Tatska kuulostaa tosi hienolta ja kekseliäältä! Ihan mielenkiinnosta kyselen, että miten suhtaudut itse, jos näet jollakin toisella Potter-tatuoinnin? Siis sellaisen Potter-tatuoinnin, joka on ihan selvästi tunnistettavissa fandomtatuoinniksi?
Kiitos! ❤️ Mun reaktio on aika samantyylinen kuin mitä sä kuvasit, eli innostunut ja nostalginen ja sellainen, että tulee fiilis että tämän ihmisen kanssa on jotain yhteistä. Varmasti heti tilaisuuden tullen menisin kehumaan tatskaa ja aloittamaan fanihypetyskeskustelun

Tämä on aika hassusti ristiriidassa tuohon mitä sanoin siitä että en haluaisi että kukaan ajattelisi musta ennakkoluuloisesti fanitatskan takia kun itse ajattelisin siitä lähinnä että jes miten siistiä ja kivaa - mutta kun tiedän että on sellaisia ihmisiä, joilla se reaktio olisi negatiivinen, niin väistämättäkin se vaikuttaa sitten siihen, että tulee itse varovaiseksi. Jos mulla itselläni olisi ennen tätä Rowlingin mäntteyskaapista ulostuloa otettu tunnistettava Potter-tatska, niin kantaisin sitä varmasti kyllä rakkaudella ja ylpeydellä ❤️ En vaan tällä hetkellä halua ottaa sellaista enää, mutta jos sellainen olisi jo niin en mä sitä katuisi missään nimessä. Kantaisin sitä uhmakkaasti osoituksena rakkaudesta elämäni tärkeimmälle fandomille ja haistattelisin Rowlingille päässäni pitkät. Musta on tosi sääli että Potter-tatskojen peittäminen on niin yleinen ilmiö (vieläpä kun ne on usein
niin hienoja 💔), se on todella riipaiseva ajankuva siitä miten Rowlingin teot ovat vieneet faneilta iloa pois ja se on sydäntäsärkevää. Potterit ovat mulle niin tärkeitä, että aina vähän riipaisee kun tätä asiaa ajatteleekaan.
Tämä on varmasti monen muunkin kohdalla totta - että kirjailijan sanomiset ja tekemiset ovat vieneet intoa omasta kirjoitusharratuksesta, mikä ihan yleisestikin ottaen on tosi surullista!
Tää on kyllä todella harmi. Mä olen itse lukenut ihan samaan tapaan ficcejä Potterista kuin aikaisemminkin (ja myös kirjoittanut, vaikka mä kyllä kirjoitan nykyään harmillisen harvoin ylipäätään) ja mä olen kääntänyt sen ajatuksen niin päin, että fanfiction-kulttuurin kautta voi ikään kuin ottaa fandomin takaisin! Ei me tarvita Rowlingia siihen että nautitaan fandomista, se voi olla surkea pikkusieluinen ankeuttaja jossain omassa kopperossaan ja fanit voivat nauttia itselleen rakkaasta fandomista ihan keskenään. Musta se on voimaannuttava ajatus, että Rowling ei pysty sitä faniutta viemään pois vaan ficcailemalla ja lukemalla ja siihen kulttuuriin osaa ottamalla me voidaan nauttia fandomista jota rakastetaan eikä koko Rowlingille tarvitse siinä hommassa siunata ajatustakaan. Toivottavasti tästä näkökulmasta tulisi jollekin edes ripaus ficcailuintoa takaisin! ❤️