Kirjoittaja Aihe: Kunpa tuskasi olisi näkymätön, S  (Luettu 4423 kertaa)

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 2 072
  • Sateenvarjounelmia
Kunpa tuskasi olisi näkymätön, S
« : 12.06.2016 16:00:34 »
Nimi: Kunpa tuskasi olisi näkymätön
Kirjoittaja: Saappaaton
Beta/henkinen tuki: LillaMyy
Ikäraja: S
Genre: Angst (drama)
Paritus: Yksipuolinen Remus/Sirius
Vastuuvapaus: En omista henkilöitä, vain idean ja siitä kirjoitetun tilannekuvauksen.

A/N: Minun piti kirjoittaa tosi söpö fluffy, missä Remus harjoittelee tunteidensa tunnustamista, mutta noh, kävi toisin. Osallistuu Vuosi raapalehtien V, Perspektiiviä parittamiseen #2 (angst), Teelusikan tunneskaala (ahdistus) ja OTP10 #3 -haasteisiin.


Kunpa tuskasi olisi näkymätön

Poika makasi sängyllään syleillen mustaa, takkuturkkista koirapehmolelua. Sen olemassaoloa oli vaikea pitää salaisuutena, etenkin hänen ystäviltään, mutta juuri nyt Remus ei välittänyt. Hän rutisti lelua vähän lähemmäs koettaen hakea siitä lohtua.

Kävi kerta kerralta vaikeammaksi katsoa vierestä, kuinka Sirius toimi. Kuinka toinen aloitti vaihtamalla vihjailevia katseita Suuressa salissa milloin minkäkin kaunottaren kanssa. Siitä Sirius siirtyi sulavasti lähempään kontaktiin, sulopuheiden kautta kevyisiin kosketuksiin, kunnes neitokainen oli valmista kauraa ja katosi pojan kanssa luoja ties mihin komeroon.

Kun Sirius palasi, hänellä oli usein huulikiillettä leveän virneensä koristeena.

”Sirius, olet idiootti”, Remus kuiskasi hiljaa aivan pehmolelun korvaan. Vaikka hänhän se todellinen idiootti oli.

~*~

Ahdistus kulki iljettävänä, kylmänä tunteena pojan rintakehän sisällä. Hitaasti sormet kiertyivät paidan miehustan ympärille ja puristivat kangasta rystyset valkoisina. Siitä ei ollut mitään apua. Kylmä hiki kihosi niskaan ja kämmeniin. Hän halusi sulkea silmänsä, muttei kuitenkaan kyennyt kääntämään katsettaan pois.

Remukseen sattui ja se oli hänen täysin vikansa. Sirius katsoi hiljaisena toisen poskille valuvia kyyneleitä ja nielaisi hiljaa. Poika ei ollut ikinä nähnyt ystäväänsä näin haavoittuneena. Hän halusi istua sängyn reunalle ja pyytää anteeksi. Hän halusi juosta karkuun ja olla kuin ei tietäisikään. Kuitenkaan Sirius ei kyennyt kuin katsomaan Remusta täydessä hiljaisuudessa.

Ja hän oli tullut vain lainaamaan Jamesin näkymättömyysviittaa.
« Viimeksi muokattu: 12.06.2016 16:05:58 kirjoittanut Saappaaton »


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 166
Vs: Kunpa tuskasi olisi näkymätön, S
« Vastaus #1 : 12.06.2016 17:25:00 »
Iih rakastan niin tätä asetelmaa Siriuksen perään itkevästä Remuksesta ja naisten perässä juoksevasta Siriuksesta! Tämä oli ihana.

Koirapehmolelu on ihana, voi Remusta. Erittäin suloista, että vielä tieni-ikäinenkin Remus hakee pehomlelusta lohtua. Olen aina pitänyt Remusta erityisen tunteellisena ihmisenä ja tästä välittyi hyvin Remuksen herkkä puoli. Voin hyvin kuvitella Remuksen itkemässä yksin sängyssään iltaisin.

