Pienin askelin kohden joulua (K-11, H/D, ficlet-joulukalenteri) 25/24 - VALMIS

[Vendela]

Kiitos paljon kommenteista Sielulintu, valokki, Vio ja Ygritte Tämän päivän luukun julkaisu venähti vähän turhan myöhälle, mutta ihanaa että seuraatte edelleen tätä. Taas otetaan pieni askel eteenpäin



Tiistai 15.12.1998


”Tänään aloitamme projektin, jonka parissa työskentelemme aina helmikuuhun saakka”, pimeydenvoimien suojautumisen uusi professori selitti innoissaan, mutta Blaise olisi vain halunnut päästä takaisin nukkumaan. Aamun ensimmäiset oppitunnit pitäisi ehdottomasti kieltää.

”Tätä projektia varten jaan teidät työskentelemään pareittain”, professori jatkoi ja Blaise painoi poskensa vasten pulpettia, hänen tuurillaan hän saisi parikseen jonkun puuskupuhin.

Viereisessä pulpetissa istuva Draco sen sijaan näytti siltä, kun hänellä olisi taikasauva takapuolessa, niin tikkusuorana tämä istui. Blaisea huvitti väsymyksen keskelläkin. Draco ei ollut sanonut sanaakaan suudelmastaan Potterin kanssa vaikka olikin kieriskellyt itsesäälissä päiväkausia. Silti Blaise oli varma, että hänen pieni kepposensa oli onnistunut, sen verran tiuhaan Potterkin vilkuili Dracon suuntaan.

”Granger ja Greengrass, teidän aiheenne on ihmissudet”, professori sanoi palauttaen Blaisen takaisin luokkahuoneeseen, nähtävästi parinjako oli jo alkanut.

Blaise katseli kuinka Daphne keräsi tavaransa ja siirtyi istumaan lähemmäs Grangeria. Molemmat hymyilivät toisilleen varovaisesti.

”Longbottom ja Macmillian, aiheena anteeksiantamattomat kiroukset, Malfoy ja Potter, aihe suojeliusloitsu – ”

Koko luokka tuntui henkäisevän yhteen ääneen mutta professori ei tuntunut huomaavan mitään, vaan jatkoi listansa luettelemista. Blaise katseli kuinka Dracon ja Potterin katseet kohtasivat, kumpikaan ei liikahtanut vaikka kaikki muut oppilaat olivatkin siirtyneet oman parinsa luo.

Viimein Potter keräsi kirjansa ja siirtyi istumaan Dracon viereiseen pulpettiin. Blaisen olisi tehnyt mieli nauraa Dracon järkyttyneelle ilmeelle, mutta hän hillitsi itsensä viime hetkellä.

”Ja viimeisenä Weasley ja Zabini, aiheenne on hirnyrkit. Onko kenelläkään kysyttävää? Jos ei niin päätetään tunti tähän niin pääsette aloittamaan parityöskentelyn.”

Heti kun professori oli lopettanut, Draco nousi pulpetistaan ja kiirehti ulos luokasta. Blaise näki, kuinka Potterin kasvoille kohonnut hymy valahti ja tämä painoi katseensa pettyneenä. Blaise päätti, että illalla hän pitäisi Dracolle pienen puhuttelun, halusi tämä sitä tai ei.

[Elfmaiden]

Vai että Harry ja Draco määrättiin pariksi, sepä näppärää. Harmi että Dracon pako paikalta oli niin kiihkeä ja selvästi lannisti Harrya. Mutta hyvä jos Blaise aikoo ottaa havaintonsa puheeksi hänen kanssaan!

[Sielulintu]

Jes, paritöitä, mikä tarkoittaa pakollista kommunikointia, mikä taas on erittäin hyvä juttu mnäille kahdelle Mutta todella hyvä juttu, että Blaise käy vähän keskustelua Dracon kanssa, koska eihän nyt noin vaan voi lähteä karkuun. Harry raukka, ei ole silläkään helppoa. Mutta kiitos taas uudesta osasta.

[Vendela]

Elfmaiden, pakolliset parityöt ovat kyllä ihan parhaita Toki omasta näkökulmasta oikeassa elämässä ne voivat olla hyvin ahdistavia, mutta näin fiktiivisessä tarinassa oikein oivallisia.

