Ficin nimi:Arvaamaton lahja
Kirjoittaja: Nebella
Beta: itse ja Mousuu suurimmaksi osaksi.
Fandom: Houkutus
Genre: -
Ikäraja: K-11 varmaan ei oikein tapahdu mitään sellaista
Paritus: Bella/Edward
Summary: Bella antaa Edwardille vamppyrisyntymä päivä lahjan...
//Karolain lisäsi ikärajan otsikkoonA/N:tämä on eka fikkini ja toivon että saisin rakentavia kommentteja. Tässä voi olla vielä jonkin verran virheitä ja toivon että huomautatte niistä. Toivottavasti edes joku pitää.
Arvaamaton lahja
BellaPov
Olin koko yön pyörinyt levottomasti sängyssäni, nähden omituisia unia. Unissani pyöri Edwardin vampyyri syntymäpäivä. Edward oli metsästämässä Jasperin ja Emmettin kanssa, joten sain aikaa miettiä lahjaa. Turhauduin joka kerta miettiessäni lahjaa hänelle. Muistin mitä olin unessa antanut lahjaksi, mutta en voisi ikinä antaa sitä hänelle oikeasti, Edward saisi kohtauksen jos tietäisi. Vilkaisin yöpöydän kelloa ja se näytti viittä aamulla. Charliella oli vapaa päivä, joten hän oli lähtenyt kalastamaan jo aikaisin aamulla. Päätin mennä suihkuun, koska tunsin, etten enää saisi unta. Keräsin puhtaan vaate kerran ja pesupussin mukaani ja sipsuttelin pimeässä käytävässämme kylpyhuonetta kohti. Menin suihkuun ja annoin höyryävän veden valua, pesin hiukseni mansikan tuoksuisella shampoolla. Kääriydyin pyyhkeeseen ja kuivasin pitkiä takkuisia hiuksiani, kunnes ne oli aivan kuivat ja sileät, puin päälleni ja palasin takaisin huoneeseeni kello oli vasta kuusi. Hetken päästä minua rupesi väsyttämään hirveästi ja annoin pääni painua tyynyyn, silmäni painuivat kiinni ja vaivuin pimeyteen.
”Bella, Bella kulta herää.” Kuulin samettisen enkelini äänen.
” Edward” Sain sanottua haukotuksen lomasta.
”Huomenta kulta” Edward sanoi hunajaisella äänellä.
” Minulla oli sinua ikävä”, sanoin.
” Minulla oli enemmän. harmittaa, että jouduit olemaan yksin täällä.”Edward kuiskasi.
” Ei se mitään. Sainpahan siivottua, kun et ollut häikäisemässä minua”, sanoin leikkisästi.
Edwardin huulille kohosi se rakastamani vino hymy ja hänen kultaiset silmänsä säkenöivät. Hän nosti minut syliinsä ja painoi hellästi vasten kylmää rintaansa. Siinä tunsin olevani turvassa. Hänen kylmät huulensa olivat siirtyneet kaulalleni ja tunsin kuinka sydämeni takoi ulos rinnastani. Lopuksi kylmät huulet tavoittivat omani, mutta jo liian pian erkanimme. Olisin voinut jatkaa tuota suudelmaa vaikka kuinka pitkään. Yhtä äkkiä muistin nukahtaneeni ja kellon. Voi ei koulu!
” Voi hemmetti”, parkaisin.
” Mitä, Bella onko jokin hätänä?”, Edward kuulosti säikähtäneeltä.
” Ee eii, minulla mitään ole. Edward paljon kello on?”, kysyin samalla, kun työnsin itseäni pois Edwardin sylistä.
” Neljä”, Edward tokaisi mietteissään ja painoi minua tiukemmin itseään vasten.
” Voi herran jumala, en ollut koulussa”, kirosin.
” Bella kulta selitin opettajalle, mikset ollut ja asia on kunnossa”, hän sanoi.
” mm”, vastasin täysin ajatuksiini ajautuneena.
” Edward, mitä me teemme huomenna, kun sinulla on vampyyrisynttärit?”, kysyin.
Edwardin leukapielet kiristyvän aivan, kuin olisin puhunut jotain kallio hypystäni.
” Bella kulta, minähän sanoin, että se ei ole mikään juhlimisen arvoinen päivä”, hän sanoi vaivautuneena.
”Miksi sitten minun syntymäpäivääni piti juhlia”, töksäytin.
” Bella olet ihminen ja sinun syntymäpäiviäsi kuuluu viettää”, hän sanoi samettisella äänellä. Murahdin ja painuin kylpyhuoneeseen siistimään itseäni . Palasin huoneeseeni ja Edward odotti siellä minua hymyillen lempihymyäni. Edward tuli lähemmäksi minua ja nosti minut syliinsä. hänen huulensa olivat kaulallani, jolloin lakkasin hengittämästä. Tällä kertaa suudelma oli pidempi, kuin aikaisemmat, mutta hetken kuluttua hän laski minut sängylleni viereensä.
” Bella kulta, eikai sinua haittaa, kun lähden käymään kotona, tulen illalla takaisin”.
” Ei haittaa mene vain, minun pitääkin jatkaa siivoamista”, valehtelin. Lähtisin käymään Seatlessa hankkimassa Edwardin lahjan. Tosin ei minun tarvinnut hankki paljon mitään, minulla oli jo parempi idea .
Edwardin lähdettyä, lähdin ajamaan. Tunnin ajomatkan päästä saavuin Seatleen. En ostanut kaupasta, kuin jonkun cd-kokoelman, mistä luulen Edwardin pitävän. Päätin lähteä kotiin tekemään toista lahjaa, sillä Edward oli luvannut tulla kahdeksalta, eikä hän saisi nähdä lahjaansa. Päästyäni kotiin menin kylpyhuoneeseen hakemaan Charlien partaveitsen terän ja pistin sillä sormeeni. Tunsin punaisen suolalta ja ruosteelta haisevan aineen sormenpäässä. Painoin sormeni Edwardin kortin pintaan ja tein sillä sydämen. Olin varmaan tulossa hulluksi, kun näin unta tästä. Unessani olin tehnyt juuri samalla tavalla, mutta vain viiltänyt terällä kämmeneeni ja laittanut vertani pieneen rasiaan. Hullua, mutta tälläistä unta olin nähnyt viimeisimpinä öinä. Kun Edward kysyi unistani mumisin aina valheeksi sen saman ”en muista mitään unestani”. Päätin kuitenkin tehdä uneni näyttämällä tavalla ja hain huoneestani pienen sydämen muotoisen korulippaan. Tiesin että pyörtyisin kun teen näin, mutta päätin silti tehdä sen. Painoin terän vasten kämmentäni. Terä viilsi ihooni pitkän viirun. Sain kuin sainkin kerättyä vertani hiukan rasiaan, suljin ja käärin rasian pakettiin. Desinfioin käteni ja käärin siteisiin ja pesin terän ja asetin sen Charlien hyllylle.
Hetken päästä Edward saapui. Pidin kättäni peiton alla, jottei Edward huomaisi sitä, kun hän huomaa, kerron vaikka viiltäneeni puukolla käteen. Edward asettui viereeni makaamaan ja painoi minut itseään vasten. Hänen ilmeensä kiristyi yhtä äkkiä ja hänen kätensä kietoutuivat ympärilleni tiukemmin.
”Bella miksi täällä tuoksuu veresi?” Edward kysyi jännittyneenä
” Ainiin taitaa olla se aika kuusta” Yritin kuulostaa vakuuttavalta,vaikka tasan tarkkaan tiesin, että se ei siltä kuulostanut.
”Bella, minä en ole koskaan kysynyt siitä ja ei, se ei ole sitä” Hän tarttui samalla peittooni ja huomasi paketoidun käteni.
”mitä sinulle on käynyt?”, hän kysyi huoli äänessään.
” Ei mitään kummempaa. Leikkasin vahingossa puukolla käteeni, kun tein ruokaa”. sanoin rauhallisesti.
” Voi mitä minä teen kanssasi, olen hetken pois ja veitsetkin käyvät kimppusi”, hän puuskahti.
” Sellainen minä olen, vaara magneetti.”, totesin.
” Bella koitahan nukahtaa”, hän sanoi samettisella äänellään ja rupesi hyräilemään unilauluani. Ehdin kuulla vain pari sävelmää, kun jo vaivuin uneen.
Heräsin kylmän käden kosketukseen ja tiesin kelle tuo kuului. Olin nähnyt taas unta tästä päivästä. Minulla oli loistava suunnitelma päästä viemään lahja paikkaan mistä Edward löytää sen. Ensimmäiset tunnit minulla olisi Edwardin kanssa ja sitten viimeiset neljä minä olisin yksin. Yleensä se oli hirveää olla ilman Edwardia tai oli se myös nyt, mutta suunnitelma ei muuten onnistuisi. Vein Edwardin lahjan kaappiini odottamaan viimeisiä tunteja. Olin mennyt kouluun omalla kyydillä, jotta saisin sen sinne niin, ettei Edward huomaa ja pääsisin pois koulusta hänen huomaamattaan. Oloni oli oudon jännittynyt koko aamupäivän ja Edward tuntui huomaavan sen.
” Bella, onko sinulla huono olo?” Edward sanoi huolestuneena.
” Ei, olen vain vähän väsynyt” Vastasin huolettomasti.
Vaikka oikeasti mieleeni oli juuri juolahtanut, miten Edward reagoisi antamaani lahjaan. Pelkäsin sitä tällä hetkellä. Mitä minä oikein ajattelin. Loukkaisin varmasti vain Edwardin tunteita vitsailemalla hänelle aralla aiheella. Hitto, että minä olin tyhmä. En kumminkaan halunnut jostain syystä perääntyä, joten kellon soidessa koulupäivän viimeisille tunneille. Suutelin Edwardia ja lähdin raahautumaan muka luokan suuntaan, vaikka oikeasti meninkin kaapeille. Olin miettinyt suunnitelman niin hyvin, että kukaan ei huomaisi minua. Vain, ettei Edward lukisi sitä heidän ajatuksistaan ja tulisi etsimään minua koulun parkkipaikalta, jonne suuntasin juuri puoli juoksua. Ihme, etten ollut vielä kaatunut, ajattelin. Samalla hetkellä kompastuin omiin jalkoihini ja kaaduin portaissa. Nousin nopeasti ylös ja lähdin nilkuttamaan kohti Edwardin hopeaa Volvoa. Kaivoin reppuni taskua ja sieltä löysin sen mitä etsinkin. Edwardin hopean Volvon avaimet. Olin ottanut ne Edwardin taskusta tämän keskittyessään suuteluumme. Ihmettelin miten hyvin olin onnistunut siinä. Minulla oli varasuunnitelma sen varalle, jos en saisi Edwardin avaimia. B-suunnitelman mukaan olisin mennyt Culleneille ja jättänyt paketin Edwardin talon kuistille, koska Edward olisi päässyt ensimmäisenä ja löytänyt pakettinsa. Nyt kumminkin minulla oli avaimet, joten avasin Volvon ovet yhden napin painalluksella. Edwardin makea tuoksu leijui autossa ja sai pääni sekaisin. Edwardin tuoksun lumoissa sain juuri ja juuri jätettyä paketin autoon ja lukittua auton ovet. Kipitin kipeästä jalastani välittämättä sisälle kouluun ja huomasin, että kello ei ollut vielä soinut ja menin etsimään Edwardia. Kun saavuin Edwardin luokan eteen, näin hänet juttelemassa jonkun vaalea hiuksisen tytön kanssa.
” Edward?” huusin. Ehkä liian kovaa, mutta ainakin hän huomaisi, että olen hieman mustasukkainen.
” Bella kulta, tuliko ikävä” hän sanoi suloisella äänellä ja lähestyi minua.
” Enemmän kuin arvaatkaan” sanoin hiljaisella äänellä. Samassa Edward kaappasi minut syliinsä ja laski kasvonsa hiuksiini. Hänen huulensa antoivat suudelmia hiuksiini ja otsaani.
” Bella sinun on turha olla mustasukkainen, minä olen täällä vain sinua varten aina ja ikuisesti. Sinä olet minun elämäni. Rakastan sinua” hän sanoi samettisella äänellä. Hän laski minut alas, mutta olin vieläkin hänen halauksessaan. Laitoin käden taskuun ja muistin, että minun piti laittaa avaimet Edwardin taskuun.
Kello soi ja juoksin kohti kansliaa. Menin kanslistin luokse ja pyysin saada loppu päivän vapaaksi päänsäryn takia. Nainen katsoi minua ensin hiukan arvioivasti, mutta päästi sitten lähtemään. Päästyäni ulos koulusta laahustin nopeaa vauhtia kohti autoani. Toivoin, ettei kukaan kiinnittäisi siihen mitään huomiota, että olin poissa. Muuten Edward huomasi sen. Päästyäni autoon lähdin kaahaamaan sillä kohti kotia, en ollut ehtinyt puoleen välinkään matkaa, kun huomasin hopean Volvon perässäni. 'Voi hitto!' kirosin päässäni. Edward sai nopeasti autoni kiinni ja ajoi rinnalleni. Pidin katseeni koko ajan tiessä, sillä en halunnut nähdä Edwardin ilmettä. Olin jo koti tielläni ja kotini näkyi jo siellä minun olisi pakko kohdata Edwardin kasvot, jotka yleensä sai minut rauhoittumaan, mutta ei nyt. Käänsin autoni kotimme pihaan ja huomasin Edwardin jo parkeeraaneen pihatiellemme. Nousin nopeasti autosta ja lähdin kohti kotiani. Edward kumminkin ehti kaapata minut syleilyynsä.
” Mitä ihmettä sinä touhuat Bella, olet koko päivän ollut ihan kummallinen. Onko jokin huonosti?” Edward kysyi ihmeissään. Samalla hän käänsi minut itseensä päin ja kohotti sormellaan leukaani niin, että näin hänen kasvonsa. Ne olivat täysin ilmeettömät.
” Ei kaikki on kunnossa, minä vain olen himan panikoinut lahjasi kanssa”, sanoin.
” Lahja autossani on siis sinulta?” Edwardin ilme muuttui nyt mietteliääksi.
