaa oven ja yllätun kun näen hänet edessäni " Omg Pansy mitä sä täällä!?"

Pansy antaa hennon hymyn ja halaa ystäväänsä tiukasti.

Ymmärrän ettei kaikki ole hyvin ja otan hänet sisälle.

" oletko sä kunnossa?" Kysyn kun keitän meille teetä.

Pansy pudistaa päätään

" me erottii"  Hän sanoo yllättäen mulle.

Hunaja purkki on tippua kädestäni.

" Siis mitä!?" huudahdan.

Pansy katsoo muhin " näin siinä kävi" mutisten.

Mun oli pakko istua alas. " Haluutko kertoo mitä tapahtu?"

Pansy nielaisee kuuluvastu ja hörpää ensin teetä.

Pansyn kertomus

Noin  viikko sitten juurin kun olin käynyt itse maistelemassa Pariisin parhaita kakkuja jota me oltiin mietty meidä häihin joudun menemään yksin sinne koska mieheni oli joutunut jäämään ylitöihin tai niin ainakin luulin.

Noh sitten kun tulin kotiimme , ihmettelin miksi valot olivat päällä talossa.

Kävelin hitaasti eri huoneita tutkien , kunnes tulin meidän makuuhuoneen ovelle.

Avasin sen ja näin kaiken .  Hän  pani sihteerinsä kanssa sielä.

Olin todella järkyttynyt kaikki nämä 7 vuotta menivät hukkaan. Pansy sanoi vihaisesti.

Halasin myöntätuntoisesti  ystävääni ja sanahdin " helvetin mulkku!."

Pansy nyökkää ja jatkaa .

Hän vielä kehtasi minua syyttää kaikesta, että minä olin ajanut hänet pettämään kun olin ollu stressaanutnut töistä ja häistä ja kaikesta mitä jouduin  yksin tekemään.

Katsoin ystävääni ja sanahdin " sä saat olla täällä nii pitkä kun haluut."

Pansy kiitti ja hihkaisi " noh kerro sä mitä sun elämääm kuuluu."

Nyökkäsin vain sanoen " ihan tavallista , käyn töissä ja silleen."

" ai tavallista" Pansy ei niele tuota.

" mitä" katson kysyvästi.

" Näen mä sä saalaat jotakin." Pansy virnuilee.

" vitsi sä oot hyvä , voisit ruveta salapoliisiks." Myönnän

" hah mä arvasin , sen näkee sun kasvoista." nainen jatkaa.

" kasvoista?" kysyn.

Pansy ottaa paremman asennon sohvalla ja odottaa jo vastausta .

" Kerro jo mä haluan jotain muuta ajateltavaa." Toinen hoputtaa.

" okei okei noh yks Harry."

" yks Harry" Pansy toistaa innoissaan.

Mä jatkan.

Noh tota se on töistä ja me käytii yksillä ja meillä oli tosi hauskaa yhdessä , mutta se on  vain ihan työkaveri.

" Työkaveri" Pansy naurahtaa.

Mä katson ystävääni " niin ei sen ihmeelisempää ."

" Voithan sä niikin uskotella itsellesi , mutta et mulle." Ystäväni tokaisee.

" Pansy sä tiedät, mä en oo vielä valmis mihnkään ."

Pansy katsoo muhun nyt ymmärtäväisenä.

" Kyllä mä ymmärrän , mutta anna elämälle mahdollisuus."

Nyökkään epävarmasti.

Petaan Sängyn hänelle ja sanon että kylpy vesi olisi valmis myös

Pansy kiittää ja häviää kylpyyn.

Katson puhelinta jossa lukee " Viesti henkilöltä Harry."

Harry " en mä voi ottaa tätä paitaa !"

Draco " älä höpsi oon sen muutenki saanu yhestä mallikeikasta."

Harry" mut tää on liian kallis mun päällä 😳."

Draco " Harry sä näytät todella hyvälle siinä, se ei pue ketäään paremmin kun sua 🤭."

En saa enää tuon jälkee vastausta mutta Pansy huomauttaa minua virneestä tullessaan kylvystä.

Teemme vielä Pansyn suosikkia kanapastaa .

" Draco mä menisin sun kaa kyllä naimisiin tää pasta on taivaallista."

Naurahdan .

" Älä huoli mä säästän sen paikan Harrylle." Pansy sanoo hihittäen.

" Näytä mulle kuva siitä." Toinen  kyselee innoissaan.

Ojennan puhelimen missä me ollaan otettu yhteiskuva baari vessassa jossa luki peilin lasissa ironesti homot

" Siis omg te ootte täydellinen pari jo Drarry ." Pansy kiljuu innoissaan.

"Drarry?" ihmettelen.

" nii Harry+ Draco = Drarry." Pansy naurahtaa sanoessaan tuon.

" Aivan sä olet yhtä sekaisin edelleen." Sanon naurahten.

" aina ja ikuisesti delulu ." Pansyy sanoo ylpeänä.

Sanon ystävälleni että  menisin töihin 8 ja että hän saisi olla kuin kotonaa.

Hän nyökkää  minulle ja menemmä nukkumaan molemmat.

Aamu alkaa sillä kun nousein saman tien sängystä pukemaan ja ota  nopeasti vain  vihersmoothien mukaa ja juoksen  ulos.

Tukkani oli aivan sekaisi  enkä ollut edes kerennyt tekemään ihonhoito rutiinia joka ärsytti minua.

Kun pääsen työpaikalle kellon on 7.50 ja istun hengästyneenä penkille.

" huomenta vaa sullekki" Ron sanoo huvittuneena.

Nyökkään ja näen Harry paikan olevan tyhjä.

" Missä Harry on?" kysyn.

Ron pudistaa päätään ettei tiedä.

Yhtäkkiä kuulen oven avautuvan ja Harry tulee myös tukka aivan sekaisin.

Hän huokaa myös ja istuu penkilleen.

" ei  kannata nukahtaa töitten jälkee ja herätä 7 aikaa siihen kun olet kuolannut melkein koko tyynyn ja sitten et saa enää nukuttua kunnolla  ja illalla kello oli unohtanut ja heräsin vasta 7.30.

Tulin taksilla töihin. Rillipää sanahtaa kera ison huokauksen.

Nauran ja sanon hänellle " mäki nukuin pommiin."

Harry naurahtaa ja alkaa näpyttämään konettaan .

" Tässä", Ojenan taas kylmäkahvin.

" Hei nyt lopetat ostelematta tätä sairaan hyvää kahvia mulle sun rahoilla." Harry sanoo topakasti.

" Entä jos en "  Virnuillen toiselle.

Harry katsoo muhun mutta vain sekunnin murtosan ja näen punaa hänen poskillaan.

Yhtäkkiä sisälle tulee tämä kuuluisa juoru Martta .

" Sä olet se Draco." Nainen puhuu nii että sylki lentää.

Nyökkää  vain .

" Oi ihanaa saada tommoinen mieskarkki taloon." Nainen lepertelee.

Tunnen inhon kehossani kuka sanoo mieskarkki.

Nainen selvästi keikistelee edessäni ja yrittäää udella kaikenlaista.

Harry töksäyttää suustaa " kuuleppa Martta meille olisi tässä töitä ."

Martta nyrpistää nokkaansa sanoen " Mennää joskus lounaalle Draco." nainen sanoo iskien silmäänsä.

Harry meinaa sanoa jotain mutta pitää mölyt mahassaan.

Nainen menee jonkun toisen luo puhumaan kuinka 3 kerroksen Draama oli kärjistynyt vain.

Harry tuhahtaa.

"söpöä" sanon.

" mikä?" Ystäni kysyy.

Jätän asian roukkumaan tahallani ja jatkan töitäni.

Harryn nk

Punastelen kun mieleeni tulee viimeyöinen uni.

Aina kun katsonkin Dracoa uni muistuu mieleeni.

En halua tämän tapahtuva. Ei työ suhteita ei  missää nimessä.

Kun päivä on vihdoin ohi Ron kysyy  " lähdettekö syömään."

Draco kieltäytyy ja lähtee paikalta.

Kun menemme Ronin kanssa ulos näen kuinka Martta on piirittänyt hänet.

Draco näyttää todella vaivaantuvalle.

Nainen oikein työntää rintojaan esille paidastaaan.

Tulen Dracon luo sanoen " Martta etkö sinä tajua Dracoa ei kiinnosta."

Martta näyttää vain enemmän nyrpeältä.

"Ja sinäkö sen päätät Potter." Martta tokaisee ilkeällä äänellä.

Huokaan vain.

Draco tarttuu mun kädestä kiinni sanoen " tule Harry mennään."

Näen takanani järkyttyneen katseen. Tiesin tämä ei tietäisi hyvää.

18
Godrickin notko / Vs: Drarry paperipinoja ja katseita
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 11.11.2025 01:49:53 »

Luku 4 Lopeta jo kysely!

Draco  nk

Paistan juuri kananmunia pannulla ja pekonia ja vilkaisen kuinka levollisesti Harry nukkuu sohvalla.

Näen vain lattialla vaatteita mitä Harry oli varmana humalassa ottanut päältään ja viskannyt ympäri asuntoa.

Yhtäkkiä kuulen mutinaa ja käänähdän

" Huomenta" sanahdan.

Harry hieroo silmiää. Hän katsoo ympärilleen . näkö on hyvin utuinen ja sumuineb johtuen silmälasien puutteesta.

Hän etsii niitä käsillää muttei meinaa löytää.

" ne on pöydällä , odota"

ääni tulee häntä kohti ja ojentaa.

olin suoraan hänen  edessään hymyillen.

" miks mä oon täällä? Harry mutisee.

Mä katson huvittuneena toista ja kerron illan tapahtumat lyhyesti.

Siinä vaiheessa Harry on jo noussu ylös .

" ei siinä mitää mut aattelin sanoo et sulla on vaa boxserit päällä." Minä sanahdan virnuillen.

Näen Harry kasvot olivat tulipunaiset ja hän pukee äkkiä vaatteitaan.

" mitä kello on " Harry kysyy paniikissa."

minä naurahdan " rauhotu se on vasta 7 ja meillä alkaa 9 työt."

Harry huokaisee helpotuksesta kysyen " onko sulla buranaa?"

ojennan sen toiselle ja annan ison lasin mehua myös.

Harry juo sen kerralla ja ähkäisee.

" aivan järkyrttävä olo , kaduttaa ." kuulen mutinaa.

"mmh no sä joitki aika paljon , mä onneks tajusin lopettaa ajoissa."

Harry istuu pöytää ja katsio sitä. Siellä on hedelmiä ja marjoja sekä leipää ja seuraavaksi pöytää ilmestyi kananmunia ja pekonia.

" oi taivaallista" Hän sanoo ihaillen.

Hymähdän ja istun itsekkin.

" Krapulassa mikä vaan ruoka maistuu taivaalliselle." Rillipää mutisee mulle.

Nyökkää ja katson huvittuneena.

" juo tää se auttaa." sanon.

" mikä tää on ?" Harry ihmettelee mutta juo lasin vihreää litkua.

" kamalaa" hän parkaisee.

" Se oli viher smootieta Potter."

Harry irvistää " ei taida olla mun juttu."

Minä juon sen alas myös ja sahdan " juon joka aamu tätä , se on terveelistä."

" olkoo mutta pysyn laadukkaassa kahvissani." Harry sanahtaa.

Nyökkään ja syömme rauhassa.

" anteeks että näin tuppaanuin tänne." Toinen pahoittelee.

Pudistan päätäni.

" mee vaan suihkuun jos haluat." sanon.

Harry häviää vessaan.

Kun hän tulee sieltä tokaisen " tossa olis yks kauluspaita ja boxserit jotka olen saanut joskus ne on liian pienet mulle , oletan että ne mahtuis sulle saat ne ."

Harry katsoo tummanpunaista kauluspaitaa ja jotain hassuja ankka boxsereita.

" tiedän ne boxserit on hauskat." vastaan .

Menen omaan huoneeseen vielä laittamaaan itseni valmiiksi ja kun Harrykin on valmis otamme työlaukut ja lähdemme ulos.

" miten selviin tän päivän." rillipää miettii tuskissaan.

pörrötän toisen hiuksia " älä huoli mä pidän susta huolen."  sanon lässyttäen

Harry murahtaa ja katsoo mua vihaisesti.

Kun pääsemme toimostolle ei voi olla kuulematta Ronin puhetta.

