Kirjoittaja Aihe: Onnellisia loppuja vai pelkkiä kyyneleitä, k-11, Ginny/Harry/Draco  (Luettu 2694 kertaa)

Béren

  • ***
  • Viestejä: 705
  • set my heart on fire
Kirjoittaja:Béren
Ikäraja:k-11
Genre:Angst, romance
Pairing:Ginny/Harry/Draco
Disclaimer:En omista henkilöitä, ne kuuluvat Rowlingille, en saa tästä hyötyä
Haasteet:One True Something-Slash 20, Slashin 10, Inhokkiparitus, ff100 sanalla 065. Siirtymä
A/N:Tuntuu että oon kirjottanu tänää iha hirviästi :D Mutta joo Pate-kultaseni tää on sulle koska palvot Drarrya.

Onnellisia loppuja vai pelkkiä kyyneleitä

Ginny huutaa eikä lopeta vaikka lapset heräävät, Harry ei ymmärrä taaskaan ja lopulta sekin riita loppuu loitsuihin. Aamulla James mulkoilee vanhempiaan, Albus haukottelee ja Lily purskahtaa itkuun Ginnyn tiuskiessa miehelleen, joka ei ostanut taaskaan oikeita muroja. Harry vetää tyttärensä syliinsä, yhtä punatukkaisen kuin se nuori tyttö johon rakastui, josta ei osannut päästää irti riitojen alkaessa, ja nyt on lapset ja riitoja ja ero on liian vaikeaa.

Lapset lähtevät Hermionelle ja Ronille leikkimään kotia, jossa kaikki on hyvin, kummit huolehtivat särkyneen kodin lapsista eikä Harry voi pyytää enempää. Ginny lähtee suukon jälkeen ministeriöön tutkimaan avustusrahakohuja ja Harry paukauttaa oven kiinni viimeisenä, ilmiintyy tutummalle pihatielle kuin oma kotinsa. Jääsohjosilmät tuijottavat ikkunasta, suupielet kaartuneena hymyyn, ovi aukenee ja päästää pörröpään sisään. Illalla Ginny ei tahdo tietää miksi Harryn lantiolla on mustelmia ja silmissä valheita.

”Isi luetko sadun?” Lily kysyy ja raahaa Harryn mukaansa yläkerran prinsessakamariin, joka on vaaleanpunaisilla saduilla vuorattu, pikkutytön herkillä toiveilla, maailma joka romahti ensimmäisistä riidoista. Albus istuu siskonsa ikkunalaudalla, James huutaa pihalla ja heittelee kiviä ikkunaan eikä kukaan tahdo kuunnella. Satu kertoo prinssistä ja prinsessasta jotka elivät elämänsä onnellisena loppuun saakka, saivat kolme kaunista lasta ja koiranpennun ja Albus ryntää ulos huoneesta kirjan painuessa kiinni. Ginny tulee kotiin myöhään ja kysyy miksi Albus itkee ja miksi James ei suostu tulemaan sisälle.

Kuukauden kuluttua Harry on pakannut laukut, eikä enää suutele punasilmäistä naista, hymyilee vain ja pyytää hiljaa anteeksi pikkupojalta jolla on smaragdisilmät ja särkynyt koti. James on nostanut siskonsa reppuselkään ja kerjää katseellaan isää jäämään, mutta Harry vain suutelee pojan otsaa ja pyytää tulla käymään, pyytää anteeksi uudelleen ja uudelleen, kaulallaan punaiset merkit, jotka on tehnyt joku muu kuin vaimo.

Pihatien päässä odottaa perheen rikkonut luihuinen, ja Draco tietää varsin hyvin miksi kolme lasta tuijottaa vihaisena kaikkoavaa isäänsä.
« Viimeksi muokattu: 12.11.2011 21:58:03 kirjoittanut Béren »

elektrik bones

  • casket case
  • ***
  • Viestejä: 744
  • damnation daniel
Awwwwwww <3 Olipa tämä suloinen :) miljoonas hoodee tänään, mutta silti paritus on pelkkää naminamia :) Toi miten Draco rikkoo Harryn ja Ginnyn suhteen <3333 *ronkuolaa* :) Olis kyl Harry ottanu ees emoAlbuksen mukaan! Tykkäsin paaaaaaaaaljooooon :) Ja sori kommentin laadusta, mutta täytyy ymmärtää, tää on hoodee ja kello on mitä, kolme yöllä :D
Kiitoksia tästä <3
my96

Vanilje

  • haywiress
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 444
  • © Ingrid
Tämä oli aika mielenkiintoinen. Myönnettäköön heti tähän alkuun, että en Harry/Ginnystä pidä, joten siinä suhteessa tämä asetelma oli varsin sopiva. ;D Tosin en Harry/Dracoakaan kovin usein lue, koska sitä on nykyään niin paljon, mutta tässä se kyllä toimi varsin virkistävänä lisänä.

Tämä oli jotenkin aika aidonkin oloinen teksti perheen rikkinäisyydestä, kaikesta siitä mitä elämä voi olla kun kaikki ei menekään niin kuin aluksi olisi toivonut. Se oli hienoa miten tässä Potterien perhe yritti kuitenkin peittää sitä kaikkea kipua mitä perheen sisällä oli. Mutta tottahan se on että ei oikein mikään ikuisesti kestä kulisseista huolimatta, ja niinhän siinä kävi että perhe päätyi lopulta eroon, vaikka se varmasti tuntuukin vaikealta. Jotenkin kävi lapsia sääliksi, nämä kun tuntuivat olevan vähän hukassa osittain eivätkä oikein tienneet mitä tapahtuu. Ja onhan se varmasti lapsista hämmentävää, varsinkin jos ei ole ihan kaikista perheen sisäisistä asioista perillä, niinkuin joskus voi olla.

Sekin oli kyllä mielenkiintoista miten Harry päätyi aina Dracon luo. Ehkä heillä oli ollut juttua jo pidemmän aikaa, mutta suhteen vaikeuden vuoksi kumpikaan ei siihen aluksi pystynyt, ja Harry joutui Ginnyn kanssa naimisiin. Lopulta se ei sitten kuitenkaan kestänyt ja Harryn oli pakko palata Dracon luo kaikesta huolimatta, vaikka se onkin saattanut särkeä monen elämän. Ja kai se onkin niin, että ei sitä koko ikäänsä jaksa elää kulisseissa. Joo tämä nyt oli vähän tätä omaa tulkintaani ja spekulointia, enkä tiedä onko lähelläkään sitä mitä olet itse tätä kirjoittaessasi ajatellut. :D Mutta pitää nyt vielä mainita, että toisaalta olisin ehkä vähän kaivannut pohjustusta sille, että miten Harry ja Draco ovat yhteen päätyneet kaiken jälkeen, vaikka tietenkin kun lyhyemmästä tekstistä on kyse, niin sille ei kyllä paljon jää varaakaan. Ja sitten taas tällaiset lyhyet tekstit ovat kivoja juuri siksi että lukijalle jää jonkun verran sitä omaakin tilaa ajatella, joten ehkä tuosta nillittäminen loppujen lopuksi sitten kuitenkin on turhaa. Olen vaikea.

Lainaus
kummit huolehtivat lapsista särkyneen kodin eikä Harry voi pyytää enempää.
Jos nyt sitten jotain olevinaan rakentavaakin. Tämä kohta omaan korvaan vähäsen särähti, tai lähinnä tuo lapsista särkyneen kodin. Ymmärrän kyllä että sitä on haluttu käyttää tehokeinona ja niin, mutta kun se oli aika poikkeavaa muun tekstin seassa niin se vähän pomppasi sieltä silmille. Itse olisin ehkä ennemmin käyttänyt ihan tavallista sanajärjestystä tuossa kohtaa. Mutta niin, ehkä makuasioita nämäkin. :)

Kirjoitustyylistä sanottakoon vielä sen verran, että pidin siitä. Se oli sopivan yksinkertaista, kertoi kaiken oleellisen turhia kiertelemättä, mutta oli siitä huolimatta kaunista. Minuun upposi ainakin. Tällaisia tekstejä on kiva lukea, jotka ovat kauniin kertovia niin, että lukeminen ei kuitenkaan vaadi suurta aivopohdintaa siitä mitä jokainen sana mahtaa tarkoittaa. Jos nyt ymmärrät pointtini. Samaten tykkäsin pienistä yksityiskohdista ja vertauksista jotka sopivat tekstiin tukien ideaa, kuten vaikkapa nuo prinsessasadut. Ehkä sekin oli osa sitä, mikä tuki kulissia, vaikka pienen Lilynkin maailma oli rikki kaikista niistä riidoista. Pidin myös paljon tuosta miten kuvasit Dracon silmiä jääsohjosilmiksi. Hih.

Mutta kiitokset vielä tästä, tämä oli oikein virkistävä pieni pätkä näin aamusella!


i lost my heart / my home is the ocean

pate

  • ***
  • Viestejä: 18
  • there's no bussiness like Cho bussiness
Omj ihanaihana loppuu <3 en osaa mitää hienoo järkevää kommaa anteeksi.. :<<
teepate

Béren

  • ***
  • Viestejä: 705
  • set my heart on fire
Apua kommentteja
my96, kiitos ihanan piristävästä kommentista :)

Vanilje, H/G on tuskaa eiku... Tulkintasi meni aivan oikein, juuri noin ajattelin tätä kirjoittaessa ja itseasiassa siitä oli pari kappaletta, mutta se erosi tyylistä liikaa joten se piti jättää pois. Oho toi lause, toi sanajärkkä on tuossa ihan vahingossa, väsyneenä krijoittelee mitä sattuu :D Kiitos ihanan pitkästä kommentista :)

pate, mistä mie arvasin et tuut kommaan :DD joojoo susta kaikki drarry on ihanaa, kiitos hienosta järkevästä kommentista :D

Sädekehä

  • Hömelö otus
  • ***
  • Viestejä: 1 180
  • Until you believe
Kommenttikampanjasta heippa! (:

Vau, tämäpä oli hyvin realistinen kertomus hajoavasta perheestä sekä erilleen ajautuvista ihmisistä! Lähtötilanne ja kokonaisuus muutenkin istui aika hyvin omaan fanoniini siitä, miten Harry ja Ginny ei oikein sovi toisilleen; alussa se ehkä oli ihanaa ja palavaa rakkautta, mutta lopulta kaikki päättyikin ovien paiskomiseen sekä kyynelsilmiin. Kuvasit oikein hienosti kaikkia noita arjen kipupisteitä – myös sitä menneisyyttä, ja mihin Harry Ginnyssä oli rakastunut. Pidin myös suunnattomasti siitä, miten Harry tavallaan oli se hyvis, vaikka jättikin perheensä. Olen aina kuvitellut Ginnyn todella kipakaksi, ja tässäkin tuo muroista valittaminen toimi hyvin. Ja Harry vain suukotti lapsia ja rakasti heitä, pysyi hiljaa, mutta lopulta päätyi Dracon syliin.

H/D jäi tässä melko pieneksi, mutta se ei haitannut ollenkaan. Nuo mustelmavihjaukset olivat kauniita, ja lopetus erikoisen hieno. Ehkä jäi hieman surullinen olo siitä, miten lapset jäivät vihaamaan Dracoa (ja ehkä isäänsä), mutta ymmärtäähän sen. Kuvailit muutenkin lapsien reaktioita mahtavasti ja aidosti! Jamesin kivien heittäminen oli hieno kohta, ja sisälle tulematta jättäminen oli kanssa musta tosi vaikuttava ja toimiva yksityiskohta.

