Kirjoittaja Aihe: Silloin, kynttiläilloin | Herm./Fred, S, One-shot  (Luettu 4019 kertaa)

Shute

  • ***
  • Viestejä: 209
  • hei sun heiluvilles
Nimi: Silloin, kynttiläilloin
Kirjoittaja: Shute
Genre: angst, romance, One-shot
Vastuuvapautus: En omista hahmoja, ne ovat Rowlingin.
Paritus: Hermione/Fred, vaikkei sitä huomaakaan.
Ikäraja: S
A/N: Pyhäinpäivä ficci ♥

Katsoit liekkeihin, näin pohjattoman loputtomuuden silmissäsi. Sinä hukuit. Liekkeihin. Ne veivät sinulta voimat, annoit niiden ottaa sinut mukaasi. Valojen sammuttua, siirsit katseesi kynttilöihin. Hiljalleen valuva steariini teki sinusta heikon, helpon saalin kenelle tahansa. Mutta minä en vanginnut sinua silloin, kun olit vakaa. Minä kunnioitin. Sinua.

Näin sinussa vuosien kärsimyksen, uhkan, joka kasvoi jokaisella liekkileikillä. Kylmät väreet kulkivat selkäpiitäni pitkin, tartuin sinuun, lämmitin heikkoa ruumistasi. Tekisin sen uudestaan ja uudestaan. Aina kun sinä sitä tarvitset.

Kynttilöitten tuoksu palautti mieleesi kaiken sen, mistä jouduit luopumaan. Se on sinussa kaunista, välittäminen. Et koskaan uskonut haistavasi enää rakkaittesi tuoksua. Vaikeaa, melkein mahdotonta. Mutta minä ymmärsin.

Minä tiedän, sinua pelottaa. Sinun ei tarvitse myöntää sitä sanoin, se huokuu sinusta, kuin lämpö kynttilöistä. Pelko, vahva tunne, kauniskin, omalla tavallaan. Pelko, joka saa meidät tekemään miltein mitä vain tärkeimpiemme takia. Ainakin minä tekisin sen kaiken sinulle. Sinua pelottaa, ei menettäminen, vaan unohtaminen. Pelkäät, että unohdat rakastaa.

Annoit kynttilöitten palaa loppuun, ennenkuin silmistäsi tipahti kyynel. Vain yksi kyynel. Mutta se riitti kertomaan minulle kaiken sinusta, se teki minut vahvaksi, se auttoi minua rakastamaan.

Vangitsin katseesi, yritin lämmittää sinun kohmeista sydäntäsi, painauduin lähemmäs. Minä suutelin sinua. Kylmät huulesi viilsivät minua, minä en välittänyt.

" Kuinka paljon kynttilöitä poltankin, en koskaan lopeta rakastamasta " Sinä kuiskasit, pehmeästi, varomattomasti.

" Sinun ei tarvitsekkaan lopettaa, ja vaikka lopettaisitkin, minä en " Vastasin ja hymyilin. Pienesti.

" Lupaa minulle, ettet koskaan jää liekkimereen, niinkuin minä tein? " Sinä kuiskasit.

" Minä lupaan ", Vastaukseni kaikui huoneessasi.

" Älä leiki sisäisellä tulellasi, se pitää sinut elossa, Hermione " Sinä sanoit.

" Sinä olet väärässä ", Minä hymähdin.

" Miten niin? ", kysyit.

" En minä tarvitse sisäistä tulta, kunhan minulla on sinut "
« Viimeksi muokattu: 21.02.2015 00:07:44 kirjoittanut Unohtumaton »
Shute

Jahma

  • Romantikko
  • ***
  • Viestejä: 400
  • World hasn`t changed, you are.
Vs: Silloin, kynttiläilloin | Herm./Fred, K-7, One-shot
« Vastaus #1 : 09.02.2012 19:22:19 »
Jännä, tällainen synkempi täällä kaiken teinisöpöilyn keskellä.
Pysäyttää ajattelemaan ja keskittymään.
Fred/Hermione parituksesta on todellakin kaikkeen.

Kiittäen
J
Demons and Angels

ava by Swizzy

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 764
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Silloin, kynttiläilloin | Herm./Fred, S, One-shot
« Vastaus #2 : 23.10.2023 23:18:45 »
Olipas kaunis pieni pyhäinpäiväficci - tuntuupas onnekkaalta, että löysin tämän näin lähellä pyhäinpäivää, joka on parin viikon päästä. :) Kynttilät kuuluvat mielestäni paitsi pyhäinpäivään niin myös syksyyn oleellisesti. Jotenkin ajattelin alunperin otsikon ja alueen takia, että tämä olisi fluffyisempi, mutta oli itseasiassa mukava yllätys, että tässä oli sellainen synkempi vire taustalla. Kuten Jahma totesi, tämä pisti kyllä ajattelemaan ja keskittymään.

Vaikka tässä ficissä Hermione ja Fred ovat selkeästi fyysisesti samassa paikassa (ja Fred siten elossa), en voinut jotenkin olla ajattelematta Fredin canon-kuolemaa joissain kohdin tätä ficciä lukiessa. Esimerkiksi tämä kohta olisi voinut olla Frediltä viittaus omaan kohtaloonsa:

Lainaus
" Lupaa minulle, ettet koskaan jää liekkimereen, niinkuin minä tein? " Sinä kuiskasit.

" Minä lupaan ", Vastaukseni kaikui huoneessasi.

Ehkä siksikin, kun tulkitsin tässä hieman kaksinaismerkitystä, koskettikin se niin syvältä. Fredin kohtalo tuntuu edelleenkin niin epäreilulta, tosin niin tuntuu monen muunkin hahmon.

Tykkäsin tästä ficistä kovasti. Hermione/Frediä en olekaan pitkään aikaan lukenut eikä se tunnu olevan kovin yleinen paritus, joten oli mukava lukea ficci näistä kahdesta yhdessä. Tästä jäi samalla jotenkin haikea, mutta kuitenkin loppuviimeeksi sellainen seesteinen olo. Kiitos paljon ihanasta lukukokemuksesta :-*
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer