Mala fortuna familia, S, N/L, H/D

[Bizzarre]

Nimi: Mala fortuna familia
Kirjoittanut: Bizarre
Ikäraja: S
Varoitukset: Yritys elvyttää kirjoittamistaitoja
Paritukset: Draco/Harry, Lucius/Narcissa
Vastuunvapaus: Kaikki Rowlingille tunnistettavasti kuuluva on hänen, (XP) loput minun.
Yhteenveto: Narcissan ja Luciuksen tuskaa, kun poika ei naikaan oikeaa henkilöä.

A/N: Omistettu Mayanille, jonka inho HooDeetä kohtaan inspiroi minua lähes yhtä paljon kuin hänen piirtämänsä taideteokset.
Ja tämä sijoittuu sodan jälkeiseen aikaan.

Mala fortuna familia

Varjoja puutarhassa, illan viimeinen valo opastaa yötä. Sisällä kartanossa Lucius lukee haikuja, Narcissa ajattelee tulta, tuijottaa näkemättömin silmin kylmään takkaan. Kumpikin välttelee valokuvia pöydillä, seinillä, kaikkialla.
Lucius naurahtaa kylmästi, heilauttaa hiukset pois kasvoiltaan ja lukee ääneen vaimolleen sen, mistä ilmeillä on puhuttu jo pitkään:

Kun ei muistakaan
nykyistä tai tulevaa
on onnellinen

~*~

He aikovat rakastaa toisiaan jokaisena hetkenä loppuelämänsä ajan, aivan kuin vanhempansa silloin. Mustat kaavut ja hatut, unelmat ainoana koristeenaan, Harry ja Draco suutelevat puun alla. Häät ovat kauniit, Narcissa nyyhkii krokotiilin kyyneleitä, Luciuksen hymy vosi tappaa.

~*~

Lehtiotsikoiden maireat sanat ovat kuin hiekkapaperia lakanoiden tilalla, suolaa täytekakussa. Luciuksen kuuluisa Malfoyden pokka pettää jo päivän Profeetan kohdalla, Narcissa sinnittelee MeNoitiin asti. Itku on turhaa, pian molemmat istuvat keittiön lattialla ja pyytävät kotitonttuja katkaisemaan lehtien tilauksen siihen asti, että kuherruskuukausi on loppu.

He muistelevat niitä armaita aikoja, kun heidän poikansa oli vielä säädyllinen ihminen, menossa naimisiin jonkun sopivan kanssa. Eihän homoudessa mitään vikaa ole, tietenkään, mutta

Mennä nyt naimisiin jonkun ei-lähisukulaisen kanssa!

[iipimoi]

oliko tää one shot ? jos oli toimi hyvin sellaisena. Toi loppu oli ihanan humoristinen

Mennä nyt naimisiin jonkun ei-lähisukulaisen kanssa!

Mä en oo ihan varma oliko sen tarkoitus olla humoristinen, mutta semmosenä mä sen löysin. anteeksi jos se oli tarkoitettu dramaattiseksi loppulauseeksi.
Kiitän jokatapauksessa, ihana paritus ja kiva kun kirjoitit.    

[Bizzarre]

Kiitos, iipimoi! Joo, tää on oneshot ja toi loppu tollanen humoristinen. Meinasin ensin sellasta pitkää mut mulla ne jää aina kesken nii tein sitten helpoimman kautta. 

[Mayan]

Aaapuaah! Mulle omistettu oneshot, oikeesti tuli tippa silmään Apua. Tästä ei saa järkevää kommenttia millään, olen liian liikuttunut...

Oikeesti. Ihan turha väittää ettet muka osais kirjoittaa, täähän on mahtava! H/D on hirveää, mutta tämä ficci ei

Varjoja puutarhassa, illan viimeinen valo opastaa yötä. Sisällä kartanossa Lucius lukee haikuja, Narcissa ajattelee tulta, tuijottaa näkemättömin silmin kylmään takkaan. Kumpikin välttelee valokuvia pöydillä, seinillä, kaikkialla.

Jotenkin ihanan runollinen (?) kohta! Muutenkin sujuvaa tekstiä ja tuo loppu oli hyvä. Ja Lucius ja Narcissa ovat juuri niin Luciusmaisia ja Narcissamaisia kuin olla ja voi.

Joo, lopetanpa järkevän kommentoinnin yrittämisen. Ihanaa jos jonkun mielestä tuherrukseni ovat inspiroivia Siun pupupiirrokset on kyllä inspiroivempia, niistä kehkeytyi jo eräänlainen eläinlaji mielikuvitusplaneetalleni... Sekoa.

Siis yritän tässä sanoa että kiitos tästä! Miun pitää kirjottaa joku siulle omistettu ficci nyt, apuva... Kiitos x100, miä menen nyt nurkkaan pillittämään ilosta

-Yliherkistynyt Mayan

[Amlae]

Siis toi viimenen virke teki tästä musta mahtavan.
Se oli jotain niin epäodotettavissa olevaa, koska tyyli ei muuten ollut huumoristinen ja teksti on kauniisti kirjoitettu.
Sitä odotti jotakin puhdasverinen tyttö mainintaa lopuksi, mutta sitten tuleekin yllätys.
Tykkään