Sielulintu, juuri näin, nyt näiden kahden on pakko puhua ainakin jostain Dracolle tuo pakeneminen hakalista tilanteista on jotenkin luontevaa ja siksi tarvitseekin jonkun sanomaan, ettei niin voi tehdä. Toivotaan että Blaise on saanut taottua Dracolle vähän järkeä päähän



Keskiviikko 16.12.1998


”Potter”, tuttu ääni havahdutti Harryn mietteistään, toki hänen ajatuksensa olivat askarrelleet juuri sen henkilön parissa, joka häntä nyt puhutteli.
”Malfoy”, Harry vastasi mahdollisimman neutraalilla äänellä.
”Pahoittelut eilisestä poistumisestani”, Malfoy näytti hieman huonovointiselta, aivan kun puhuminen Harrylle olisi jotenkin vastenmielistä. ”Minulla oli – hmm – muuta menoa.”

Hymy pyrki väkisin Harryn huulille, mutta hän tukahdutti sen. Hän ymmärsi toki mikä Malfoyta oikeasti vaivasi.

”Ei se mitään”, hän sanoi sen sijaan ja viittasi Malfoyta istumaan viereiseen nojatuoliin. ”Tulit varmaan puhumaan siitä parityöstä?”
”Kyllä, nimenomaan siitä parityöstä”, Malfoy näytti helpottuneelta.

Harry olisi kyllä halunnut puhua Malfoyn kanssa pikkujoulussa tapahtuneesta suudelmasta, joka ei kuitenkaan ollut Harryn mielestä oikea suudelma, koska hän ei ollut ehtinyt reagoida siihen. Mutta puhuttuaan asiasta Hermionen kanssa, tämä oli kehottanut häntä etenemään asian kanssa varovasti, etenkin nyt kun hänen pitäisi tehdä Dracon kanssa yhdessä parityö. Harrylle oli tullut selväksi, ettei Malfoy halunnut puhua pikkujouluista, olihan tämä vältellyt Harrya varsin tehokkaasti viime päivinä. Ehkä tämän parityön myötä Harrylle tulisi kuitenkin tilaisuus kysyä asiasta.

”Oletko miettinyt kuinka tämän parityön kanssa edetään?” Malfoyn ääni oli kohtelias, vaikka tämä ei kohdannutkaan Harryn katsetta.
”Ehkä meidän pitäisi mennä kirjastoon etsimään tietoa”, Harry ehdotti.
”Kuulostaa hyvältä”, Draco nyökkäsi. ”Mennäänkö vaikka heti?”
”Sopii kyllä”, Harry ryhtyi keräämään ympärilleen levittämiään tavaroita.

Heidän lähtiessään oleskeluhuoneesta Harry vilkaisi aivan sattumalta edellä kulkevan Malfoyn takapuolta.

[Thelina]

Oi että, kylläpä nopea suudelma ehti jäädä Dracon mieleen hyvin<3 ja mahtavaa, että tässä on myös kouluficcien klassikkoaihe, parityöt! Vaikka heti ei päästykään juttelemaan suudelmasta, eiköhän tilaisuuksia vielä tule ja kyllä hymyilytti, kun Harry ”ihan vahingossa” vilkaisee Dracon takapuolta

[Meldis]

Voi mitkä pikkujoulut! Kunnon jännitystä loppuun saakka, että mitä se Blaise on ostanutkaan ja mitä pullonpyörityksessä tapahtuu ja miten Harry ja Draco sitten lopulta pääsevät irti loitsusta. Kun luin tuon pikkujoulu-luukun, olin ihan varma, että seuraava päivä alkaa keskiyöstä, kun kumpikaan ei suostu suutelemaan toista, joten he vain istuvat sen alla itsepäisesti tekemättä mitään. Ihana käänne, että Blaisen misteliyritys epäonnistui onnistuneesti. Vähän kyllä harmittaa, että ensimmäinen suudelma oli tuollainen vahinko ja kummallekin jäi jollain tavalla harmistus tilanteesta, mutta kyllä sen vielä tästä voi paremmaksi muuttaa! Hupaisaa, että se oli Draco, joka toimi heti ennen kuin Harry ehti pohtia toimimista, tai sitten ei yhtään ihme, Harryn tunneskaalan tuntien.

Koko luokka tuntui henkäisevän yhteen ääneen mutta professori ei tuntunut huomaavan mitään, vaan jatkoi listansa luettelemista.

Ihhih, koko luokka taitaa olla hoodeeshippereitä ja seurata tämän joulukuun sujumista yhtä lailla kuin me lukijatkin. Ehkä opettajakin, kun noin pisti pojat yhteen. Odotan innolla, mitä parityön merkeissä tapahtuu! ^^ Kiitos uusista luukuista.

[valokki]

Blaisesta alkaa muodostua yksi mun selkeistä lempparihahmoista tässä tarinassa! Ensin hän koittaa avittaa ystäväänsä oikeaan suuntaan hienovaraisesti mistelin avulla ja kun se ei auta, vaan Draco edelleen välttelee tilanteita Harryn kanssa ja antaa tälle ihan väärää signaalia, Blaise ottaa ohjat ihan kunnolla käsiinsä. Viimeisimmästä osasta tulikin sellainen tunnelma, että ehkäpä Blaise on pitänyt puheensa Dracolle, kun Draco uskalsi viimein lähestyä aivan oma-aloitteisesti Harrya. Eiköhän tämä tästä, Harrykin selkeästi ilahtui! Kiitos kovasti taas uusista osista!

[Vendela]

Huh, pahoittelut että luukun julkaisu venähti taas hieman! Kiitos teille ihanista kommenteista, ne piristävät

Thelina, hahaa, kyllä vaan, kliseitä pitää aina olla Ne on kyllä ihan parhaita! Tietenkin Harry pitää ihan vähän tsekata Dracon takamusta

Meldis, hihii, sehän olisikin ollut jos kumpikaan ei olisi suostunut antamaan periksi Tällä kertaa nyt kuitenkin näin ja eiköhän pusuun vielä palata jollain tavalla Kyllä vaan, kaikki muutkin tässä tarinassa ovat kerrankin H/D-shippereitä!

valokki, Blaise on kyllä huippu tyyppi! Minäkin olen tykästynyt häneen Kyllä hän on pitänyt Dracolle lempeän jämäkän puhuttelun, ei kuitenkaan liian rajua ettei Draco vallan säikähdä Mutta hienovarainen tökkiminen varmasti jatkuu!



Torstai 17.12.1998


”Sopiiko sinulle, jos mennään istumaan Daphnen ja Grangerin kanssa samaan pöytään”, Zabini ehdotti Ronille kun he astuivat kirjastoon.
”Vain, jos kutsut häntä etunimellä”, Ron murahti ja katsahti tyttöystäväänsä joka oli hautautunut kirjapinon taakse.
”Sopii, jos sinä teet samoin”, Zabini kohotti hieman leukaansa kuin haastaakseen Ronin.
”Hyvä on”, Ron nyökkäsi ja vilkaisi Zabinia – siis Blaisea, joka hymyili.

Kun he olivat asettuneet istumaan, Ron huomasi kirjaston toisella puolella istuvan Harryn ja Malfoyn. Kumpikin näytti syventyneen lukemaan omaa kirjaansa.

”Mitähän tuostakin tulee?” Daphne kuiskasi heille ja viittasi vaivihkaa samaan suuntaan minne Ron oli juuri katsellut.
”Hyvä siitä tulee”, Hermione vastasi kirjapinonsa takaa eikä edes nostanut päätään.
”Niiden pikkujoulujen jälkeen on vain hyvä, että nuo kaksi joutuvat olemaan kahden”, Blaise sanoi hymyillen tietävästi.
”Toivottavasti olet oikeassa, Harrylla on ollut kyllä melkoinen pakkomielle Malfoysta”, Ron tuhahti.
”Kyllä Dracokin on aika ahkerasti kiinnittänyt Potterin menoihin huomiota”, Blaise sanoi ja sai Hermionen nostamaan viimein päänsä kirjapinon takaa.

”Nytkö te sen vasta huomasitte?” Hermionen ääni oli kyllästynyt ja Ron olisi voinut vannoa, että kohta tämä pyöräyttäisi silmiään.

”No siis, kyllä minä olen tiennyt siitä jo pitempään”, Blaisen äänessä oli selvästi puolusteleva sävy.
”Eli se misteli oli kuin olikin tarkoitettu heille”, Hermionen hymyili.
”Tietenkin”, Blaise tuhahti, ”kenelle muullekaan.”
”Voisiko joku kertoa mistä te oikein puhutte”, Daphne pyysi ja Ron oli kerrankin iloinen, ettei hän ollut ainoa joka oli hieman pihalla.

Hermionen kasvoille levisi leveä hymy kun hän kumartui eteenpäin ja ryhtyi puhumaan.

[Sielulintu]

Olipa kiva katsoa Harryn ja Dracon tilannetta tällä kertaa heidän ystäviensä näkökulmasta. Toivotaan, että siellä parityöt etenee ja keskusteluakin syntyy. Tykkäsin myös siitä, miten Blaise, Daphne, Ron ja Hermionekin alkaa tulla koko ajan paremmin juttuun keskenään. Huomaa, miten häviää jossain määrin se sellainen entinen rohkelikot vastaan luihuiset -asetelma, kun kaikki voivatkin yhtäkkiä jutella ja olla keskenään ihan normaalisti.

[Vendela]

Sielulintu, kiva, että tykkäsit tuosta ystävien näkökulmasta Nyt sitten päästään vihdoin vähän sinne pääparin näkökulmaankin!


Perjantai 18.12.1998


Kahdeksasluokkalaisten viimeinen varsinainen koulupäivä oli takana ja vaikka muilla oppilailla jatkuikin opetus vielä alkuviikosta, niin kahdeksannen vuoden opiskelijoille oli varattu aikaa itsenäiseen opiskeluun. Siksi Draco istui yksin hiljentyneessä oleskeluhuoneessa ja laati opiskeluaikataulua loman ajaksi hörppien samalla lämmittämäänsä hehkusimaa. S.U.P.E.R.-kokeisiin lukeminen olisi aloitettava hyvissä ajoin ja muutakin työtä olisi tiedossa. Onneksi heidän ryhmätyönsä Potterin kanssa oli lähtenyt hyvin käyntiin ja he olivat tehneet sitä jo kolmena päivänä peräkkäin.

Työskentely Potterin kanssa oli sujunut yllättävän hyvin. Draco oli jostain syystä ajatellut, että Potter olisi laiska mutta tämä olikin lukenut ahkerasti ja kertonut myös avoimesti omista suojelius-loitsukokemuksistaan. Draco oli myös huojentunut, ettei Potter ollut kertaakaan maininnut pikkujouluja, vaikka katselikin Dracoa välillä mietteliäs ilme kasvoillaan.

Oleskeluhuoneen ovi kävi ja keskeytti Dracon ajatukset. Kylmä ilmavirta pyyhkäisi hänen ylitseen saaden hänet värähtämään ja puristamaan hehkusimamukiaan tiukemmin. Kun hän kääntyi katsomaan kuka tulija oli, hänen rinnassaan muljahti hassusti.

Siinä seisoi ihminen, jota Draco oli juuri miettinyt. Potter kopisteli viimeisiä lumenrippeitä kengistään, eikä ollut selvästi vielä huomannut Dracoa. Tämän hiukset olivat tuulen tuivertamat ja poskilla hehkuivat punaiset läikät. Draco katseli hiljaa kuinka Harry riisui ulkovaatteitaan ja ravisteli niitä. Sitten tämä nosti katseensa ja hetkeen kumpikaan ei sanonut mitään.

”Olitko sinä lentämässä?” Draco rikkoi viimein hiljaisuuden.
”Joo, siellä oli hyvä sää kun lumisade viimeinkin lakkasi”, Harry vastasi ja näytti siltä kun ei tietäisi jatkaako keskustelua vai paetako paikalta.
”Haluaisitko mukillisen hehkusimaa?” Draco kysyi ennen kuin ehti ajatella asiaa enempää.

Ilahtunut ilme kohosi Harryn kasvoille ja tämä astui lähemmäs.

”Kiitos, se maistuisi kyllä. Ulkona alkoi pakastaa ja sormet ovat ihan jäässä”, Harry istui Dracon viereen sohvalle, ei liian lähelle mutta ei aivan toiseen nurkkaankaan.

Draco keskittyi leijuttamaan takan yllä roikkuneesta noidankattilasta mukillisen kuumaa juomaa Harrylle ja kun hän ojensi mukin, heidän sormensa hipaisivat.

