A/N: Lisää tulee taas, jos ei muuta niin omaksi ilokseni.
Paritus:H/?, O/?
Genre: Adventure, ja pientä huumoria (:
2.luku4 tuntia kadoksissa
”Onko uutisia?” Neville kysyi pöytänsä takaa Harryltä, joka oli juuri saapunut toimistoon.
”Ei, kukaan ei ole kadulla nähnyt eikä kuullut mitään. Maailman parhaat todistajat”, hän huokaisi ja laittoi takkinsa naulaan, käveli työpöydälleen ja istuutui. ”Evelynin katoamisen aikaan oli ruuhka-aika ja paljon ihmisiä oli liikenteessä. Satoja ihmisiä joka paikassa keskittyen vain omiin hommiinsa”, Harry lopetti ja katsoi Nevillea silmiin.
”Miten selität tämän pomoille?” Harry kysyi kulmat koholla.
”Mahoneylle? Aion selittää asian niin kuin se on. Tyttö katosi tavallisella kadulla ja tässä asiassa CSI Welhot auttavat meitä, koska ovat juonessa mukana. Selittävät Mahoneylle omaa koodikieltään, josta hän menee niin sekaisin, ettei erota kärpästä härkäsestä”, Neville vastasi tuijottaen samalla papereitaan.
Vähään aikaan ei kuulunut kuin näppäimistön ääniä ja satunnaisia tuhahduksia. ”Hei pomo!” kuuluin yhtäkkiä toimiston ovelta. Neville ja Harry katsoivat kun Oliver ja Ginny palasivat, intoa puhkuen ja sateesta märkinä, toimistoon.
”Mitä nyt on tapahtunut?” Neville kysyi hämillään.
”Me löysimme Raylonien luota WCA:n kirjekuoren, jossa ei valitettavasti ollut kirjettä mukana. Heillä on taatusti näppinsä pelissä. Minä tiedän sen, minä vaistoan sen...”, Oliver aloitti innostuneena, mutta Neville keskeytti hänet. ”Älä innostu vielä. Kuori ei todista vielä mitään”, Neville sanoi rauhallisesti. Huomattuaan Oliverin ilmeen, hän jatkoi: ”Tiedän ettet pidä heistä. He kohtelivat sinua todella kurjasti ja haluaisit maksaa takaisin, mutta se ei toimi niin. Me keräämme todisteet, ja jos ne viittaavat heihin niin syytämme heitä.”
”Syytön kunnes toisin todistetaan, vai?” Oliver sanoi tuhahtaen.
”Niin.” Pitkän aikaa Oliver seisoi Nevillen edessä uhmakkaana, mutta antoi sitten periksi ja istuutui pöytänsä taakse. Ginny, joka oli silmä kovana katsonut miesten keskustelua, kysyi: ”Mitä WCA eli Wizard Care Agency haluaisi Rayloneista?”
”Vaikka mitä”, Oliver sanoi murahtaen.
”En tiedä. WCA:lla on paljon erilaisia operaatioita. He voivat olla jossain niistä mukana”, Neville vastasi Oliverista huolimatta.
”Tarkoitat, että he voivat olla todistajia jossain jutussa, peiteoperaatiossa tai jotain sellaista?” Ginny kysyi.
”Niin. WCA on monitahoinen organisaatio”, Neville vastasi ja otti takkinsa.
”Minne sinä menet?” Ginny kysyi kummastuneena.
”Käyn tervehtimässä Doghoodia, jos Raylonit ovat sekaantuneena jossakin niin hän tietää. Hän WCA:n varajohtaja ja vanha työkaveri.” Oliver katsoi Neville oudosti.
”Vanha kunnon Luu tietää kaiken Maasta Marsiin ja lätäköstä jokeen”, Oliver sanoi halveksuen. Neville ei kuitannut mitenkään Oliverin sanoja.
Luu oli Doghoodin pilkkanimi. Sitä käyttivät ne velhot, jotka olivat työskennelleet hänen kanssaan, mutta eivät hänestä pitäneet. Doghoodin tapana oli tarrata jokaiseen pikkuasiaan, kuin koira luuhun. Oliver oli työskennellyt Doghoodin alaisena 18 kuukautta noin neljä vuotta sitten. Aluksi hän oli ollut innoissaan päästessään Doghoodin alaiseksi, olihan Doghood suuri velho. Pian hän kuitenkin muutti mielipiteensä.. Erään tapauksen aikana Doghood oli melkein pilannut jutun ja tapattanut pienen pojan. Oliver ei hyväksynyt sitä, että Doghoodin virheistä vaiettiin ja hänestä tehtiin sankari. Ainoa hyvä asia Doghoodin alaisena oli se, että hän yllättäen tapasi elämänsä rakkauden sinisissä farkuissa.
*******************************************************************
Neville istui Doghoodin toimiston aulassa, joka oli melkein kokonaan valkoista marmoria ja tammipuuta. Aula oli korkea ja iso, mutta siellä ei ollut muuta kuin pari sohvaa, sihteerin pöytä ja pari kasvia. Kaunis ja muodokas sihteeri istui pöytänsä takana ja välillä hymyili Nevillelle. Doghoodilla oli mukava vaimo ja perhe, mutta silti hän oli laitoksen sisällä kuuluisa syrjähypyistään. Neville oli monta kertaa pyytänyt Doghoodia lopettamaan seikkailut, mutta sihteeristä päätellen Luu ei ollut ottanut vanhan ystävän neuvoa käyttöönsä
Nainen muistutti Nevilleä tämän omasta vaimosta. Ex- vaimosta, Neville pakottautui korjaamaan mielessään. Doghood ei ollut ainoa, joka ei ollut arvostanut vaimoaan. Nevillekin oli pettänyt vaimoaan Jota ja vielä Ginnyn kanssa! Jo oli saanut tietää asiasta, ja he olivat yrittäneet Nevillen kanssa uudestaan lähinnä lasten takia, mutta sekin yritys oli kaatunut. Jo sai työpaikan New Yorkista ja päätti aloittaa uuden elämän. Jolla oli siellä jo mies odottamassa, joka oli hänen vanha koulukaverinsa. Jo otti hänen ja Nevillen lapset Jessien ja Cassidyn mukaansa Valtoihin. Ennen häntä ja hänen tyttäriään oli erottanut yläkerran käytävä, nyt taas kokonainen valtameri. Ei hänellä olisi suurikaan homma kaikkoontua Valtoihin, mutta…
Samassa Nevillen ajatukset katkesivat, kun Doghoodin ovi aukesi ja sihteeri opasti hänet sisään Luun toimistoon. Doghoodin huone ei paljon eronnut aulan sisutuksesta. Vähän koristeita, huonekalut olivat maan parasta laatua ja erittäin tyyriit.
”No Neville, mikä sinut tänne lennätti?” Doghood kysyi, kun hän istuutui tuoliinsa. Hetkeä aiemmin hän oli ollut katselemassa ikkunasta kauas horisonttiin.
*******************************************************************
Toimistossa Ginny, Oliver ja Harry istuivat työpöytiensä ääressä ja etsivät kuumeisesti tietoja Rayloneista. Kuka olisi mahdollisesti halunnut kidnapata heidän tyttärensä tai muuten vahingoittaa heitä.
”Okei lounastauko”, Oliver sanoi pirteästi.
”Lounastauko on vasta tunnin päästä”, Ginny sanoi ja jatkoi tietokoneen näytön tuijottamista.
”Tiedän, mutta tarvitsen luovan tauon.”
”Luovan tauon?”
”Jep. Olen soitellut miljoona puhelua ja käynyt läpi kaikki laskut. Ei mitään hämärää. Lainkuuliaisia ihmisiä he ovat”, Oliver sanoi kärsimättömästi. Ginny ei vastannut mitään ja jatkoi tuijotuskilpailua tietokoneen kanssa.
”Arrrggh! Minäkin olen saanut tarpeekseni. Nataliella ei ole vihollisia ja hänen miehellään Alexilla ei ole murhanhimoista ex- työntekijää. Pidetään tauko”, Harry sanoi ja kaivoi rahaa taskustaan.
”Haluaako joku muu ruokaa kiinalaisesta?”
”Ei kiitos”, Oliver vastasi ja otti laukustaan eväsrasian. Jostain syystä se sai Harryn hymyilemään ilkikurisesti.
”Mitä?” hän kysyi Harryltä huomattuaan tämän ilmeen.
”En ymmärrä mitä sinä nuriset.”
”Mitä?”
”Hän tekee sinulle ruokaa ja sinä mietit ollako hänen kanssaan vai ei. Laittaisipa minunkin rakkaani minulle ruokaa, mutta kun ei. Miksi minä sain sellaisen luihuisen, joka ei laita ruokaa? Epäreilua!”, Harry sanoi katkerasti. Tämä sai Oliverin ja Ginnyn nauramaan.
”Naurakaa vain! Minä se aina meidän perheessä laitan ruokaa joka päivä, hän ei osaa edes perunoita keittää.”
”Mitä uutta on uusavuttomassa luihuisessa?” Oliver kysyi nauraen.
”Sanoo eräs, jolla sellaista ei ole”, Harry sanoi huokaisten.
Ginny ja Oliver nauroivat vielä hetken. Vedet silmissä Ginny sanoi Harrylle: ”Voisit tuoda minulle riisiä ja friteerattuja kananpaloja.”
Harry katsoi Ginnyä pitkään voipuneena, mutta lähti sitten. Ginny vilkaisi hymyillen Oliveria ja jatkoi sitten töitä. Oliverin aloittaessa voileivän syömistä, Ginny sanoi: ”Olen tuntenut sinut pian kolme vuotta. Enkä ikimaailmassa olisi uskonut, että seurustelisit miehen kanssa. Siis tarkoitat, että olet niin miehekäs, kadunkasvatti ja kaikkea…?”
Oliver katsoi häntä pitkään. ”En minäkään. Siis hänhän on hyvä tyyppi ja kaikkea, laittaa ruokaa ja on tukena, mutta silti hän on mies. Kuvittelin aina, että rakastuisin naiseen, saisin pari kolme lasta ja omakotitalon. No nyt minulla on oma poikani, hänen kaksi lastaan, omakotitalo ja hän. Minun pitäisi olla kiitollinen ja niin poispäin, mutta en voi olla miettimättä mitä jos en olisi tavannut häntä? Voisin olla naimisissa naisen kanssa ja kaikki olisi helpompaa.”
”Se, että seurustelisit naisen kanssa, ei tekisi siitä yhtään sen helpompaa”, Ginny sanoi viisaasti.
Oliver huokaisi ja sanoi: ”Tiedän. Ja hän on todella hyvä tyyppi ja minä todella rakastan häntä..”
”Ja hän rakastaa sinua. Olen nähnyt miten hän katsoo sinua”, Ginny sanoi hymyillen. Oliver hymyili hänelle ja aikoi sanoa jotakin, kun yhtäkkiä käytävältä kuului huuto: ”Haluaako joku ruokaa?”
A/N2: Kommenttia saa taas laittaa (:
