- Author: Littlebuster
- Pairing: Ei sinällään paritusta.
- Rating: K-11
- Genre: Angst
- Disclaimer: Hahmot ovat omiani
- Warnings: Itsemurha, jota ei kylläkään tarkasti kuvailla
- A/N: Angstatti eilenillalla ja tälläisen tekstin sitten töhersin. Virheistä saa huomautella ja KOMMENTTEJA IHMISET. Oikeasti, tehdään kampanja, kommentti päivässä iloa tuomaan. Nimi tulee muuten kappaleesta Paramore - Decode.
ja tää on muuten aika naurettavan lyhyt, vain yksi sivu.
My Thoughts You Can't DecodeEnsin olisi alku. Sitten tapahtuisi jotain jännittävää ja tulee loppu ja kaikki menee hyvin. Luulitko sen menevän näin? Niin minäkin, mutta se ei mene. Tulee loppu, ja kaikki päättyy. Mikään ei pääty hyvin, koskaan. Vaikka niin sanotaankin, sitä ei tapahdu.
Minä odotin yhteistä tulevaisuutta, perhettä, uraa. Mitään ei tule koskaan tapahtumaan. Pystyn vain enään näkemään sinut itkemässä hautani luona pyhäpäivinä kun tuot kukkia. Se ei ole reilua. Minä riistän itseni sinulta.
Luulen, että pidät tekoani hyvin itsekkäänä ja tyhmänä. Ehkä se onkin, mutta minä ajattelen sen eri tavalla. Ajattelen sen ratkaisuna. Ratkaisu parempaan, kaikkia ajatellen, paitsi sinua. Surin päätöstäni monta kuukautta vain sen takia koska tiesin sinun surevan kaikista pahiten päätöstäni. Keksin siihenkin ratkaisun. Tule kanssani, tule luokseni. Silloin kaikki olisi hyvin, rakkauttamme ei estäisi enään mikään.
Muistatko meidän ensimmäisen suudelmamme? En voisi koskaan unohtaa sitä tunnetta minkä sait aikaan minussa. Kätesi lantiollani, hegityksesi kutitamassa poskeani, kielesi yhtyneenä minun kieleeni, kaikki pienet yksityiskohdat tekivät siitä unohtumattoman kokemuksen. Voisin elää siinä tunteessa aina vain uudestaan, enkä koskaan kyllästyisi.
Entä muistatko kun tapasimme? Et halunnut olla ystäväni. Minäkin vihasin sinua, vihasin niin paljon. Jotenkin päin onnistuimme rakastumaan toisiimme. Sinä sairastuit, en kestänyt sitä. En vain pystynyt eläämään sen kanssa. Menetin välini perheeseeni vain sen takia koska minusta tuntui niin pahalta. Tiedätkö, tein virheen. Patosin kaiken sisälleni, en jakanut tuskaa kenenkään kanssa. Vaivuin itsesääliin, sen jälkeen en tuntenut mitään. En kipua, tuskaa, surua, iloa, mitään. Melkein. Tunsin rakkautta, sinua kohtaan. Eikö olekkin ristiriitaista? Mutta se on totuus. Se tekee tästä minulle mahdotonta.
Tiedän, että tulet luokseni kun lähden täältä. Odotan sinua rakas, vaikka se veisi ikuisuuden, en unohda koskaan sinua. Rakastan sinua, ikuisesti.
Hyvästi rakas, näemme pian.Laitoin kynän takaisin paikallensa ja nousin tuolilta. Kävelin ovesta portaikkoon ja laskeuduin portaat alas. Vilkaisin ympärilleni ja katsoin että kaikki on täydellistä. Tiedän että hän tulisi suoraan työhuoneeseeni kertomaan päivän tapahtumista. Vaan ei enään, koskaan. Hän ei enään koskaan saisi nauttia kanssani yhteisistä kahvihetkistä tai ihanista aurinkopäivistä. Minä en vaan enään pysty.
Kävelin naulakolle ja nappasin takkini ja hanskani mukaan. Laitoin kengät jalkaani ja suuntasin ulos. Halusin pois, kauas. Niin kauas että minua ei varmasti nähtäisi enään näissä piireissä, koskaan. Tuntisin tästä huonoa omatuntoa, mutta en välitä. En ole koskaan välittänytkään.
En usko että minua tullaan lähiaikoihin löytämään, tiedän vain että hän tietää minun olevan poissa, ikuisesti. Tunnen edelleen surua häntä kohtaan, mutta vain sen takia koska hän menettää elämänsä rakkauden, ei minua. Minä elän hänen mukanaan, vaikka hän ei koskaan tietäisi sitä. Eläisin hänen mukanaan vaikka hän pääsisi yli minusta eikä tule koskaan luokseni.
Saavuin hetken kävelyn jälkeen sillalle, joka on suljettu. Olen tehnyt jo päätökseni, minua ei estetä, vaikka rakkaani juuri nyt tulisi luokseni. Olen hänellekin valinnut sanani, hän ei pystyisi estämään minua.
”On aika”, kuiskasin tuuleen ja nousin kaiteelle. Annoin tuulen paiskoa kasvojani samalla kun nautin kylmästä ilmavirrasta. Nousin ylemmäs ja tasapainottelin kaiteen päällä. Hetken päästä hyppäsin. Nautin siitä, sitä ei voi edes kuvata sanoin. Kiitävä, kivikkoinen vesi läheni ja läheni, pian kuului rämähdys.
Ja sen jälkeen oli vain pimeää.