”Oho, onpa sinulla tosiaan kylmät sormet”, Draco sanoi ja kun vaistomaisesti sulki omat kätensä Harryn käsien päälle, jotka olivat kiertyneet lämpimän kupin ympärille.

”Kiitos”, Harryn ääni oli käheä ja Draco havahtui irrottamaan otteensa.
”Ole hyvä”, Draco sanoi vetäen omat kätensä syliinsä niin että Harry pääsi maistamaan juomaa.
”Tämä on hyvää”, Harry sanoi ja otti toisenkin hörpyn.
”Lisäsin siihen hieman kardemummaa ja siirappia”, Draco sanoi tyytyväisenä kehuista.
”Mistä sinä keksit lisätä juuri niitä?” Harry kysyi selvästikin kiinnostuneena ja Draco ryhtyi selittämään kuinka oli päätynyt juuri noihin mausteisiin.

Hehkusima väheni heidän kupeissaan ja Draco täytti ne uudelleen. Harrylla ei näyttänyt olevan kiire minnekään, eikä Draco aikonut kysyä missä tämän ystävät olivat. Tuntui, kun he olisivat olleet melkein ystäviä.

[Sielulintu]

Hyvä homma, että parityö sujuu, ja mielenkiinnolla odotan, nousevatko pikkujoulut jossain vaiheessa keskusteluun, tai ehkä pikkujoulujen tapahtumat toistuvat vielä jossain kohtaa, vaikkakin ehkä ilman misteliä. Ihan todella suloinen hetki näiden välillä hehkusiman ääressä!

Hehkusima väheni heidän kupeissaan ja Draco täytti ne uudelleen. Harrylla ei näyttänyt olevan kiire minnekään, eikä Draco aikonut kysyä missä tämän ystävät olivat. Tuntui, kun he olisivat olleet melkein ystäviä.

Tämä oli ehdottomasti lempparikohta tästä osasta. Niin tunnelmallista ja kaunis hetki heidän välillään.

[valokki]

Voi kuinka ihanan suloinen tämä luukku olikaan! Ihanaa, kun nämä kaksi alkavat nyt selkeästi lähentyä toisiaan ja viettävät aikaa yhdessä ihan vapaaehtoisesti ilman jotain koulutyöveruketta. Myös Draco vaikuttaa hiljalleen alkavan päästä eroon hankalista ajatuskierteistään, tai ainakaan hän ei anna niiden enää vaikuttaa niin voimakkaasti itseensä, kun hän uskaltaa ihan oma-aloitteisesti tarjota Harrylle hehkusimaa.

”Oho, onpa sinulla tosiaan kylmät sormet”, Draco sanoi ja kun vaistomaisesti sulki omat kätensä Harryn käsien päälle, jotka olivat kiertyneet lämpimän kupin ympärille.

Tämä kohta oli kyllä niin ihana! Ei ole siis lähentyminen pelkästään henkisellä puolella vaan myös fyysisellä, kun Draco on jo lämmittämässä Harryn käsiä. Vaikka Draco aika nopeasti vetikin kätensä pois, en usko, että Harry pisti ollenkaan pahakseen Dracon elettä.

Kiitos taas ihanasta luukusta, tämä sai tänään hymyilemään työpaikan kahvihuoneessa!

[Elfmaiden]

Onpa kivoja uusia lukuja! Kiva että ryhmätyö etenee hyvin, ja myös rento jutustelu muiden aiheiden äärellä alkaa olla luontevaa. Dracon resepti kuulostaa kiinnostavalta!

[Vendela]

Sielulintu, eiköhän noihin pikkujouluihin tulla vielä palaamaan tavalla tai toisella Ihanaa, että tuo loppu oli mieleinen, itsekin tykkään kun näiden suhde lämpenee pikkuhiljaa!

valokki, kyllä nämä tästä pikkuhiljaa lähentyvät toisiaan Ja hyvä niin, kun joulukin alkaa olla lähellä! Harry ei kyllä tosiaan pistänyt pahakseen kun Draco lämmitti hänen käsiään, olisi saanut lämmittää vähän pidempäänkin!

Elfmaiden, kiva, että tykkäät kuinka tarina etenee Vähitellen nämä alkavat olla rennompia toistensa seurassa!