Mmmm. Tykkäsin kirjoitustyylistäsi! Yhdistelit hienosti koukeroisiakin sanakäänteitä ja tehokeinoja koruttomampaan kerrontaan. Oli sopivasti kumpaakin ja lopputulos oli oikein kaunis, mutta kuitenkin sellainen helposti luettava ja hillitty. Rakastuin erityisesti tiettyihin sanavalintoihin, kuten; Jääsohjosilmät, vaaleanpunaisilla saduilla vuorattu.
Lainaus
Ginny tulee kotiin myöhään ja kysyy miksi Albus itkee ja miksi James ei suostu tulemaan sisälle.

Tästä jo sanoinkin, mutta ihana! Tykkään itse juuri tällaisesta hektisestä kuvailusta, sekä ja-sanan käytöstä. Mielestäni sillon teksti on hieman hengästynyttä ja nopeaa, ja itse ainakin tykkään sen tuomasta tunnelmasta. Ja tässä se toimi hyvin, vaikkei tässä tekstissä nyt sinällään kiire ollutkaan. (:

Pientä kritiikkiä haluan antaa pilkutuksesta. Joka-sanaa ennen tulee pilkku, ja se puuttui lähes joka kohdassa. Plus tuolla oli muutamia muitakin kohtia, missä pilkku olisi osuvasti jaksottanut ja erottanut virkkeet toisistaan.

Lainaus
Albus istuu siskonsa ikkunalaudalla, James huutaa pihalla ja heittelee kiviä ikkunaan eikä kukaan tahdo kuunnella, satu kertoo prinssistä ja prinsessasta jotka elivät elämänsä onnellisena loppuun saakka ja saivat kolme kaunista lasta ja koiranpennun, Albus ryntää ulos huoneesta kirjan painuessa kiinni.
Tämän kohdan puolestaan olisi voinut jakaa useampaankin lauseeseen; pitkä ripsu on jo vähän sekava, ja tuollaisessa lauseessa helposti karkaa ajatus ja lukijakin tippuu kärryiltä. Tämä kohta oli kuitenkin ainoa, mikä tällä tavalla pisti silmään.

Kuitenkin, muuten tämä oli oikein mainio ficci ja kurkistus Harryn ja Ginnyn elämään.  Kiitoksia! (:
All I wanted was you

Ava by Sinderella

Béren

  • ***
  • Viestejä: 705
  • set my heart on fire
Sädekehä, apua tässähä iha punastuu :D Mä oon aina aatellut että lopulta Ginny ja Harry eroaa, ja just lapset on se syy minkä takia ne edes pysyy niin kauan yhdessä. Kiitos oikein paljon positiivisesta kommentista, pitääkin korjailla tuo pilkutus. Toi lause on vähän jännä ja nyt kun sitä lukee pitkästä aikaa kirjoittamisen jälkeen on munki vaikee saada siitä selvää...

Tämä oli aivan mahtavaa tekstiä. Tykkään sun kirjotus tyylistä paljon, se on just mun mieleen.

James on nostanut siskonsa reppuselkään ja kerjää katseellaan isää jäämään, mutta Harry vain suutelee pojan otsaa ja pyytää tulla käymään, pyytää anteeksi uudelleen ja uudelleen, kaulallaan punaiset merkit, jotka on tehnyt joku muu kuin vaimo.

Tämä oli koko tekstin selvästi mielestäni parhain kohta, lapsia kylläkin käy sääliksi, mutta juuri näin pitäisi Harrylle oikeasti käydä. Harry menee yhteen Ginnyn kanssa, saa kolme lasta, eroaa ja menee yhteen Dracon kanssa. Juurikin näin.

Vielä kerran aivan mahtavaa tekstiä, en yleensä pidä näin lyhyistä mutta tämä on silti yksi parhaimmista ficeistä joita olen koskaan lukenut.

Kiitos,
 Räjähtävä_näpäys
On tää kyl saakelin koukuttava paikka