Kirjoittaja Aihe: APH, Äiti-Saksa (oneshot, K11)  (Luettu 826 kertaa)

Sieppeli

  • Val(v)hekakkua
  • ***
  • Viestejä: 185
  • "Pretend to be a piano"
APH, Äiti-Saksa (oneshot, K11)
« : 13.12.2014 17:15:12 »
Full title: Äiti-Saksa, tai ne kaksi kertaa kun Saksaa kutsuttiin äidiksi
Author: Sieppeli
Fandom: APH/Axis Powers Hetalia
Genre: Huumori, Oneshot
Rating: K11 (nesteet ei pysy ruumissa sisällä ja haukkuminen)
A/N Pyydettiin kirjoittamaan. Mie kirjoitin. Syökää päänne.

* * *

Ovi pamahti kiinni, kun Preussi marssi sisään taloon. Saksa kuuli mahtipontisten askeleiden marssin eteisestä olohuoneeseen, ja tuttu pamahdus kertoi siitä, että isoveli oli lysähtänyt sohvalle. Seuraavaksi talossa kajahti aivan liian kovalla äänellä raivostuttava telkkarimainos.

”We are sinking, we are sinking!”

”What are you thinking about?”

Seuraavaksi kuului Rai ykkösen tunnusmusiikki ja jokin sarja jatkui. Saksa siirtyi työpöytänsä ääressä seuraavan paperin ääreen ja luettuaan paperin tarkkaan läpi, hän olisi päässyt allekirjoittamaan sen. Olohuoneesta kuuluva räiskintä ja muu melu kuitenkin häiritsi hänen keskittymistään. Normipäivä casa del Saksassa.
Hän luki kolmannen kerran saman paperin, eikä vieläkään ollut ihan varma lukiko sitä oikein. Telkkarissa joku sai selville, että hänen kuollut äitinsä ei ollutkaan kuollut, eikä ollut hänen äitinsä alkuunkaan, vaan isä ja että he olivat juuri menossa naimisiin.

Neljännen kerran luettuaan Saksa kyllästyi ja löysi tiensä olohuoneeseen. Isoveli makasi sohvalla hyvin kummallisessa asennossa, toinen jalka pöydällä ja toinen selkänojalla, takki heitettynä lattialle ja niin edelleen.

”Voisitko laittaa vähän hiljaisemmalle, yritän tehdä töitä?” Hän kysyi melkein kohteliaasti. Isoveli reagoi parin hetken viiveellä, hymähtäen vastaukseksi. Saksa odotti tunnollisesti sitä, että jotain tapahtuisi.

”Preussi. Ääntä hiljemmalle, kiitos”, Saksa yritti uudelleen. Nyt Preussi kuuli, että hänelle puhuttiin ja hän reagoikin siihen, jupisten samalla itsekseen. Tolppa laskeutui hieman ja Saksa kykeni kuulemaan omat äänensä.

”Parempi?” Preussi murahti, heittäen kaukosäätimen pöydälle ja ristien kätensä puuskaan, kertaakaan kääntämättä katsettaan telkkarista.

”Kiitos. Ja korjaa takkisi lattialta”, Saksa käski.

”Hmmh”, käsky meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

”Voitko myös viedä koirat ulos? Minulla on kiire.”

”Hmm’mmh.”

”Jonka jälkeen muista kuivata ne. Ulkona sataa. Ja jätä omat saappaasi eteiseen, tai oikeastaan vie ne suoraan kylpyhuoneeseen kuivamaan. Älä saapastele sisällä kuraisissa kengissä.”

”Hmmmmmmm’mmmmh.”

”Käy samalla kaupassa!”

”Kyllä, äiti!” Preussi ärähti, napaten tyynyn ja heittäen sillä veljeään, ”nyt turpa umpeen, kiitos.” Tyyny lensi reippaasti sivuun, kun heittäjän katse oli tiukasti kiinni televisioruudussa. Saksa kääntyi kantapäillään ja alkoi poistua paikalta.

”Ja siivoat sitten muutkin jälkesi”, hän määräsi vielä.

”Tiukkapipo”, Preussi jupisi.


 * * *


Kerta 2.

”Kiitos, että autat minua, Saksa!” Italia hääri kävelevän Saksan ympärillä. Vaalealla miehellä oli kannettavinaan puoliunessa oleva Romano, joka vihersi ja soperteli kummallisuuksia.

