Kirjoittaja: Snoop.
Ikäraja: S
Päähenkilö(t): Bellatrix Lestrange
Genre: Angst
Yhteenveto: Hän oli rakastunut mieheen, jonka ainoa rakkaus oli kuolema.
A/N:Hmm. Otsikko on latinaa ja on siis suomeksi " rakastunut tietää kyllä mitä haluaa, mutta ei näe mikä on viisaasta. " Angst25-haasteeseen sanalla musiikki ja hahmona Bellatrix Lestrange.
Sanoja 200, eli tuplaraapale.
Oli hiljaista, mutta hiljaisuus ei ollut vaivaantunut. Se oli odottava.
Valot hämärtyivät vielä hieman ja klubin pienelle lavalle syttyi yksi spottivalo. Tummaan mekkoon pukeutunut nainen asteli flirttailevin askelin lavalle ja nosti katseensa. Hänellä oli tummat piirteet ja punaiset kynnet sekä huulet. Toista silmää peitti hieman mustasta hatussa kiinni oleva verkko, jossa oli pieniä punaisia helmiä.
Nainen ei hymyillyt vaan alkoi hitaasti liikuttaa käsiään harpun ohuilla kielillä. Musiikki alkoi kantautua ensin hiljaa, mutta pikkuhiljaa kovempana. Melodia oli varsin surumielinen, mutta samalla hämmästyttävän yksinkertainen. Se oli sekoitus jazzin keveyttä ja reggaen yllätyksellisyyttä.
Se aiheutti ketjureaktion yleisössä, sillä kaikki alkoivat katsella toisiaan. He muistivat paremmin kuin koskaan WTC-torneihin kohdistuneet terrori-iskut, Chilen maanjäristyksen ja Thaimaan tsunamin. Bellatrix Lestrange ei voinut moittia heitä siitä, miten olisi? Totta kai heille tuli mieleen tuollaiset asiat, koska he eivät olleet koskaan kuulleetkaan velhomaailmasta.
Tai ehkä melodia kertoi niistäkin asioista, mutta ennen kaikkea Bellatrix soitti sitä itselleen. Se oli hänen tarinansa. Hän oli rakastunut mieheen, jonka ainoa rakkaus oli kuolema. Mieheen, joka kuuli ainoastaan kuoleman seireenien kutsun. Bellatrix tiesi olevansa säälittävä, mutta toisaalta, kuka ei samassa tilanteessa?
Hän näppäili kappaleen viimeiset sävelet ja kun musiikki loppui, kaikki tuntuivat havahtuvan. Hän nousi ja nyökkäsi lyhyesti yleisölleen.
Tunteiden aika oli ohi.