" Huomenta vaa teille." toinen puhuu nii iloisesti.

Harry vain päästää pienen murahduksen ja katsoo meilkein itkien pöydälle ilmestynyttä paperi kasaa.

Ronin puheet menevät Harry  ohin kun hän yrittää keskittyä töihinsä.

" Harry kuuneletko sä mua?" Ron sanoo huvittuneena.

"mmh joo" Rillipää vastaa.

Katson ystävääni hän oli hyvin söpö  näköinen kun haroi tukkaansa ja katsoi vihaisesti konetta.

" Helvetin kone!" Harry kivahtaa suureen ääneen.

Ottaa  puhelimen ja soittaa jollenkin.

Hetken päästä Hermione tulee paikalle joka hymyilee kaikille tervehtien heitä.

Nainsella on päällä kaunis mekko joka puki hänen hiustensa väriä hyvin.

" hei Hermione." Ron sopertaa punastuneena.

Hermione moikaa Ronia ja jatkaa selitystä Harrylle.

En voinut olla huomaatta kuinka ihastunu Ron oli tuohon naiseen joka auttoi juuri Harryä joka näytti siltä kuin repisin hiuksensa päästään.

Lähdin toimiston ovelle ja näin siellä lähetin kiitin häntä ja annoin tippiä vielä.

Tulin takaisin paikalle ja kun Hermione hävisi paikalta sanahdin " tässä."

Harry katsoi muhin hämmentyneenä.

" jääkahvia sä sanoit tykkääväs laadukkaasta kahvista."

" kiitti" Hän sanahtaa mulle ja jatkaa töitään kun taas Ron on herpaanunut ja miettii mitä jos eläimet osaisivat puhua tai entä jos ihmiset osaisivat lentää.

Naurahdan tilanteelle.

Vaikka en ollu tuntenut tuota miestä kuin yhden päivän, hänessä oli jotain todella kiehtovaa joka sai minun jokaisen solun huutamaan.

Sitten tunnen  taan pienen ahdistuksen sisälläni ja nousen hakemaan itselleni vettä pullooni keittiöstä.

Tulen takaisin paikalle ja Ron on hävinnyt sillä välillä.

" mitä me syötäs tänää." kysyn.

Harry ei tunnu kuuntelevan mua ollenkaa.

" sori mitä sä sanoit?" Hän kysyy multa. Haroen tukkaansa.

" nii et mitä sä haluisit syödä."

Harry oli hetken hiljaa ja tokasi " joku kunnon juusto hamppar mistä se juusto oikein valuu sieltä välistä."

Nyökkäsin ja tilasin meille 1
yhdeksi  töihin ruuat.

Ihailin sitä Harryssä kuinka hän teki työnsä hyvin vaikka kärsi kamalasta krapulasta varmana.

" tässä ois sulle ruokaa." sanon Kun kello näyttää yhtä.

Harry kääntää katseensa muhun " hei ei sun olis tarvinnu , teit jo sen....."

Hän keskeyttää puheen juurin kun Ron tulee paikalle.

" mitä se teki sulle?" Ron kysyy.

" ei mitää unohda" Harry sanoo nolostuneena.

" muuten miten teidän yhdet meni?" tuli heti jatko kysymykset.

Vastasin " Harry jäi mun luo yöks ."

" oho sähän oon villi Harry." Ron kiusoitteli.

" lopeta!"  toinen sanoo vähä liian kovaa että muutki kääntyvät katsomaa.

Ei auta asiaa että mä tahallaan virnistän tilanteessa.

" tapahtuiko jotain ?" Ron kuiskasi ystävälleen.

"ei!" Harry kivahti.

" mikä toi paita on muuten?"  Ron kyseli lisää.

" uus paita ." Harry sanoo kyllästyneenä.

" kyllä mä sen tajuan mut ton paidan arvo on jotain 200-300€ tiedän et kehtais ostaa tommosta, saatikka käyttää."  Ron ihmettelee.

Harry ei jaksaisi typeriä kysymyksiä yhtää.

" voisitko sä olla vaan hiljaa , mä.yritän tehdä töitä." toinen kivahtaa.

Ron nostaa kädet ylös " sähän käyt kuumanan mut tuskin muhun" ja virnistää.

