Kirjoittaja Aihe: Luontoantologia || K-11  (Luettu 4333 kertaa)

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Luontoantologia || K-11
« : 31.08.2009 20:15:16 »
Alaotsikko: Raapalesarja, Albus/Minerva, Tonks/Remus, Fleur/Bill, angst, K-11

Title: Luontoantologia
Author: Rowena
Rating: K-11
Status: Valmis, 7/7
Varoitus: Kuolemaa sivutaan.
Disclaimer: Minkä voi tunnistaa Rowlingille kuuluvaksi, myös kuuluu hänelle. Raapaleiden otsikot on lainattu Myrskyluodon Maija -kappaleen sanoituksesta. Kappaleen on sanoittanut Benedict Zilliacus ja suomentanut Jukka Virtanen.
Genre: Raapalesarja, angst, drama
Pairing: Minerva/Albus, Tonks/Remus, Fleur/Bill
Summary: Missä on sinun Myrskyluotosi?
A/N: Tämä raapalesarja osallistuu spurttiraapaleen viidennelle kierrokselle. Inspiraation kirjoittamiseen löysin kuunnellessani Myrskyluodon Maija -kappaletta, joka on minulle hyvin rakas, se tuo mieleen raskaita muistoja, mutta kuitenkin tulee hetkiä, jolloin tuota kappaletta on vain pakko kuunnella ja ehkä tirauttaa pari kyyneltä.




LUONTOANTOLOGIA


Terveiset myrskyjen

Azkabanissa oli aina sumua, kylmää ja kosteaa, läpinäkymätöntä. Kaltereiden takaa avautui meri, suuri ja lavea, upottava, karttaamattoman syvä.

Meri oli ilkeä, mutta pysytteli etäällä, ei päässyt sisälle linnaan, vaikka myrskyöinä yrittikin. Tuuli huusi nurkissa ja oli yhtä kolkkoa kestettävää kuin hullujen tai hyvää vauhtia hulluiksi tulevien huudot. Vettä tippui katosta, kasteli lattialla olevat oljet.

Bellatrix ei välittänyt. Niin kuin säät vaihtuivat, niin myös kaikki tämä olisi vain väliaikaista, ohimenevää, lopulta yhdentekevää. Tulisi vielä aika, jolloin Azkabanin sumu olisi muisto vain.

Muisto, joka esti nukkumasta öisin.


*


Meri jäljet lyö luotoon

Godrick halusi rakentaa linnan kalliolle, lujalle ja teräksiselle.

"Koulu tulee pysymään tässä maailman viimeiseen päivään asti. Mikään mahti ei sitä voi huojuttaa!"

"Entäs luonto? Sen mahti yltää meidän yläpuolellemme", Helga sanoi hiljaisella äänellään, joka melkein hukkui kovaan pohjoistuuleen.

"Luonnosta minä en välitä, sen minä alistan määräysvaltani alle", Godrick uhosi ja loi uhmakkaan katseen taivaalle, joka oli sinä päivänä teräksisen harmaa.

Saman sävyn harmaa kuin vuosikymmeniä myöhemmin sinä aamuna, jolloin Helgan ruumis löytyi erään myrsky-yön jälkeen huuhtoutuneena sammaloituneelle kalliolle.


*


Yhdestä katseesta mies ymmärtää

Satoi kaatamalla, Tylyaho tulvi, tiet olivat liejua. Tällaisina päivinä ei voinut olla kuin melankolinen - kun taivas itki, ei voinut nauraa.

Musta kissa kirmasi Tylypahkan porteista sisäpihalle. Kissa oli läpimärkä ja vielä märemmäksi tuli hypätessään vahingossa vesilätäkköön.

"RAWR", kissa murjaisi vihaisena, pysähtyi pudistelemaan turkkinsa ja livahti sisälle linnaan ja rehtorin huoneeseen.

"Kas, Minerva, mikä sinua noin lennättää tällaisella säällä? Olet aivan märkä", Dumbledore sanoi työpöytänsä takaa. Kissa hypähti korkeassa vesipisarakaaressa Dumbledoren syliin ja muuttui sitten naiseksi.

"Todellakin, rehtori."


*


Saapuu tyynenä kesäyö

Päivä oli ollut tukahduttavan kuuma. Kilta oli harjoitusleirillä Huitsuntaussuolla ja Vauhkomieli komensi kaikki nukkumaan aikaisin. Tonksia ei houkuttanut ajatus tunkkaisesta teltasta, joten vaivihkaa hän livahti teltta-alueen ulkopuolelle, kauemmas suolle.

Huitsuntaussuo oli täynnä suokkia, kauniita kullanvärisiä kukkia. Tarun mukaan niiden tuoksu takasi hyvät yöunet. Tonksiin tuoksu ei kuitenkaan vaikuttanut, vaan hän valvoi hiostavassa kesäyössä. Tuntui, kuin ilma olisi pysähtynyt, tuulenvirekään ei yltänyt lavealle suolle.

"Etkö saa unta?" Tonks kuuli takaansa rauhallisen äänen, joka oli kuin luotu kesäöihin. Tonksin pudistaessa päätään Remus kävi makaamaan hänen viereensä.

"Anna minun hieroa ohimoitasi, se rauhoittaa."

Hiukan vastentahtoisesti, miehen kosketusta peläten, Tonks nyökkäsi ja sulki silmänsä. Kesäyö oli pysähtyneen hiljainen, vain yksi lintu lauloi murheellista lauluaan, joka ei lainkaan sopinut hetken tunnelmaan.

Remuksen kädet hakeutuivat Tonksin ohimoille lempeästi ja Tonks tunsi nenässään suokkien lisäksi myös Remuksen tuoksun.

"Kuuletko, auguuri itkee", Remus kuiskasi aivan läheltä. Hänen partansa kutitti Tonksin poskea.

"Auguurin itku ennustaa sadetta. Onneksi, tulen hulluksi tässä kuumuudessa", Remus sanoi. Hänen kätensä oli Tonksin hiuksissa ja huulet painoivat hitaita suudelmia käsivarrelle.


*


Leudot tuulet

Oli kevään ensimmäinen päivä. Fleur istui hiekkalaatikon reunalla ja kuunteli linnunlaulua, iloista ja nauravaa. Aurinko paistoi suoralta taivaalta, Fleur nosti hameenhelmaansa ylemmäs. Tänä kesänä hän hankkisi kunnon rusketuksen, viime vuonna ei ollut ehtinyt, koska Victoire oli syntynyt juuri helteiden aikaan. Fleur avasi silmänsä ja hymyili tyttärelleen, joka leikki lämpimällä hiekalla. Fleur sulki silmänsä uudelleen. Kyllä, tänä kesänä hän olisi paljon ruskeampi kuin Ginny. No hyvä on, ehkä vain hitusen ruskeampi, sillä eihän tulevaa kesämorsianta saanut tehdä mustasukkaiseksi. Mitäköhän Harrylle ja Ginnylle pitäisi ostaa häälahjaksi?

Molskahdus havahdutti Fleurin. Oliko hän nukkunut? Ei, ei ollut vai oliko sittenkin? Mistä pahaenteinen molskahdus oli kuulunut? Ja missä Victoire oli nyt? Missä Victoire oli?

Fleurin hätääntynyt katse hakeutui simpukanmuotoiseen koristealtaaseen. Hameenhelmoihinsa kompuroiden Fleur taisteli tiensä altaan luo. Sen lyhyen matkan aikana hän ehti ajatella kymmeniä ajatuksia. Mitä hän sanoisi Billille? Mikseivät he olleet hankkineet altaalle jalustaa? Mitä jos...

Sitten hän näki tyttärensä. Victoire makasi liikkumattomana koristealtaan pohjassa. Kauhistuneena Fleur kahmaisi hänet syliinsä, riuhtoi, huusi, hakkasi lasta selkään.

Niin, kevätillat ovat petollisia.


*


Hän tuntee tuulen

Viidennen lukuvuotensa ensimmäisenä aamuna Luna heräsi syystuulen lyödessä puunneulasia makuusalin ikkunaan. Virkeänä hän hyppäsi ylös vuoteestaan ja verhoutui fleece-housuihin ja liian isoon hupputakkiin, äidinperintöihinsä.

Lunan mielestä kouluun palaaminen oli hauskaa, mutta kaikista hauskinta oli, että nyt hän saattoi juostajuostajuosta! Juosta ilman isän valvovaa silmää! Innoissaan Luna jäi juoksemaan Korpinkynsi-tornin rappusia ja käytävää uudestaan ja uudestaan. Ei hengästyttänyt, vaikka kesäloma oli tuonutkin lisäkiloja.

Neljäkymmentä. Se oli Lunan mielestä aivan liian suuri numero. Sen pitäisi olla kaunis ja pyöreä kolmekymmentä.

Luna pinkaisi pirteään syysilmaan ja juoksi vastatuuleen.Vastatuuli poltti kiloja ja sai terveen punan nousemaan poskille.

Ensilumeen mennessä Luna painaisi kolmekymmentä kiloa.


*


Vielä tyyni on sää

Lunta oli niin paljon, että jokaisen Tylyahossa vapaapäiväänsä viettävän oppilaan kaulasuonta nyki. Jalat upposivat hankeen ja varsinkin tytöille koettelemus oli varsin tuskaisa - lumi luikerteli hameen alle, suli sinne ja aiheutti varsin epämukavia tuntemuksia.

Peter, tuo reipas velhonplanttu, ei muiden nyrpeistä ilmeistä välittänyt, hän oli aina rakastanut lunta. Vielä nytkin, 17-vuotiaana, hän koki suurta onnea päästessäään melskaamaan hankeen. Mutta eihän toki sitä voinut muille näyttää, ei, ne vain saisivat taas uuden syyn kiusata Peteriä.

Niinpä muiden katseilta suojassa Peter muuntautui rotaksi, juoksi syvimpään lumikinokseen, teki onkaloita, tunneleita ja kuperkeikkoja.

Oli vain Peter, hiljaisuus ja lumi.

Mutta yllättäen oli Peter, hiljaisuus ja torahampaat.

Iso harmaa kissa oli tullut Peterin takaa, napannut tätä rotanniskasta ja alkanut retuuttaa jonnekin suojaiseen paikkaan, jossa saisi lounastaa Peterin rauhassa. Peter ei uskaltanut vikistäkään, niin peloissaan hän oli. Luonto oli ihan hiljainen, lumi vain narskui kissan juoksuaskelten alla. Peter risti rotantassunsa ja hoki mielessään, että jos hän tästä selviäisi, hän myisi sielunsa vaikka lordi Voldemortille. Kyllä, kyllä takuulla myisi.

Kiellettyä metsää lähestyttäessä Peter tajusi, että mitä helvettiä, miksei hän muuttunut takaisin velhoksi. Sen Peter teki, potkaisi kissan matkoihinsa ja oli tyytyväinen itseensä.

Ja parin kuukauden päästä myi sielunsa Voldemortille.

Kissa sen sijaan eli elämänsä onnellisena loppuun asti.
« Viimeksi muokattu: 20.02.2015 03:14:51 kirjoittanut Beyond »

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #1 : 01.09.2009 13:55:42 »
Lisäsin kaksi raapaletta jo tänään, koska huomenna en ehdi.

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #2 : 03.09.2009 16:53:34 »
Uusi tuplaraapale, henkilöinä Fleur ja Victoire.

Milgia

  • Kapteenska
  • ***
  • Viestejä: 1 791
  • He'd be Her Bert.
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #3 : 03.09.2009 17:35:37 »
Ihania.  Paitsi että tuo kissa juttu oli.. XD ja Fleurin juttu oli aikas hurja... muuten muut oli ihania, loistavia etenkin Tonks/Remus, niin söpö aaawww.. pystyin hyvin kuvittelemaan tuon kaiken <3 saammehan kuulla vielä lisää tuon leirin aikaisesta romantiikasta? Rakastan sun kirjoituksia.

M
But deep within my soul, I'm glad the times have changed
As long as rock and roll and the Chevys stay the same.

It was me and you and Chevy.

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #4 : 04.09.2009 17:34:48 »
Uusi Luna-raapale lisätty.

Milgia, kiitoksia paljon kommentistasi! Ihanaa, että pidät teksteistäni, se lämmittää mieltäni. Tonksin ja Remuksen leiriromantiikasta voisin ehkäpä joskus kirjoittaakin pidemmin, kuka tietää. Kyseistä paritusta ainakin tulen suosimaan myös jatkossa. Jään odottamaan sinultakin lisää R/T:tä innolla!

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #5 : 05.09.2009 14:34:33 »
Viimeinen raapale lisätty. Se on tuplis ja käsittelee Peteriä (ja sotii pahasti tämän antologian tyyliä vastaan).

Sca

  • cúthalion
  • ***
  • Viestejä: 963
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #6 : 05.09.2009 15:33:34 »
Hah. Minun pitäisi olla imuroimassa huonettani juuri nyt, mutta päätinkin sitten kommentoida tähän. Ja yritänpäs nyt kommentoida jokaista raapaletta jotenkin.

Terveiset myrskyjen: Luen harvoin mitään Bellatrixista, en tiedä miksi, sillä hänestä on mielenkiintoista lukea. Rakastin kuvailua tässä, Meri oli ilkeä, mutta pysytteli etäällä, ei päässyt sisälle linnaan, vaikka myrskyöinä yrittikin. oli varsinkin ihana lause.

Meri jäljet lyö luotoon: Oih. Tästäkin tykkäsin myös kovasti. Molemmat vaikuttivat minusta hyvin IC:ltä, ja muutenkin idea oli kiva. Ja loppu. Voih.

Yhdestä katseesta mies ymmärtää: Okei, tämä paritus ei ole ikinä oikein iskenyt minuun, mutta jos sitä ei oteta huomioon, tykkäsin tästä. :D

Saapuu tyynenä kesäyö: <3 Vaikka Remus onkin ihana ja lempihahmoni, en kuitenkaan ole kauheasti lukenut Remus/Tonksia (Rem kuuluu Siriukselle, murr). Hah, parhaiten minulla jäi mieleen tuo maininta Remuksen parrasta. En ole osannut kuvitella hänelle partaa (tai sänkeä, miten vaan), mutta tuo oli aivan ihana. Joo, ja kuten Milgia sanoikin, olisi siitä leiriromantiikasta olisi kiva lukea lisää ;)

Leudot tuulet: Oh. Pidin siitä, kuinka tässä muuttui tunnelma niin rajusti, kun aluksi Fleur meitti rusketustaan ja kaikkea arkista, mutta sitten molskahduksen jälkeen hän hätääntyi. Voi, mikä loppu.

Hän tuntee tuulen: Hmm. Aluksi ajatus Lunasta tässä tuntui vähän oudolta, mutta loppujen lopuksi tämä toimi todella hyvin. Hih, pystyn muuten kuvittelemaan Lunan hyvin noihin vaatteisiin, ja tuosta hupparista tuli mieleen yksi oma, iso huppari. :)

Vielä tyyni on sää: Tämä oli näistä suosikkini, sillä minulla on lähiaikoina ollut tarve lukea (ja kirjoittaa) Peteristä kauheasti. Ja tämä toi mieleeni kirjan, jonka olen saanut luettavaksi koulusta (Rune Belsvikin Alaston poika). Siinä päähenkilö nimittäin lupaa olla kulkea koko loppuelämänsä alasti, jos selviää hengissä onnettomuudesta. En ole lukenut kirjaa siihen asti, että tietäisin, miten sen lupauksen kanssa kävi, mutta kuitenkin. Vähän nyt eksyin aiheesta, mutta joo.. Hah, hauska, ettei Peter heti tajunnut muuttua rotaksi. Ja loppu, nyyh.

Ja nyt mä painun imuroimaan.
She’s in a long black coat tonight
Waiting for me in the downpour outside
She’s singing “Baby come home” in a melody of tears
While the rhythm of the rain keeps time

tumblr & fics

Milgia

  • Kapteenska
  • ***
  • Viestejä: 1 791
  • He'd be Her Bert.
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #7 : 06.09.2009 23:20:05 »
Viel tyyni on sää Karu mutta jollain lailla aikas söpö, en oikein tiedä. Osui ja upposi, suloista katkeruutta. No muuta en kerta kaikkiaan osaa sanoa. Pidin tästäkin kovasti :D

Lainaus
Hah, parhaiten minulla jäi mieleen tuo maininta Remuksen parrasta. En ole osannut kuvitella hänelle partaa (tai sänkeä, miten vaan)
Pakko mainita että tuo sänki on minun mielikuviini Remuksesta iskostunut niin hyvin että... minusta sänki ja Remus kuuluu vaan yhteen <3
JOO OT OT.

M
But deep within my soul, I'm glad the times have changed
As long as rock and roll and the Chevys stay the same.

It was me and you and Chevy.

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #8 : 09.09.2009 15:19:46 »
Kiitoksia kommenteistanne!

Sca, ihanaa, että kommentoit jokaista raapaletta! Piristi kovasti siivouspäivää. (Kyllä, olin juuri aikeissa imuroida minäkin, mutta päätin tsekata Finin, ja aah, olit kommentoinut Luontoantologiaa, jee!)

Hehe, Minerva/Albus iskee jostakin syystä kovin harvaan! Minä pidän siitä kyllä, tosin en enää niin kovasti kuin ennen, kiitos Grindewald-paljastuksen.

Remus kuuluu Tonksille! Ja juu, ehkä leiriromantiikkaa tosiaan tulee vielä lisää.

Minäkin mietin kauan, onko Luna välttämättä sopivin hahmo sairastamaan syömishäiriötä. Mutta sitten ajattelin, että ei sairastuminen katso, millainen uhri on, joten valitsin Lunan. Hyvä, jos toimi!

Tuo mainitsemasi kirja kuulostaa mielenkiintoiselta! Minulle Peter on kovin kaukainen hahmo, ensimmäistä kertaa kirjoitin hänestä kunnolla. Mielenkiintoinen hahmo toki, häneen olisi varmasti antoisaa syventyä enemmänkin. Ainakin lukemalla.

Kiitos sinulle ajastasi ja vaivannäöstäsi!


Milgia, ihanaa, että osui ja upposi! Ja kyllä, Remus ja sänki kuuluvat yhteen yhtä kovasti kuin Remus ja Tonks! Kiitos taas!

Kuurankukka

  • Onnenhileet
  • ***
  • Viestejä: 865
  • T'hy'la
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #9 : 12.09.2009 00:35:43 »
Erikoinen, mutta jollainlailla ihana otsikko kiinnitti huomioni tähän.

Terveiset myrskyjen: Aihe Bellasta Azkabanissa Voldemordia odotamassa ei itselle ainakaan ole kovin uusi, mutta tässä täydensit sitä hienolla kuvailulla. Erityisen paljon pidin vertauksesta mereen, ja koko maisema on hyvin helppo kuvitella. Kaikki oli yksinkertaista, mutta ajatuksia herättävää.

Meri jäljet lyö luotoon: Myönnettäköön, etten ole paljon mitään Tylypahkan perustajista. Godrickistä välittyi heti sellainen voimakas olemus ja tässä viimeinen lause oli erityisen ihana. Idea oli oikein kiva, mukava lukea näistä Tylypahkan perustajista.

