Kirjoittaja Aihe: Onnen kääntöpuoli, S  (Luettu 2731 kertaa)

Rins

  • Tribuutti
  • ***
  • Viestejä: 1 920
  • Team Peeta
    • The pieces of my heart
Onnen kääntöpuoli, S
« : 01.03.2011 01:15:57 »
// Alaotsikko: Angst, Hermione/Ron

Ficin nimi: Onnen kääntöpuoli
Genre: Angst
Ikäraja: S
Paritus: Yksipuolinen Hermione/Ron, Ron/Lavender

Haasteet: Shuffle, FF10 (08. Sanat), Perspektiiviä parittamiseen (Angst - paritus)

--

Happoradio - Ottaisitko silti minut

On mahdollista, etten ole se, jota jokainen poika tavoittelee. En ole kaunis, en ole valloittava, en ole upea. Sanon vääriä asioita väärään aikaan. Mutta minä rakastan sinua. Olen tehnyt niin siitä lähtien, kun tartuit kädestäni kiinni kolmannella luokalla. Mutta vasta nyt tajuan sen kunnolla. Tajuan, että et olisi saanut päästää irti. Sinä olet se, jota tarvitsen elämääni, jotta se voisi olla täydellistä. Sinulla on kuitenkin lähelläsi joku toinen, joku, joka väittää pysyvänsä siinä ikuisesti. Mikset ymmärrä, että hän tulee särkemään sydämesi, jos et ole varovainen? Minä pidän sinusta huolta, aivan kuten olen tehnyt joka vuosi siitä lähtien, kun ensimmäistä kertaa tapasimme. Et kuitenkaan tajua sitä. Minä rakastan sinua. Miksi sinä et rakasta minua?

Cascada - Dream on Dreamer

Katson vierestä, kun puet päällesi puvun. Enkö voi tehdä mitään estääkseni tätä tapahtumasta? Näytät komealta, ja tämä on päivä, jolloin saan sanoa sen ääneen. Sinä hymyilet, koska olet rakastunut. Sanot, että tämä on elämäsi tärkein päivä. Ulkona linnut laulavat iloisesti, vaikka jokin sisälläni on särkymäisillään. Tämä on väärä maailma minulle, väärä maailma meille. Jossakin on varmasti toinen todellisuus, jossa olemme onnellisia yhdessä. Mutta se ei ole täällä, ei nyt. Tämä on teidän päivänne.

Joten teen, kuten hyvien ystävien kuuluu. Pakotan itseni hymyilemään, ja vakuutan sinulle kaiken menevän hyvin, kunnes uskot. Sitten menen penkeille odottamaan väistämätöntä.

Miksi kaikki näyttävät iloisilta?

Suvi Teräsniska - Särkyneiden sydänten tie

Oli kulunut jo liian pitkä aika siitä, kun viimeksi näimme. Minulla oli niin ikävä sinua. Kaikki riippui matkastanne. Toivoin salaa, että se pakottaisi kaksi ihmistä erilleen. Että olisit tajunnut, että teitä ei ole tarkoitettu yhteen. Mutta nyt olet siinä, ja heität ilmaan uutisen, jota en olisi halunnut kuulla.
Kuinka monta päivää olenkaan viettänyt kanssasi itkien ja peläten huomista, jota ei aina ollutkaan tulossa.
Nyt ainakin toisella meistä on tulevaisuus.

Diddy - Coming home

Olet juuri tullut luokseni sairaalasta. Kasvoillasi loistaa levein koskaan näkemäni hymy, ja innoissasi näytät kuvia ja selität, kuinka pieni hän on, ja miltä sinusta tuntuu pitää häntä sylissäsi.
 
Et huomaa, kuinka unelmani valuvat kyynelten mukana lattialle, sillä uskot selitykseni onnesta. En osaa sanoa mitään, kun pyydät minua kummiksi. Et sinä voi tehdä niin. Miten minä voisin olla mukana hänen elämässään? Eikö lapsi tulisi ikuisesti muistuttamaan kaikesta siitä, mitä jätin sanomatta? Vai olisikohan minulla sittenkin vielä mahdollisuuksia?
Katsot minua suoraan silmiin, ja vihdoin tajuan. Nyt on liian myöhäistä lausua niitä kolmea sanaa.

On minun aikani päästää irti.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 15:10:46 kirjoittanut Eeyore »



Joitakin unelmia ei ole tarkoitettu toteutuviksi.

Bannerin tehnyt Lady Dynamite

shaya

  • jumalatar
  • ***
  • Viestejä: 843
Vs: Onnen kääntöpuoli, S
« Vastaus #1 : 01.03.2011 13:25:05 »
Huomenta.

Eilen taisinkin jo sanoa, etten ihan mielettömästi shufflesta välitä, mutta no, en voi valittaakaan, kun siitä syntyy tällaisiakin ficcejä. Ron/Hermione on yksi mun lempiparituksia, ainakin hetistä, mutta toisaalta kun pidän kamalasti myös Lavenderista, niin tällainen kolmiodraama on ehkä parasta luettavaa. Tavallaan voin hyvinkin kuvitella Ronin Lavenderin kanssa, minusta se koko kirjojen Lavender-Ron-ero-juttu oli jotenkin vähän vääntämällä vääännetty. Ja lisäksi uskon, että LavLavkin rauhoittui aikuisempana.

Sinänsä ficin idea ja juonikehitys oli se aika perinteinen; häät ja lapsi ja katkera nainen, niinhän se aina menee. Sen kannalta olisin siis ehkä kaivannut jotakin vähän tuoreempaa, ja kun en kauheasti osaa edes kuvitella Lavenderia miksikään kotiäidiksi (kumminkaan), ennemminkin Hermionen, niin olisin mielelläni lukenut tyttöjen luonteissa vähän enemmän eroja ja noin. En kuitenkaan ole mikään kauhean nirso, mitä juonikuvioihin tulee, vaan kauvailu on minulle paljon tärkeämpää (as you well know), joten eipä tuo niin hirveästi edes haitanut.

Tekstissä oli ehdottomasti paljon kivoja pieniä yksityiskohtia; kolmen pätkän lopussa kursivoitu viimeinen lause, Hermionen sydämensärkymispuheet (periaatteessa kaikki, mitä hän itselleen uskotteli ensimmäisessä raapaleessa oli kuitenkin niitä, mitä olisi pitänyt sanoa hänelle itselleen), Ronin muuttuneet silmät. Kaikki tuollaiset seikat tekivät jotenkin myös hahmoista omat itsensä - Lavenderista nyt on paha sanoa, kun häntä ei oikein edes kuvattu, mutta Ron tosiaan toimii tuollaisena vähän höpsönä ja sinisilmäisenä, ja Hermionestakin löytyi sitä hermionemaista pätemisenhalua ja kuitenkin tiettyä jaloutta.

Kiitos vielä tästä, tykkäsin kovasti!♥
At night I fell asleep with visions of myself, dancing and laughing and crying with them.