Harry pyöräyttää silmiään ja jatkaa töitä.

Katson itse tilannetta huvittuneena.

Kun päivä on vihdoin ohi Harry lähtee vähin äänin pois sanomatta kellekkään mitään.

Kun hän pääsee sisälle kotiinsa katsio hän itseää peilistä ja huomaa sen olevan joku merkki vaate.

Eihän hän voisin ottaa mitää näin kallisa ilmaiseksi.

Ron pommittaa hänelle viestiä , mutta Harry laittaa puhelimen äänettömälle ja lysähtää sängyllensä.

Ron osasi joskus olla rasittava vaikka olikin hänen paras ystävä.

Uni otti heti vallan hänestä ja hän nukahti sängylleen.

Kun pääsin itse kotiin huomasin Harry oli unohtanut kauluspaitansa pöydän nojalle.

Nostin sen ja ajattelematta nuuhkaisin sitä. Se tuoksu todella hyväköe jollekkin makealle hajuvedelle.

otin sen ja laitoin pyykkiin, voisin pestä sen ja antaa sitten takaisin , mutta jotkin sain minut ottamaan sen takaisin ja laitoin sen makuuhuoneen penkin nojalle.

Yhtäkkiä kuulen oven pirinää.

Kukahan mahtoi olla ovella.

19
Godrickin notko / Vs: Drarry paperipinoja ja katseita
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 11.11.2025 01:42:43 »
 Luku 3 otetaanko vielä toiset?

Harryn nk

Huomaan  Dracon olemuksen muuttuneen hänen lihakset ovat jäykistyneet ja kalpea iho näytti vielä kalpeammalta mitä se oli jo  ja hän puristi  tuoppiiaan niin kovaa että se voisi mennä rikki.

Pyysin heti anteeksi ja toruin mielessäni , kuinka minä olin yhtä tökerö kun Ron eihän se minulle kuuluisi miksi hän tuli tänne noin hyvästä työstä.

Draco oli edelleen hiljaa ja katsoi lasiaan josta valui pisaroita sen ollessa huurussa kylmästä.

Tunnen vaivaannuttavan tunteen kehossani. En tiennyt kuinka päin minun pitäisi olla.
En osnanut sanoa mitään järkevää.

Juurin kun olin sanomassa jotai  Draco hörppäsi juomansa yhdellä kulauksella ja kysyi " maistuuko sulle toinen?"

Nyökkäsin hämmentyneen näköisenä ja hetken päästä Draco toi mulle juoman.

Join nopeasti omani loppuu ja suustani  pääsi hikka.

Yhäkkiä Draco alkoi nauramaan ja hänen kireä olemus oli muuttunut rennoksi  sekunnissa.
" Sä Potter oot hassu." Sanoi hän naurahten mulle.

Mutristin suutani ihmetellen.

Tunne kuinka puna nousee poskelleni ja en ymmärrä itseäni. Olin kuin joku vetelä spagetti hänen edessään.

Nuo lihakset ja todella vaalea tukka ja sanomattakaa miten vaatteet pukivat hänen kehoaan . Draco äänikin ja silmät saivat minut sulamaan.

" oot sä kunnossa" toinen  tiedusteli multa.

Nyökkäsin paniikissa vain . Miten osasin olla näin nolo. Häpsen itseäni juuri.

" ei mua haittaa saat sä katsoa" Hän sanoo mulle virne kasvoillaa.

" anteeksi mä oon tosi epäkohtelias." sanon nolona taas.

Draco nauraa uudestaan.

" ei se mitään ota rennosti."
Hän ojentaa mulle shotin sanoen " uudelle ystävyydelle."

Viina polttelee ikävästi kurkkua ja irvistän.

Draco nauraa taas minulle ja sanoo että olen hyvin huvittavaa seuraa.

Yhtäkkiä huomaan kello olevan 23.30 ja me jonoetaan nakkikioskin jonossa.

Kuulen jonkun pariskunnan tappelavan ja pari humalaista aukoo toisilleen päätänsä.

Mun päässä oli niin utuinen olo etten edes tiennyt miten paljon viiniä oli kumonnut. Ainakin hauskaa ja rentoa oli ollut  pitästä aikaa.

Kun pääsimme tilamaan mä yritin huojumisesta  huolimatta lukea listaa joka oli hyvin vaikeaa.
Kun valitsin ja Hän myös kuulin vain kilahduksen koneesta.

" ei sun olis tarvinnu maksaa!" sanon heti.

" oli mun vuoro" Draco vinkkaa silmäänsä.

Nyökkään , mutta en hyväksy siltikkään tätä.

Kun saimme pizzamme  " voit tulla munkin luo syömää asun tässä iha  lähellä." Draco sanahtaa.

" En mä kehtaa häiritä."

Draco hymähtää ja ottaa mua kädestä kiinni. se saa mut punastumaan kauttaaltaan.

Jos joku työpaikalta näkisi meidät  huhut lähtisivät heti liikkeelle varsinki jos se olisi juoru Martta osastolta 2.

Hän nimensä juonsi siitä että hän kyllä tiesi enemmän sinusta kun sinä itse.

Kun olemme hänen talonsa kohdalla menemme 7 kerrokseen hissillä ja hän avaa mulle oven.

Sisältä paljastuu iso asunto mutta aika normaali.

Hienoja maalauksia seinillä , mutta ihan tavallinen kirjahylly  ja sohva.

Mikään ei viitannut siihen että hän olisi mikää ökyrikas. En edes tiennyt miksi ajattelin niin.

Isolta parvekkeelta näki kuun loisteen joka toi kaunista valoa sisälle.

Istuimme syömää sohvalle pizzaa.
" helvetti tää on  taivaallista." sanon ääneen.

Draco katsoo mua huvittuneena.
" ananas ei kuullu pizzaa " Draco tokaisee mulle.

Nousen ylös sohvalta sanoen draamattisella äänellä " kuinka sä kehtaat sanoo noin"  ja repeän itsekkin.

Meinaan kaatua mun  askeliin , mutta tunnen jonkun ottavan musta kiinni.

Meidän katseet kohtaavat.
Kaunis kuunvalo saa Dracon silmät loistamaan kauniina. Tilanne on samaan aikaa huvittava ja samaan aikaa niin maaginen.

Kun herään mun transsista .  Nousein itse ylös ja sanahadna " mun pitää nyt mennä."

Draco tarttuu samantien mun käteen sanoen " mä en uskalla päästää sua yksin tonne."

Käänähdän ja sanahdan " mitä, väitätkö sä et mä en pärjää yksinäni." sanon hieman kiukkuisesti.

Draco pudistaa päätään " en halua että sulle sattuu mitää oot aika humalassa."

" enkä oo edes."

" kai sä tiedät että toi on vessan ovi eikä mun ulko-ovi." Hän kuittaa mulle virnuille voiton riemuisesti.

" Mun on nyt mentävä." sanon tarmmokkaasti.

Draco sanoo mulle topakalla äänellä "  sä voit nukkuu tässä sohvalla."

Lähden vessaan sanomatta mitään.

Kun aikaa kuluu Draco menee katsomaa ja näkee rillipään sammuneen vessan lattialle hän  hymähtää näylle ja nostaa toisen ja kantaa sohvalle.

Draco laskee toisen sohvalle ja peittelee kuiskaten " öitä Harry."
Ottaa hän myös toisen lasit ja laskee ne olohuonee pöydälle.

20
Godrickin notko / Vs: Drarry paperipinoja ja katseita
« Uusin viesti kirjoittanut hetaliafani 11.11.2025 01:36:44 »
Tässä olis jo toinen luku :)

Sorry oon ihan uus täällä julkasee ficcei XD
⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐

Luku 2 katse


Minä katsoin tuota miestä joka seisoi edessäni kertoen olevansa Draco Malfoy.  Nuo vihreät silmät ja todella vaalea tukkka sekä täydellisesti tyylilelty lookki sai minu aivan transsiin.

Hänellä oli päällää pitkä tumman vihreä takki jonka alla oli kauluspaita ja hienot suorat housut. Kaulassa hänellä oli myös koru ja toisen korvan yläpuolella lävistys.

Enää puuttuisi tatuointi nii mä olisin ihan myyty.

Yhtäkkiä Ron tönäisi minua ja havahduin nykyhetkeen. " anteeksi olin ajatuksinani " mutisin nolona.

Pomo jatkoi puhettaan " Harry ja Ron te olette olleet pisimpään tällä pisteellä saatte näyttää Dracolle kaikki paikat."

Ron sanoi heti " Harry tekee sen mielellellään , mulla oli tänää se asiakas tapaaminen tän jälkeen.".

Pomo nyökkää ja katson ystävääni hieman paniikissa mutta Ron virnuillee vaa mulle.

Kun Palveri loppuu Ron lähtee työautolleen ja mä jään Dracon kaa kahdestaan toimistoo.

Lähdemme kiertämään taloa.

" Meidän talossa on 5 osastoa ja  hissilillä sä pääset kaikkiin tai on tuolla rappusetkin." Selitän

Draco kuuntelee tarkkaan minua.

" tässä kahvikone , minusa se tekee kitkerää kahvia joten olen tuonnut oman kahvin töihin."

Draco naurahtaa.

Katson häntä sekunnin murto osan kunnes jatkamme matkaa kolmas osastolle.

" Tässä on Hermione hän on paras jos tietokoneesi ei toimi."

Hermione hymyilee ja tervehtii.

Draco tervehtii hymyillen.

Mä en voinut katsoa sitä päin koska tunsin poskeni punoittavan.

Kun kierros oli ohi , menimme meidän osastolle ja huomasin Dracon paikan olevan minua vastapäätä .

" Nii tässä taitaa olla sun paikka." sanahdan.

Draco nyökkää ja istuu pöytään.

Teemme hiljaa töitä varsinki kun Ron ei ole paikalla hölöttämässä ja miettimässä outoja asioita.

" Lähetäänkö yksille töiden jälkeen." Draco kysyy rennosti.

Nyökkään vain koska oli liian keskittyny töihini enkä edes ymmärtänyt mitä hän kysyi.

Kun oli lounas tauko otin kännykkäni esille ja sanahdin " syötkö sushia?"

Draco nyökkää .

" tilasin meille nyt mä tarjoon."

Draco yrittää antaa mulle rahaa mutta kieltändyn siitä enkä hyväksy sitä.

Ehkä noin 5  minuutin janttelun jälkee hän myöntyy ja mä haen meidän ovelta ne ja tuon hänelle.

Syömme sanomatta mitään kunnes Draco kysyy " oot sä ollu pitkää täällä."

Katson häntä hetken miettien " me ollaa Ronin kaa oltu reilu 3 vuotta."

Draco nyökkää.

" Mitäs sä oot tehny aikasemmin.?" Kysyn

Draco ottaa puhelimen esille ja näyttää pari kuvaa .

Samalla olen tukehtua ruokaani kun tajua .  Sä olet se tunnettunu malli ."

Draco naurahtaa mun reaktiolle.

" sori ei ollu tarkoistuis ." soperran nolona.

Dracoa se ei tunnu haittavaan vaan hän toikaisee  " sä oot hassu söpöllä tavalla."

Punastun vaan enemmän ja jatkan syömistä hiljaisuudessa.

Ron pelmahtaa paikalle " Moro jäbät, mikä meno täällä?" kysyen

Draco alkaa jutella Ronin kaa jostain kun mä keskityn syömiseen.

Musta tuntuu nii oudolle että Draco jolla varmana olisi rahaa tuli tänne toimistoon töihin. Mä tekisin välillä mitä vaan että pääsisin pois täältä.

Kun päivä oli ohi mä vaan venyttelin ja haukottelin.

" mennäänkö?" Draco virnistää mulle.

" minne?" kysyen hämmentyneenä .

Toinen naurahtaa " nii sinne yksille."

Katson Ronia joka sanoo " sori mun pitä keretä junaa ja mennä äitin ja isän  luo viel tänää."

nyökkään ja lähdemme porukalla ulos.

Menemme minun vakio kuppilaan .

" En siis käy usein täällä." sanon paniikissa.

Draco nauraa mulle taas. " Harry sä oot hassu oikeesti."

" mmmh" mutisen.

Istumme pöytään ja saamme juomat.

Join itse viiniä ja Draco olutta.

" mikä sai sut tulee tänne töihin." kysyn.

Huomaan Dracon rennon ilmeen kiristyneen.

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10