Yhdestä katseesta mies ymmärtää: Oi, Minervaa ja Albusta. Saatoin lähes aistia heidän väliset tunteensa, nuokin tapahtumat on hyvin helppo kuvitella. Ja jälleen yksi lause nousi ylitse muiden, tuossa syliin hyppäämisessä oli jotain suloista. Hahmot itselle ainakin varsin IC:t. Heidät on helppo kuvitella yhteen : )

Saapuu tyynenä kesäyö: Ehdottomasti yksi parhaista, ellei kenties paras. Suon nimi aiheutti aluksi pienen naurahduksen. Ja jälleen kerran, onnistunutta kuvailua, helpposelkoista tekstiä. Remuksen parran maininta tosiaan oli ihana, ja mukavasti olit lisännyt tähän pieniä asioita. Minä muiden mukana lukisin mielelläni tähän osioon jatkoa :D

Leudot tuulet: Pidin siitä, kuinka aluksi kaikki on niin normaalia, ajatuksetkin sopii Fleurille, mutta sitten traaginen loppu. Ennen pätkän loppua ajattelin ihan itsekin, että selviääkö Victoire. Taidokas muutos onnellisesta järkytykseksi. Mukavaa, että vihjasit tässä myös Harryn ja Ginnyn elämästä.

Hän tuntee tuulen: Ajatus Lunasta tuollaista sairautta kärsimässä on mielenkiintoinen. Sellaista on aluksi ehkä hieman vaikea yhdistää Lunaan. Mutta ajattelutyyli on hyvin sopivaa Lunalle, ja ihastuin noihin numerovertauksiin ;)

Vielä tyyni on sää: Tämäkin kuuluu parhaimmistoon, erityisesti pidin tämän tunnelmasta. Tässä tuli hienosti selville Peterin luonne, kuinka hän ei heti tajunnut ratkaistua ongelmaansa. Myös Voldemordille lupautuminen toi tekstiin lisäsärmää, ja mukava juttu, että Peter ylipäätänsä on hahmona tässä.

Kokonaisuudeltaan kaikki pätkät oli oikein hyviä ja onnistuneita, pidin jokaisesta valtavasti. Kiitos paljon :)
Einmal ist keinmal


Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #10 : 18.09.2009 15:44:24 »
Kuurankukka! Kiitoksia paljon kommentistasi!

Bella kyykkimässä Azkabanissa on kieltämättä varsin käytetty aihe, mutta hyvä, jos raapaleeni toi edes jotakin uutta aiheeseen. Halusin kirjoittaa Luontoantologiaan Bellasta, koska minulta on tulossa pitkä Bella-ficci, ja raapaleen kirjoittaminen ikään kuin herätteli Bellan sielunmaiseman tulkintaa. Tai siis, sen olisi pitänyt herätellä, nyt koko raapale keskittyi lähinnä maiseman tulkintaan sielun kustannuksella. Noh, ehkä Bella-fiilis vielä löytyy.

Tylypahkan perustajat ovat mielenkiintoinen tarina-aihio, josta minäkin eittämättä lukisin paljon enemmän kuin mitä Finissä on mahdollista. Jos innostut lukemaan nelikosta lisää, löytyy minulta Korppilaulu (K-15).

Hih, nimi Huitsuntaussuo löytyy ainakin "Huispaus kautta aikojen" -kirjasta. Muistaakseni huispaus sai alkunsa kyseisellä suolla.

Pitikös minun vielä sanoa jotakin? Ei kaiketikaan, paitsi kiitos! Kommenttisi oli varsin ilahduttava <3.

anonyymikoppis

  • *
  • Viestejä: 2
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #11 : 25.09.2009 16:13:16 »
Me likes  ;D Otsikko kiinnitti huomiota, ja onneksi näin.
 Bellasta oli ihana lukea,  joo, olishan siinä voinut olla vähän enemmän itse Bellasta mutta oikein kaunis oli silti.

Fleurin juttu oli hurja, mutta kaunis. Jotenkin aloin heti kuvitella että itse kirjoissakin olisi voinut näin käydä mutta ei taida olla oikein Row:n tyyliä tuollaiset äkkikuolemat? Anyway, eksyin vähän aiheesta. Joo ja se alun arkiset rusketusasiat ja Ginnyn kanssa kilpailu oli kivaa luettavaa.

Tylypahkan perustajista en sen kummemmin ole lukenut/kuullut mitään, vähän vaihtelua. Joo. Nätti. Ajatus katkesi.

Remus/Tonks on kuin ... suklaa ja suu. Tarkoitettu yhteen!! Näistähän tietty kirjoitetaankin paljon. Mutta pidin silti.

Minerva/Albus oli kiva, mutta ois ollut kyllä kiva tietää miten Dumby suhtautui siihen syliinhyppäämiseen:) Mutta toisalta, lopetus oli näin hyvä, ja ehkä tunnelma olisi hiukan latistunut lisätekstistä. Mutta näin.

Luna oli ehkä hieman outo valinta, vaikka Lunasta pidänkin. Mutta mistäs sen tietää, mitä ulkokuoren alle kätkeytyy? Nuo numerojutut oli kyllä just Lunan tyyliä.

Sitten vielä.. Siitä Matohännän jutusta.Ei oikein iskenyt, en erityisemmin välitä hahmosta, että en ehkä ole oikea tyyppi kommetoimaan sitä puolueettomasti...

Mutta yleenskin antologit ovat ihanaa luettavaa, toivottavasti näitä saadaan lisää. Kiitos!
The world is our playground.

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #12 : 09.12.2009 20:19:20 »
Anonyymikoppis, kiitos kommentistasi! Yhdyn täysin tuohon, että Remus ja Tonks ovat kuin suklaa ja suu, luodut toisilleen! Mutta siihen en yhdy, että R/T:tä kirjoitettaisiin paljon, ei ainakaan Suomessa. Ulkomaalaisesta fanfictionista en tiedä, mutta ainakin Finissä vain harva on julkaissut Remus/Tonksia. Sääli!

Kiitos vielä :)! Ja hyvää joulunodotusta kaikille, jotka tätä lukevat!

Marlene McKinnon

  • ***
  • Viestejä: 84
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #13 : 27.01.2010 22:40:05 »
Tämän luin vasta ensimmäisen kerran, ja nyt jopa voisin kommentoida tätä. Tykkän noista osien nimistä, ne sopivat hyvin. Mainostit ehkä tuota kappaletta mulle. Ja mainostat itseäsi koko ajan, kaikissa kommenteissasi melkein!!


Terveiset myrskyjen: Hyvää kuvailua! Karttamattoman syvä meri, kivasti sanottu. Vaikkei sinänsä mitään ihmeellistä, mutta eipä noin yleensä sanota. Musta on tosi hienoa, että Bellatrixia ei kiinnosta. Että se osaa ajatella, että se on vain väliaikaista. Viimeinen lause sai ajattelemaan!
 
Meri jäljet luo luotoon: tykkään tässä Godrickistasi, täytynee lukea se mainostamasi ficci. Koska musta tuntuu, että tahdon lukea siitä lisää. On tosi kiva, että se ei usko luonnonkaan voivan mitään. Ja Helga, joka miettii sen vaikuttavan, joutuu ehkä itse luonnon uhriksi? Kuitenkin, loppu muuttaa tässä tosi paljon tätä tekstiä.

Yhdestä katseesta mies ymmärtää: Äääaäh, en tykkää tästä parituksesta. En halua Dumbledorea paritettavan kenellekään. Joskus kyllä taisin tykätä tuosta parituksesta. Oh, voi vesilätäkkökin vielä. Minrvamaista olla vihainen. Nääh, tuota paritusta.

Saapuu tyynenä kesäyö: VOIEIVOIEVOIVOIEIIIIIIIIIIIIIII!!!! Tämä paritus ei tunnu enää musta ollenkaan niin pahalta kuin joskus. En mä tiedä silti, onko se paha asia. Teltta tuntuu tosi tunkkaiselta ajatukselta! Kivat noi kukat! rauhallisen äänen, joka oli kuin luotu kesäöihin<3. Ohimohierontaa, jee! Ja tunnelmaan sopimaton linnunlaulu.

Leudot tuulet: tästä selviää hienosti Fleurin luonnetta, ajatus siitä, että on ruskeampi kuin Ginny, ja tuolla myöhemmin, kun Fleur miettii, mitä sanoisi Billille. Mutta tämä tosiaan on aika tällainen, alun niin tuollainen keveä tunnelma, joka vaihtuu tuollaiseen loppuun, tekee lopusta ehkä enemmän järkyttävämmän.

Hän tuntee tuulen: hei, haluan lukea sen ficin, jossa Luna on psykologi tai jotain! Joku haasteeni joskus. Mä toivoin, että Luna olisi halunnut juosta vain juoksemisen ilosta, mutta ei sitten. Kiva kuitenkin, kun Luna on vain innoissaan, ja miettii numeroita.

Vielä tyyni on sää: Peteristä saa tässä tosi kivan vaikutelman. Ihanaa, että se on innoissaan lumesta. Ja tuo kiusaaminenkin tuodaan tuolleen vain ohimennen mukaan, paljon asioita tässä. Tuollaisia lupauksia tekee niin helposti, jos sitä ja tätä niin sitten noin ja noin, mutta melko suuren lupauksen teki Peter. Peteristä olisi kiinnostava lukea enemmän, sen motiiveja tulla kuolonsyöjäksi. Ajatuksia siitä, kun se kertoo Voldemortille Lilyn ja Jamesin olinpaikan.

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 020
Vs: Luontoantologia
« Vastaus #14 : 21.02.2010 16:23:00 »
Marlene, kiitos kommentista!

Joo, olen mainostanut sinulle Myrskyluodon Maija -kappaletta. Ja mainostan vieläkin! Voisit siitä vaikka Hovimäki-ficin kirjoittaa, jos se nyt ei ihan saumattomasti Potter-fandomiin istu. Paras songficci siitä kyllä syntyisi Remus/Tonks -parituksella. On niin hienoa, kun sanoit lämpeneväsi tuolle paritukselle, vaikka inhosit sitä monta vuotta. JEE! (No mutta, pakkohan sinun on, kun Remus Perttu...)

Kivaa, että tykkäsit karttaamaton-ilmaisusta. Käytin sitä uudessa ficissänikin, koska siitä tykkäsit. Mutta se ficci ei ole vielä ilmestynyt. (Oho, mainostus taas.)

Tähän kirjoittamani Godrick on vähän erilainen kuin Korppilaulun Godrick. Samaa ihmistä ajattelin kirjoittaessani, mutta tässä Godrick on nuori idealisti ja Korppilaulussa vanha realisti. Ja aika tosi romanttinen, iiks. Mutta voit silti lukea!! (Hah.)

Mitä, Minerva/Albus on tosi hyvä paritus! Vaikka Dumbledore onkin niin mun mies, niin musta tuntuu, ettei ketään huvittaisi lukea Dumbledore/Rowenaa. Sääli.

Se kirjoittamani Luna-ficci, Nukkesairaala, meni vanhan koneen mukana. Höh. Näin sen tiedostoissa kesällä ja meinasin julkaista täällä, mutta ajattelin, ettei se ole kovin hyvä. Harmi, jos olisit sen halunnut lukea!

Peteristä varmasti tulen kirjoittamaan vielä Satasen puitteissa jotakin, ehkä juuri tuolla ajatuksella, että mitä hänen päässään liikkui, kun hän kavalsi Potterit. Tai sitten vain Peter/Severusta, hoho. "Severus Kalkaroksen ylipääsyvelho."

No mutta niin, kiitos mielipiteistäsi, niitä on aina herkkua lukea!