Lauantai 19.12.1998


”Mitä olet ajatellut ostaa Dracolle joululahjaksi?” Hermione kysyi Harrylta kun he kävelivät pitkin Tylyahon pääkatua.
”Lahjaksi? En mitään – kai”, Harry sanoi epävarmasti ja katsahti Hermionea. ”Aikooko Malfoy ostaa minulle jotain?”
”En minä tiedä”, Hermione naurahti. ”Mutta ajattelin, että ehkä sinä voisit antaa hänelle jotain kun olette kuitenkin viettäneet aika paljon aikaa yhdessä. Sitä paitsi voisit kyllä sanoa häntä Dracoksi.”

”Draco”, Harry maisteli nimeä, jota hän ei sanonut usein ääneen mutta ajatteli senkin edestä. ”Me olemme tehneet sitä ryhmätyötä, emmekä ole mitään kavereita.”
”Ettekö?” Ron puuttui puheeseen ja nosti toista kulmaansa merkitsevästi. ”Ei se kyllä ihan siltä näyttänyt eilen illalla kun me palattiin rohkelikkotornin pikkujouluista.”
”Me vain juttelimme”, Harry parahti, vaikka todellisuudessa hän kyllä olisi halunnut tehdä jotain muutakin Dracon kanssa. Muisto pikkujoulujen suudelmasta ei ollut jättänyt häntä rauhaan.

”No, mutta minusta sinä voisit kuitenkin ostaa hänelle jotain”, Hermione totesi ja osoitti kirjakauppaa. ”Eikö hän tykkääkin lukea?”
”Sinä tykkäät lukea”, Ron suikkasi suukon Hermionen poskelle joka naurahti.
”No entä joku huispaukseen liittyvä asia”, Hermione jatkoi pohdintaansa.

He kävelivät juuri liemitarvikkeita, yrttejä ja mausteita myyvän putiikin ohi ja Harry hymyili muistaessaan eilisen hehkusiman maun.

”Taisin keksiä hyvän lahjan”, Harry sanoi ja pysähtyi. ”Nähdäänkö myöhemmin?”
”Toki, me mennään ostamaan Mollylle uutta lankaa”, Hermione hymyili ja nyökkäsi Harrylle.
”Kolmessa luudanvarressa puolen tunnin päästä?” Ron ehdotti.
”Sopii, nähdään siellä”, Harry avasi puolin oven ja astui sisään.

[Ygritte]

Oi ihanaa ehdin taas tämän joulukalenterin pariin ja miten suloisia luukkuja täällä on ollutkaan!^^ Hermione on tässä hauskasti oma itsensä, tuhahtelemassa sille, etteivät muut tunnu tajuavan. Onneksi Blaise nyt ainakin on ollut tilanteen tasalla, muutenhan pikkujoulutkin olisivat jääneet rauhallisemmiksi.

Tämä kohta sulatti minunkin sydämeni:

”Oho, onpa sinulla tosiaan kylmät sormet”, Draco sanoi ja kun vaistomaisesti sulki omat kätensä Harryn käsien päälle, jotka olivat kiertyneet lämpimän kupin ympärille.

Awww:3 Ja sitten se, että Draco kokee heidän olevan jo lähes ystäviä Harryn kanssa<3 Nyt on jännä nähdä minkä lahjan Harry on Dracolle keksinyt! Sehän voi olla jotain ihan hullunkurista, mutta joskus Harryllakin on tapana yllättää, ja tehdä nappivalintoja:D

[valokki]

Pakko vain ihailla, kuinka huiput kaverit nyt sekä Harrylla että Dracolla on taustallaan! Toinen saa ystävältään mistelinoksa-ansoja ja puhutteluja, kun taas toiselle väännetään rautalangasta, että kyllä, Harry ja Draco ovat ystäviä ja Harry voisi hyvin ostaa Dracolle joululahjan ja kutsua häntä Dracoksi. Onpa jännää nähdä, mitä Harry oikein keksii hankkia Dracolle! Oletan, että idea liittyy jotenkin joko huispaukseen tai hehkusimaan (tai ehkäpä jopa kumpaankin!), ja Harry vaikuttaa ilmeisen vakuuttuneelta siitä, että lahja lahja sopii Dracolle.

