Kirjoittaja Aihe: Viipyillä / S  (Luettu 3448 kertaa)

Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 080
    • tumblr
Viipyillä / S
« : 09.08.2012 23:09:52 »
Rating: S
Pairing: (James/Lily)
Summary: I want to hold the hand inside you, I want to take a breath that's true / I look to you and I see nothing, I look to you to see the truth
Warnings: -

A/N: Albumihaaste (Mazzy Star - Fade Into You), FF100 (koti), OTS20 (Kelmit), Tunne10 (kylmyys) En ole hetkeen osannut kirjoittaa oikeastaan mitään, joten tämä tuntui tosi hyvältä. Biisi on aivan ihana, tsekatkaa.

Viipyillä

Jamesin ja Lilyn talo on pieni ja viihtyisä; siinä on portaita jotka narahtavat ääneti, seinät jotka ovat vinossa mutta eivät kaadu, rispaantuneita mattoja, teepannuja. Ole kuin kotonasi, Siriukselle kerrotaan, kun hän astuu sisään matalaan majaan lähes lyöden päänsä ovenkarmiin, mutta hän ei osaa olla aloillaan. Se ei tunnu kodilta, vaikka se onkin lämmin ja turvallinen, nuorenparin yhteinen idylli. Hänelle ne seinät kaatuvat päälle samalla tavalla kuin omassa kodissa: likainen tapetti repsottaa ja paljastaa lisää likaa, puolikkaat savukkeet hajoavat liaksi nurkkiin kun niitä on tarpeeksi potkittu.

Johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että James ei enää osaa katsoa parasta ystäväänsä silmiin. Hänestä tuntuu kuin uppoaisi jonnekin ja katoaisi, mutta ei onnellisella ja lämpimällä tavalla, hukkuvalla vain. Kun yrittää hymyillä, näkee tuskin omia suupieliään, niin tummat Siriuksen silmät ovat, niin kuin mustat aukot, jotka imaisevat kaiken valon itseensä ja heittävät sitten pois. Kun James ojentaa katseellaan kätensä ja yrittää lohduttaa, Sirius sysää sen pois pienenpienellä eleellä - suupielet kiristyvät vain sen verran, että ainoastaan James huomaa jonkin olevan vinossa.

James ei enää puhukaan, ei todella. Lilyn kanssa silloin, kun on tarpeeksi hiljaista ja ovet ovat suljetut, silloin, kun Lily ottaa hänen kätensä omiensa väliin ja pyytää kertomaan. Mutta Siriukselle hän mainitsee maalatusta väliovesta, sotkusta, muistuttaa vanhoista ajoista, unohtaa ne itse kuitenkin. Siriukselta ei voi kysyä mitä kuuluu, oletko kunnossa, onko kaikki hyvin. Vastaukset ovat niin ilmiselviä ja samalla sydäntäraastavia, ettei James halua kuulla.

Kun Sirius on kuullut tarpeekseen puutarhan menninkäisistä ja katsellut liian monta sataa sekuntia, miten astiat kuuraantuvat vain hieman sekaisessa keittiössä omin avuin, hän kumartuu sen verran ettei lyö päätään ovenkarmiin, heilauttaa kättään rennosti, katoaa.

Samalla hetkellä kun jalka ylittää kynnyksen ja pääsee tavoittamattomiin, Jamesin pää nytkähtää ja käsi tärisee, hiki nousee kasvoille, pyörryttää. Hän ei tiedä juostako vai kuiskatako, mutta ainakin hän haluaa Siriuksen jäävän. Joskus Sirius jää vaivaantuakseen, useimmiten James on hiljaa ja häipyy itsekin, kun Siriuksen jalanjäljet tuskin näkyvät tuulessa.
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has