Kirjoittaja Aihe: Bleach: Morsiuskankaan puhtaasti valheellinen neitseellisyys, k-11 | R/O/R | triplaraapale, femme  (Luettu 766 kertaa)

DulzGraham

  • dar(l)ing
  • ***
  • Viestejä: 1 416
  • Magnificent Bastard
Kirjoittaja: Duzku
Beta: Perjantai<3
Ikäraja: k-11
Fandom: Bleach
Genre: Femme, hienoista surumielisyyttä
Pairing(s)/Ghracter(s): Rangiku/Orihime/Rukia
Disclaimer: En omista Bleachia enkä hahmoja, sen tekee Tite Kubo. Minä ainoastaan leikin ja puran tekotaiteellista runosuontani. Ja hah.

Summary: Hengitys katkesi leikaten. Hän tunsi Rukian huohotuksen huulillaan yhtä elävästi kuin aivan hetkeä aiemmin.

A/N:
Kolmas ficci kuvakymppiin! ...Luovutan, ei musta ole saamaan valmista kuolemanlinjaan mennessä. Mutta tämä kuitenkin näkee vielä päivänvalon. Inspiskuva tässä.

Mua on aina houkuttanut rare, ja varsinkin raren kirjoittaminen, heh ;D Eikä femme ole pahasta. Ikärajassa vedetään kenties hieman varmuuden pälle, mutta pidemmittä puheitta, kolmesataa sanaa ja otsikko ja puumerkki, olkaa hyvät:





Morsiuskankaan puhtaasti valheellinen neitseellisyys



Rangiku kielsi eh-dot-to-mas-ti Rukiaa itkemästä. Kyynelkään ei saanut valua, ei. Ei täydellisenä päivänä. Ei kajaalille, ei!

Rukia ei edes tahtonut kajaalia.

Mutta hän antoi maalattujen silmäluomiensa levätä alhaalla. Rangiku tiesi mitä teki, hän luotti siihen. Rangiku loitsi paljon aikaan pienessä hetkessä. Kiinnitti hiukset kauniille nutturalle. Koristeli suortuvat helmin. Siloitti olemattomat rypyt kapeilta, neitseellisen valkean kankaan peittämiltä hartioilta; varoi keveitä laskoksia; sujautti hopeakengät jännityksestä vapinaa kaappaaviin jalkoihin ja kiepautti nauhat kapeiden nilkkojen ympärille. Kuin vanha tekijä.

Rukia räpäytti silmänsä auki, hymyili Rangikulle, katsoi alas, lattia tuntui olevan laittoman kaukana ja hän pelkäsi pyörtyvänsä, miten hän pystyisi tähän? Hän pyörtyisi, kuukahtaisi keskilattialle!


**
Rukia näytti kauniilta tänään. Hän näytti himmeästi hehkuvassa puvussaan helmeltä kaukaisesta maasta.

Rangikun päivän pilasi tuskallinen tietoisuus siitä, että tänään kaunis Rukia vietäisiin häneltä kaunis mekko päällä. Ja kenties, myöhemmin, myös mekko vietäisiin. Alas silkinsileitä harteita. Hitaasti...


Rukia seisoi näennäisen vakaasti omilla jaloillaan Byakuyan koputtaessa oveen. Rangiku puristi Orihimen olkavarsia. Orihime puristi nenäliinaa yhtä kipeästi ja jossain toisessa tilanteessa molempiin olisi sattunut, nenäliinaan ja Orihimeen.

Morsiusmekon valkoisuus oli raivostuttavan vanhanaikainen vertauskuva neitsyyden puhtaudesta. Siitä ei löytynyt merkitystä. Kuinka monen helman alla neitsyys oli viety ennen valoja?

Hengitys katkesi leikaten. Hän tunsi Rukian huohotuksen huulillaan yhtä elävästi kuin aivan hetkeä aiemmin.


**
Kuinka monesti Orihime oli katsonut loittonevia selkiä ja tuntenut itsensä niin, niin jätetyksi, riittämättömäksi? Liian monta kertaa, liian monesti.

Eivät auttaneet Rangikun valkeiksi kalvenneet sormet olkapäillä, kun Rukian lyhyen hunnun sijasta näki kalvakat reidet levitettyinä eteensä, kun tunsi hellästi syrjään vedetyt sukkanauhat kutinana sormissaan, maistoi viipyilevän makean kaikkialla suunsa sopukoissa ja hankasi reisiä, ohutta satiinia 10 deniä, varovasti vastakkain ja oli kostea ja kostutti kielenpäällä huuliaan nenäliinan suojassa.

Orihime painoi selkänsä takanaan seisovan Rangikun pehmeisiin rintoihin eikä saanut silmiään irti matalapohjaisista hopeakengistä, lyhyistä helmoista, harsokankaan alle katoavista viekoittelevan ohuista sukista ja nyöreistä, nauhoista, pitsistä.

Orihime. Rangiku. Pois iäksi viety Rukia.



-Duzku
« Viimeksi muokattu: 12.04.2017 04:59:51 kirjoittanut DulzGram »
pannu by wolferain ♥

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 219
  • the gay ships are the yay ships
Fandomia en tunne mutta uteliaisuudesta tulin tänne pöllöilemään.
Täähän oli hirveän hieno [ja säkö muka häpeät tätä]Oikeesti, hirveän pysähdyttävä ja sellainen.. En osaa kuvailla sitä. Hahmot meni mulla hienosti sekaisin ja loppu piti lukea muutaman kerran uudestaan (myös siksi että tykkäsin siitä niin paljon) ja se tuntui sellaiselta ihanalta, kiihtyvältä vyörytykseltä. (jos tuo kuulostaa oudolta, puoluataudun sillä, että oon lukenut koko päivän kitjoja ja oon jotenkin pyörryksissä)
Tykkäsin. Oikein paljon tykkäsinkin, tuun vielä lukemaan uudestaan! :)

-ways

//ooh, ja tää otsikko. Ooh.
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

tellie

  • ***
  • Viestejä: 1 384
Mielenkiintoinen lähestymistapa sinällään, että Rukialla olisi kaksi... Eksää? Kumppania? Joka tapauksessa kaksi naista, jotka jäävät kaipaamaan häntä romanttisessa mielessä, kun Rukia päätyy vaihtamaan vihkivalat jonkun sosiaalisesti suotavamman henkilön kanssa. Että ei välttämättä ole mitään yhtä suurta maata järisyttävää rakkautta ja sielunkumppanuutta ja mitä shittiä vielä, vaan ennemminkin Rukialla on tyyppi: isotissinen blondi. Jollainen tuleva aviomies (ja nimenomaan aviomies) ei ole.
I am experiencing an unfamiliar sense of motivation.
- Kai, last of the Brunnen-G

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 853
  • kiero ja sarkastinen
Luin tämän jo päiviä sitten, mutta olin tilassa jossa en saanut kommenttia aikaan. Onneksi tämä olikin sellainen, että oli oikein kiva lukea uudelleenkin. Bleach-femmeä ei olekaan tullut luettua tähän mennessä, ja ihanaa että Rangiku oli mukana. <3 Ja kun hänestä kirjoitetaan, niin tietysti rinnat pitää mainita. ;D <3

Tämä oli jännä. Varmasti kamalaa katsoa kuinka joku, jota kohtaan on vielä tunteita, menee naimisiin jonkun muun kanssa. Rangiku sopi hirmu hyvin laittamaan Rukiaa juhlakuntoon meikkeineen ja pukuineen. Ja mäkin voisin oikein hyvin kuvitella, että Rukia laittaa omiin häihinsäkin nimenomaan matalapohjaiset kengät, en vaan osaa kuvitella hänelle korkoja mitenkään.

Voi, ehkä Rangikun ja Orihimen pitää sitten ryhtyä lohduttamaan toisiaan... ;D

Kiitoksia. <3
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


DulzGraham

  • dar(l)ing
  • ***
  • Viestejä: 1 416
  • Magnificent Bastard
Vihdoinkin vastaamassa kommentteihin, kiitos kaikille ihanille! (Osaa olla vaikeeta touhua, tämä vastaaminen)

Otaku, joo, vyörytystä ja tapahtumia, joita on mahdoton estää tapahtumasta, kai se sitä on, kun katselee rakkaan astelua alttarille ja kuvainnollisesti porttien sulkeutumista ja sitä rataa. Kiitos! :D

tellie, enpäs tullutkaan kirjoittaessa ajatelleeksi tuota isotissisyyttä, miksiköhän, kun siinä on yksi syy, miksi Orihime ja Rangiku on täydellinen pari mun silmissä ;D Mä näen tän tavallaan kohtalona, jos alkaa miettiä sitä aatelisuusjuttua jne, vaikka en tiedä, olisiko canonissa mahdollista, että Rukia päätyisi tekemään jotain näin lopullista ihan tahtonsa vastaisesti (vaikka tarkoitinkin tämän niin, että Rukia on vähintäänkin hyväksynyt avioitumisen, jos ei palavasti rakastaisikaan), kun sarjassa tähän mennessä Byakuya on jo jonkin verran antanut Rukialle omaa vapautta ja arvoa ja kun Rukian luonne muutenkin on aika... sinänsä omapäinen.
    :D Halusin kirjoittaa näistä kolmesta naisesta ja sitten myös häistä, ja niin syntyi tämä. Kiitos kommentista!

Pics, tottahan toki mainitaan tissit, kun on puhe Rangikusta ;D <3 Rukialle ei vaan kykene kuvittelemaan korkoja, eeäh, vaikka nainen onkin niin lyhyt että koroista sinänsä vois olla hyötyäkin :D
   Nyt vasta tajuaa, että itsekään en oo koskaan lukenut Bleach-femmeä, miksiköhän? Löytyis kai jos etsis, kun minä ainakin oon aatellut Orihimea ja Rangikua sopivana parina aina mistäköhän lähtien, en edes muista (khyllä, ne menee takahuoneeseen lohduttamaan toisiaan. Ehkä Rangiku suutelee Orihimen kyyneleet pois ja pikkuhiljaa menettää kuitenkin hermot kun itku vaan jatkuu ja jatkuu, ja päätyy ravistelemaan Orihimen pyörryksiin ;D)
   Kiitos sinulle myös kommentista<3

-Duzku
pannu by wolferain ♥