[Meldis]

Harryn ja Dracon välinset keskustelut ovat hupaisan hellyyttäviä. Pitää hirveästi vältellä pikkujouluja ja sitten tuleekin tuollaista söpöä small talkia säästä ja simasta.  Vähän kuin he yrittäisivät olla kauhean aikuisia jo ja jutella sivistyneesti kuin oikeasti haluaisivat olla tyystin rakastuneita teinejä. <3 Aika näppärää Hermionelta keksiä ehdottaa Harrylle, että tämä hankkisi Dracolle lahjan ja Harry ei sitten edes hirveän kauan epäröinyt ideaa, kun mielestäni hän ei ole koskaan hankkinut muille kavereilleen lahjoja paitsi Ronille ja Hermionelle. Kiitos taas uusista ihanista luukuista! ^^

[Elfmaiden]

Aww, ihana luku! Ron taitaa olla (vähän ehkä yllättäen) samassa shippausleirissä kuin Hermione! Todella sympaattinen keskustelu ja kivaa kannustusta.

[Vendela]

Kiitos taas ihanista sanoistanne Ygritte, valokki, Meldis ja Elfmaiden. Sen verran on sanottava, ettei tuohon Harry lahjaan palata enää tarkemmin, mutta ajattelin että hän ostaa Dracolle erilaisia mausteita ja yrttejä Ehkä Harryn taka-ajatuksena on, että Draco voisi kertoa ja opettaa Harrya niiden käytössä.



Sunnuntai 20.12.1998


”Joko olet päättänyt lähdetkö lomalla kotiin vai jäätkö tänne?” Blaise kysyi Dracolta heidän valmistautuessaan nukkumaan.
”En oikein tiedä vielä”, Draco vastaisi laskostaessaan samalla vaatteitaan siistiin pinoon.
”Hermione sanoi, että he lähtevät Ronin kanssa jouluksi pois, mutta Potter kuulemma jää tänne”, Blaise katsoi kuinka Dracon liikkeet pysähtyivät ja ilme tämän kasvoilla muuttui miettiväksi.

”Miksi Harry ei lähde heidän kanssaan?” Draco kysyi hetken päästä, kun Blaise oli jo asettunut oman peittonsa alle.
”Se liittyy kai jotenkin siihen, ettei se Potterin ja Ginnyn juttu sitten toiminutkaan”, Blaise kohautti olkiaan.
”Vaikuttaa hieman tekosyyltä”, Draco tuhahti. ”Ei se siltä ainakaan tänään näyttänyt. Siis että he olisivat riidoissa keskenään.”

Aikaisemmin päivällä oli pelattu Rohkelikko vastaan Puuskupuh huispausottelu, minkä Rohkelikko oli voittanut kirkkaasti. Ginny Weasley oli napannut siepin Rohkelkon johtaessa 80-70. Koska kahdeksasluokkalaiset eivät saaneet pelata, oli Harrykin joutunut jännittämään muiden kanssa katsomossa. Tämä oli kuitenkin rynnännyt onnittelemaan entistä tyttöystäväänsä ja Dracosta ele oli näyttänyt hieman turhan lämpimältä.

”Ehkä hänellä on sitten jokin muu syy”, Blaise sanoi ja Draco rypisti otsaansa.
”Muu syy mille?”
”Jäädä jouluksi tänne”, Blaise haukotteli.

Kömpiessään lakanoiden väliin Draco mietti, että ehkä hänkin voisi jäädä jouluksi Tylypahkaan.

[valokki]

Olipas tämä jälleen kerran hymyilemään pistävä luukku vielä näin tähän illan päätteeksi.

”Ehkä hänellä on sitten jokin muu syy”, Blaise sanoi ja Draco rypisti otsaansa.
”Muu syy mille?”
”Jäädä jouluksi tänne”, Blaise haukotteli.

Kömpiessään lakanoiden väliin Draco mietti, että ehkä hänkin voisi jäädä jouluksi Tylypahkaan.

Siis ei tähän voi muuta sanoa kuin, että hienoa Blaise! Jälleen kerran hyvin taitavasti ohjattu keskustelua oikeaan suuntaan hyvin hienovaraisesti ja kas kummaa, nyt on Dracokin jäämässä jouluksi Tylypahkaan.