”En todellakaan tiedä mitä pahaksi mennyttä fratello söi, mutta hän on oksentanut jo monta kertaa ja olen hyvin huolissani hänestä, enkä todellakaan olisi saanut häntä itse kannettua kotiin, joten oli hyvä että vastasit puheluihini!”

Puheluihini, mietti Saksa, todellakin puheluihin. Hänen kännykkänsä oli soinut 10 minuuttia putkeen, ja siinä välissä hänelle oli ehtinyt ilmestyä 47 viestiä, joiden sisältö oli yksinkertaisimmillaan: ”APUA!” Ei sillä, että jos viestejä olisi tullut kymmenessä minuutissa yksinkertaisesti vain 1, niin Saksa olisi voinut päätellä tilanteen olevan oikeasti vakava. Hätäisyys vei hieman pisteitä pois.
Tilannehan oli nyt tämä: Romano oli syönyt jotain epäterveellistä. Kuulemma kyseessä oli vedonlyönti ja sitten Italia oli löytänyt hänet puolityhjästä varastosta oksentamasta. Siinä vaiheessa Saksan puhelin oli alkanut piristä. Romanon hengityksen hajusta päätellen pelissä oli ollut enemmän tai vähemmän alkoholia.

”Ja”, Saksa mutisi. Etelä-Italia oli onneksi kevyt kantaa ja matkaa oli vain kolmisen kilometriä.

”Onneksi voin luottaa sinuun!” Italia selitti kädet käyden hyvällä maratoonivauhdilla, ”että tulet paikalle kun on hätä ja olet tukenani kun on hätä. Minä en todellakaan tiedä mitä olisin tehnyt yksin tai että mikä veljellä on joten minä todella tarvitsin apuasi! Hän oli oksentanut jo niin monta kertaa ja minä en todellakaan tiennyt mitä tehdä, joten siksi minä soitin sinulle kun tiesin että olisit varmasti kotona tai tulisit jos soittaisin sinulle joten minä soitin sinulle ja laitoin viestiä ja sitten sinä vastasit ja nyt sinä olet täällä ja kiitos kovasti Saksa minä en tiedä miten minä voin ikinä tätä sinulle korvata veli oli niin pahassa kunnossa ja olisikohanminunpitänytsoittaamyösVatikaanilletarkistaaksenietteiseolevarmastimikäändemoni” Ja selitys jatkui. Kolmen kilometrin aikana Saksa ehti kuulla saman tarinan viisikymmentä kertaa. Oli mukavaa olla hyödyksi, mutta kiitos, ole hiljaa. Jooko?

”Fottiti, fratello di merda, e stai zitta”, Romano mutisi tarpeeksi pitkään kuunneltuaan veljensä selitystä. Hän vihersi äskeistä enemmän ja hänen kurkustaan pulpsahteli pitkiä röyhtäisyjä. Italia vaihtoi kielen italiaksi ja kävi saman selityksen omalla kielellään. Jossain vaiheessa Etelä-Italia alkoi mumista: ”Uccidimi”, joka jatkui aina sinne asti, kun Saksa sai kannettua hänet kotiinsa ja sohvalle makaamaan (kunhan ensin sohva oli etsitty roskakasan alta).

Pohjois-Italia ryntäili talossa huoneesta toiseen etsien vettä. Saksa perääntyi hyvän matkan päähän huonovointisesta ja nyt vihaisesta Romanosta, joka ei todellakaan innostunut siitä pienestä asiasta, että oli joutunut Saksan pelastamaksi. Italia palasi huoneeseen pullollinen vettä hyppysissään ja yritti pakottaa veljeään juomaan. Pitkän kahakan jälkeen vesi saatiin pakotettua vastahakoisen Romanon elimistöön. Viherrys ei kuitenkaan välttynyt hänen kasvoiltaan. Parin oksennuksen ja kiroamisen jälkeen Etelä-Italian keho alkoi rauhoittua kun epäterveellinen aine saatiin joissain määrin ulos ja hän jäi sohvalle voimaan pahoin. Saksa vain seurasi tilannetta tulilinjan ulkopuolelta.

Etelä-Italia alkoi olla jo tajuntaansa menettämässä, kun hänen pikkuveljensä vielä yritti hänelle puhua.

”Che ne dici di persone che ti aiutano?” Italia muistutti hyvistä tavoista.

”… Grazie madre”, Romano mutisi tyynyyn ja nukahti.  Italia helahti punaiseksi ja Saksakin hymähti huvittuneena.

Valitettavasti Romano sai kuulla möläytyksestään vielä moneen otteeseen.

Hän ei ollut siitä erityisen iloinen.

* * *


Fratello = Veli

Fottiti, fratello di merda, e stai zitta = painu hemuliin, paska veli, ja turpa umpeen.

Che ne dici di persone che ti aiutano = Mitä sanotaan ihmisille jotka sinua auttavat?

Grazie madre = Kiitos äiti

Jee.

Täs menikii kokonainen tunti kirjoittaa. Pfft :D
« Viimeksi muokattu: 13.12.2014 17:17:55 kirjoittanut Sieppeli »
Great ninjas are not killed with kunais.

"If they are best friends - they are lovers.
If they hate each other - they are lover.
If they've never met - they are lovers."
- Fangirl motto

Vyra

  • Vieras
Vs: APH, Äiti-Saksa (oneshot, K11)
« Vastaus #1 : 13.12.2014 18:16:01 »
Was ist das? Was. Ist. Das?!

Hurraa! Ryhmäpainostus ja henkinen pakottaminen toimii! Sinä teit jotain! Nyt voin kuolla onnellisena! Eiku...

Ihan ensimmäiseksi haluan ylistää sinua siitä, että saat tunnissa aikaan noin tyylikkään ja hienon pätkän. Mulla menee aina kaksi päivää yhden raapaleen tuhertamiseen, joten olen täällä nyt hyvin ihailevalla päällä. Se, mikä myös oli minusta todella ihanaa, oli se että tämä oli niin sinunlainen! Aivan taattua Sipi-tyyliä, jota on muuten ollut ikävä, ja Vyra on nyt hyvin onnellinen (ja myös vähän sekaisin, mutta se on normaalia.) Ensimmäiseksi, ku bongasin tämän, ihmettelin hiljaa mielessäni että miten kummassa sinä nyt Saksasta teet ja missä ihmeessä Italia on. No, tulihan sekin sieltä ja minusta on aina ihanaa lukea sun kirjoittamaa Saksaa. Sä teet sen niin hyvin.

Lainaus
”Onneksi voin luottaa sinuun!” Italia selitti kädet käyden hyvällä maratoonivauhdilla, ”että tulet paikalle kun on hätä ja olet tukenani kun on hätä. Minä en todellakaan tiedä mitä olisin tehnyt yksin tai että mikä veljellä on joten minä todella tarvitsin apuasi! Hän oli oksentanut jo niin monta kertaa ja minä en todellakaan tiennyt mitä tehdä, joten siksi minä soitin sinulle kun tiesin että olisit varmasti kotona tai tulisit jos soittaisin sinulle joten minä soitin sinulle ja laitoin viestiä ja sitten sinä vastasit ja nyt sinä olet täällä ja kiitos kovasti Saksa minä en tiedä miten minä voin ikinä tätä sinulle korvata veli oli niin pahassa kunnossa ja olisikohanminunpitänytsoittaamyösVatikaanilletarkistaaksenietteiseolevarmastimikäändemoni”

Kamala, miekin olisin jo ehkä pyytänyt hiljenemään... Missä välissä se hengittää?

Lainaus
”… Grazie madre”, Romano mutisi tyynyyn ja nukahti.
Tämä lause oli minusta koko jutun paras! Hihittelen sille tässä vieläkin ja tunnen suurta vahingoniloa miettiessäni miten kivaa muilla on seuraavina päivinä/vuosina kuittailla asiasta Romanolle.

Miksi muuten Saksan talossa näkyy Italian teevee...? Ja veikö Preussi koirat ulos?

Kiitoksia tästä hienosta yllätyksestä ja ehdottomasti koko viikonlopun kohokohdasta. pahus, oonko mä nyt sulle palveluksen velkaa? Koska teknisesti ottaen mä lupasin, mut sä et koskaan tarttunut siihen tarjoukseen...

Kuolotar

  • Luonnonlapsi
  • ***
  • Viestejä: 595
  • Juhlatuulella
Vs: APH, Äiti-Saksa (oneshot, K11)
« Vastaus #2 : 17.12.2014 18:25:39 »
Iltapäivää!

Otsikko sai minut kurtistamaan kulmiani sillä ihmettelin sitä aluksi todella sitten kun avasin tämän ja katsoin alusta ficin tietoja niin minulle avautui nimen merkitys paremmin. Saksan täytyy olla tottunut isoveljensä meluamiseen, luultavasti hän olisi huolissaan jos talo olisi ihan äänetön sen jälkeen kun Preussi olisi tullut kotiin. En kyllä ihmettele miksi Preussi kutsui veljeään äidiksi tämän luetellessa ohjeita hänelle jos Saksa olisi ollut preussin äiti olisi preussi saattanut joutua huoneeseensa miettimään kuinka äidille puhutaan tuon turpa umpeen kommentin jälkeen. Pidin tavastasi kirjoittaa sillä ficci eteni mukavalla tempolla.

”… Grazie madre”, Romano mutisi tyynyyn ja nukahti.
Tämä kohta on aivan mahtava! Voin niin samaistua tuohon tilanteeseen sillä se on vain pahinta kun kutsuu jotakuta äidiksi täysin luontevasti ja sitten seuraa oivallus minkä jälkeen on hieman nolostunut olo. No vaikkei Romano niin nautikaan tuosta muistutuksesta niin kyllä siitä on varmasti ainakin Italian mukava muistuttaa veljeään.
Maailma on täynnä houkuttelevia kiusauksia, kykenetkö vastustamaan niitä vai vievätkö ne sinut mukanaan!

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 635
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: APH, Äiti-Saksa (oneshot, K11)
« Vastaus #3 : 30.09.2015 23:29:50 »
Pelkkä otsikko sai mun pään täyteen kauheita mielikuvia, että oli pakko lukea (amatsonikotirouva-Saksa essussa imuri kädessä, se ei lähde verkkokalvoilta helpolla). Ja siis ei helvetti XD Hetalian Saksa ja äiti on sellaiset käsitteet, että niitä on vaikea ajatella samassa kontekstissa. Mutta sitten kuitenkin Saksa on aikamoinen mamma o__o Täydellinen poikaystävä Italialle...

Kaikki hahmot oli ihanan IC, voin niin kuvitella tollasten tilanteiden tapahtuneen about just noin ihan canonmaailmassakin. Olit myös jotenkin ihanan yksinkertaisella tavalla onnistunut taltioimaan Italian puhetyylin kirjoitettuna. Sitä oli alkuun vähän tuskallista lukea, mutta lopulta aloin nauraa, koska se oli niin uskottavaa! Tahti kiihtyy koko ajan. Itse asiassa lukutahtini kiihtyi koko ajan, kai aivoni sopeutuivat kuvittelemaan sen kaiken Italian puhumana. Ja lopultahan kaikki meni yhdeksi pötköksi, niin kuin se helposti tuppaa XD Muistiko Italia ees hengittää? Ja just toi itsensä toistaminen, voivoi <3 Ihana :D Ja Saksa-parka. (ja nyt sit kuulen mielessäni vain Italian "Doitsu! Doitsu! Tasuketeyo, Doitsu!" -huudot. Iik.)

Lainaus
Telkkarissa joku sai selville, että hänen kuollut äitinsä ei ollutkaan kuollut, eikä ollut hänen äitinsä alkuunkaan, vaan isä ja että he olivat juuri menossa naimisiin.
Tossahan ne saippuasarjat on hyvin tiivistettynä XD

Lainaus
Hän ei ollut siitä erityisen iloinen.
= Hän oli siitä varsinainen vittuuntunut :D Eiks yeah? Ku kuitenkin Romanosta kyse.

Lainaus
Italia selitti kädet käyden hyvällä maratoonivauhdilla
Tää kuulosti jotenkin pahuksen söpöltä <3 Ja hyvin italiamaiselta. Kädet viuhtoo kuin olisi lentoon lähdössä. Siinähän olis sit Saksalle töitä, saada Italia alas :D

Lainaus
Saksa sai kannettua hänet kotiinsa ja sohvalle makaamaan (kunhan ensin sohva oli etsitty roskakasan alta).
Miks huomasin ton lisähuomion vasta tokalla lukukerralla? :o No, anywyas, kiva pikku lisä. Ja voin kuvitella, miten Saksa karjuu sisäisesti sen sohvan nähdessään.


Ja sä niin ku kirjotit tunnissa tän aarteen? Vau, oon sanaton o.o Ja kateellinen. Mä saan tunnissa aikaan ehkä ficin alkutiedot XD Ja niistäkin vain puolet, kun en kirjoittamisen alkuun osaa kaikkea päättää.
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中