Lopussa olikin hieno tvisti ja Sirius olikin tietoinen Remuksen tuskasta. Pidin siitä, ettei Sirius kuitenkaan tehnyt mitään tai yrittänyt lohduttaa itkevää Remusta. Tilanteeseen sopi hyvin se, ettei Sirius tiennyt mitä tehdä.

Kieli on erittäin kaunista ja sulavaa, tätä oli todellakin ilo lukea! Pidän erityisesti tästä kohdasta:

Lainaus
Siitä Sirius siirtyi sulavasti lähempään kontaktiin, sulopuheiden kautta kevyisiin kosketuksiin, kunnes neitokainen oli valmista kauraa ja katosi pojan kanssa luoja ties mihin komeroon.

Ja myös tästä:

Lainaus
Ahdistus kulki iljettävänä, kylmänä tunteena pojan rintakehän sisällä. Hitaasti sormet kiertyivät paidan miehustan ympärille ja puristivat kangasta rystyset valkoisina.

Ja voin kun tykkäsin kyllä vielä tästäkin kohdasta:

Lainaus
Ja hän oli tullut vain lainaamaan Jamesin näkymättömyysviittaa.

Voi että, olisin niin mielelläni lukenut pidemmänkin tarinan tästä asetelmasta, tykkään tästä niin paljon!

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

neaemilia

  • Vieras
Vs: Kunpa tuskasi olisi näkymätön, S
« Vastaus #2 : 19.06.2016 21:44:01 »
Remus raukka sirius sinä kusipää älä satua mun remusta mrrrrr

No niin. Tämä oli todella suloinen. Voit olla varma, että takkuturkkinen koirapehmolelu hyppäsi suoraan mun Remus fanoniin, koska se kuulostaa vaan niin käsittämättömän ihanalta.

Remukseen sattui ja se oli hänen täysin vikansa. Sirius katsoi hiljaisena toisen poskille valuvia kyyneleitä ja nielaisi hiljaa. Poika ei ollut ikinä nähnyt ystäväänsä näin haavoittuneena. Hän halusi istua sängyn reunalle ja pyytää anteeksi. Hän halusi juosta karkuun ja olla kuin ei tietäisikään. Kuitenkaan Sirius ei kyennyt kuin katsomaan Remusta täydessä hiljaisuudessa.

No joo lainasin sitten kokonaisen kappaleen, mutta Remus pieni eikäh ._.

Neaemilia kiittää ja kumartaa ja pahoittelee "Remus pieni yhyy"-sävytteistä kommenttiaan.

Hazyel

  • Master of Godspeed
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 786
  • Not killing people is really hard.
Vs: Kunpa tuskasi olisi näkymätön, S
« Vastaus #3 : 31.08.2016 15:10:02 »
Oon katsellut tätä jo pitkään otsikon takia, joka on muuten ihan hirveän nätti! Lisäksi oon varmaan sata kertaa lukenut alkutiedot ja ajatellut, että pakko kyllä lukea tää teksti ihan just, mutta sitten syystä X se on aina jäänyt... Mutta nyt luin tämän eilen illalla iltapalaksi ennen nukkumaanmenoa ja ;____; MIKSI?

Ensinnäkin, tää on kyllä tosi surullinen, koska Remus on niin pieni ja suloinen ja yyyyh koirapehmo ja ja ja ja... Ilmeisesti tässä ei olla enää kovin nuoria, vaikka periaatteessa pehmolelun halaamisesta sellainen fiilis tuleekin, mutta kun kerran se on musta koira niin voisin kuvitella, että Sirius on jo oppinut animaagimuotonsa ja Remus on hankkinut pehmon juuri siksi, koska se muistuttaa Siriuksesta. Ja koska Sirius tuolla tavalla katoilee tyttöjen kanssa ties minne, en ihan usko, että hän sitä tekisi esimerkiksi ekaluokkalaisena...