Nyökkäsin vain päätäni vastaukseksi. Edward suuteli minua otsalle ja sanoi, että lähtee hakemaan sisaruksensa ja tulee sitten. Huomasin, ettei Edward ollut avannut vielä lahjaansa.
Päätin mennä suihkuun, koska olin juossut koko päivän edestakaisin Edwardin lahjan kanssa. Viivyttelin suihkussa tavallista kauemmin. Kun olin saanut hiukseni kuivatuiksi ja laitetuksi, päätin pistää vähän meikkiä Edwardin vampyyri syntymäpäivän kunniaksi.
Kun olin saanut itseni laitettua, palasin huoneeseeni. Edward oli sängylläni ja hänen kauniit kasvonsa olivat vääristyneet vihasta. Mitä minä olinkaan mennyt tekemään. Edwardin silmät seurasivat tuloani huoneeseen.
” Bella, miksi ihmeessä satutat itseäsi antaaksesi minulle lahjan?” Hänen äänensävynsä oli vihainen. Ensimmäistä kertaa pelkäsin Edwardia oikeasti. Peräännyin huoneen takaseinää vasten istumaan. Painoin pääni polviin ja tunsin ensimmäisen kyyneleen poskellani. Peitin nyyhkytykseni ja olin pyyhkimässä poskeltani kyyneltä, kun jo Edwardin valkea käsi pyyhki kyyneleitäni pois.
" Anteeksi Bella, ei ollut tarkoitus pelästyttää, mutta en vain ymmärrä miksi satutit itseäsi ja laitoit vertasi rasiaan ja annoit sen minulle ?" Edwardin ääni oli pahoitteleva.
" Olin nähnyt siitä lahjasta monta yötä unta ja se tuntui silloin hyvältä idealta, olen pahoillani että loukkasin sinua. Minun pitäisi tosiaan ajatella ennen kun teen asioita mitkä loukkaavat sinua, se oli...", en saanut sanottua asiaani loppuun kun Edward sulki suuni sormellaan.
" Bella kulta, et sinä minua loukannut sillä että annoit minulle lahjaksi vertasi vaan sillä että satutat itseäsi minun takiani, olihan se tietysti hiukan hullua kun tajusin että veresi ei vain tuoksunut sen takia paperissa, että olit muka vahingossa loukannut kätesi ennen paketin tekoa vaan vertasi oli oikeasti paketissani", Edward sanoi jo hiukan huvittuneena.
" Olen silti pahoillani se oli tyhmä idea". Sanoin helpottuneena, koska pelkäsin että Edwardin reaktio olisi pahempi.
" Se tosiaan oli typerä idea, ihmettelen yhtä asiaa vielä enemmän kuin tuota ideaa. Miten sait autoni avaimet, tiesikö Alice tai Emmet tästä?", Edward kysyi ihmeissään.
" Minä otin ne sinulta, et huomannut sitä sillä olit keskittynyt suutelemiseeni. Sain avaimesi ja lähdin heti suudelmamme jälkeen autollesi ja jätin paketin sinne..." kerroin koko tarinan Edwardille.
" Olet sinä aika nokkela kun saat huijattua vampyyriä", hän sanoi iloisena.
" Niin, olenkin siitä ylpeä" sanoin ylpeältä kuulostaen, mutta ylpeyteni haihtui äkkiä kun katsoin Edwardin mietteliäitä kasvoja. En halunnut hänen kärsivän minuna takiani.
" Edward, mitä mietit?", kysyin vaivautuneena. Edward nosti päätään hitaasti ja katsoi minua silmiin.
" Tuo on yleensä minun kysymykseni", hän sanoi hiukan piristyneenä ja kaappasi minut syliinsä istumaan. Istuimme huoneeni lattialla sylikkäin. Painoin pääni Edwardin kovaa rintaa vasten. Samalla minut valtasi turvallisuuden aalto, kun Edward kietoi kätensä ympärilleni.
" Edward tiedätkö että minun mielestäni turvallisin paikka on tässä sinun sylissäsi" sanoin hiljaisella äänellä.
" Se ei saisi olla niin, sinun ei ole turvallista olla tässä, mutta pidän siitä kun sinulla on hyvä olla" hän sanoi ja painoi suudelmia hiuksiini. Se sai kylmät väreet kulkemaan ja tunsin leijuvani. Edward ei ymmärrä sitä kuinka turvallinen olo minulla tässä on.
" Edward tiedätkö mitä", kysyin.
" En tiedä, mutta haluan kuulla!" hän sanoi hymyillen.
" Minä rakastan sinua enemmän kuin mitään tässä koko maailmassa", sanoin hänelle.
" Minä rakastan sinua vielä enemmän, sinä olet minun elämäni",hän sanoi sametinpehmeällä äänellä ja painoi huulensa huulilleni.