Toinen raapale aluksi hämmensi, mutta luulen lopulta tajunneeni, mitä siinä haettiin takaa. En ole ihan varma, onko Remus lopulta kertonut tunteistaan Siriukselle vai onko hän muuten vain purskahtanut itkuun, mutta tää on silti todella suloisen surullista. Yh, ja tässä kohtaa otsikko kyllä todellakin vastaa tekstiä!

Tää oli kiva ja surullinen ja silti ihana pätkä Remuksesta ja hänen tunteistaan, kiitos tästä, sopi oikein hyvin iltapalaksi <3
"When I say it doesn't hurt me, that means I can bear it."

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 077
Vs: Kunpa tuskasi olisi näkymätön, S
« Vastaus #4 : 31.10.2016 22:54:14 »
Voi eii, yksipuoliset ihastumisrakastumiset on niin kauheita ja sitkun toinen vielä huomaa eikä voi tehdä asialle mitään, ääp! Plus kun vielä on kyse noin hyvistä ystävistä, joiden on pakko olla paljon tekemisissä toistensa kanssa. Voi poikia.

Koirapehmo ;_; voi Remus! Mutta tajuan, kehnokin korvike on korvike ja niin, lohtua etsitään vaikka millaisista paikoista. Pehmolelu on siis ymmärrettävä. Voi, nyt näen Remuksen jossakin lelukaupassa ja heti, kun se näkee tuon koiran, se ajattelee Siriusta ja siihen sattuu, mutta pakko se on silti ostaa, koska Sirius. Ääw.

Mustasukkaisuus on kavala tauti, josta on vaikea parantua, etenkin, kun sille ei voi mitään ja se vain on. Toiselta vain tahtoo jotain, mitä ei voi saada eikä siksi tahdo kenenkään muunkaan sitä saavan eikä sekään ole oikein, ja ristitulesta ei vain pääse pois.

Pidin muutenkin siitä, miten osuvasti tässä kuvailtiin koko tilannetta ja siitä aiheutuvia tunteita. Rivien välistä pystyi lukemaan sen, mitä ei sanallistettu, mutta etenkin tämä osui ja upposi osuvuudellaan:

Lainaus
Ahdistus kulki iljettävänä, kylmänä tunteena pojan rintakehän sisällä.

koska siltähän tuntuu, kun ahdistaa eikä tunnetta pääse pakoon sitten millään. Siellä se on vain sisällä kuin sätkivä kylmä kala ja kaikki tuntuu pahalta eikä mitään osata tehdä. Ja voi tuo jotenkin viaton lopetus, että Sirius oli vain tullut lainaamaan Jamesin näkymättömyysviittaa, mutta päätynyt todistamaan jotain näin kamalaa vastoin tahtoaan.

Ää, olipas kipuileva teksti! Pidin! Kiitos.

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Vs: Kunpa tuskasi olisi näkymätön, S
« Vastaus #5 : 31.10.2016 23:06:50 »
Sirius/Remus <3 Paritus on ihana ja samoin tuo otsikko (sekä sinäkin) niin piti tulla vilkaisemaan, mitä täältä löytyy. Tämähän oli todella surullinen ficci. :c Voi Remusta, vaikka on myönnettävä, että koirapehmo oli todella suloinen. Tässä Sirius on ehkä jopa hyvinkin tyypillisesti naistenmies, mutta se sopii, pidin myös ahdistuksen kuvauksesta mitä tässä tuli esille. Lopetusta jäin hieman miettimään, että mitä tapahtui, kun Remus sillä tavalla itkee. Itkikö jo ennen kuin Sirius tuli, vai kertoiko Remus, vai mitä. Mielessäni kävi jopa, että Remus olisi hempeillyt Jamesin kanssa lievittääkseen suruaan ja en-saa-siriusta-tuskaa. Ja sitten Sirius olisi pamahtanut paikalle. Voi surku, olipa miten päin tahansa. Oikein sydäntäriipaiseva, joten kiitos. <3
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”