Kirjoittaja Aihe: Veripisara Greengrasseille, useampi Malfoylle | S | lievä Lucius/Narcissa  (Luettu 1649 kertaa)

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Kirjoittaja: Dria
Ikärajasuositus: S

Lajityyppi: Draama
Paritus: Lucius/Narcissa
Disclaimer: J.K. Rowling on luonut Potter-universumin, ja kaikki kunnia siitä hänelle.

Varoitukset: -
Haasteet: Kerää kaikki hahmot (Lucius)

A/N: Osallistuin tällä finin10w synttärikisoihin, ja olin erittäin yllättynyt, kun sain tästä kunniamaininnan (suuret kiitokset tuomareille!), vaikka ficci ei päässyt finaaliin.

Tämä oli kirjoitettu alunperin eräälle jatkikselleni prologiksi, mutta koska kyseistä ficciä tuskin julkaisen ihan heti, päätin julkaista tämän irrallisena. Kommentit ovat erittäin toivottuja.  ;)



Veripisara Greengrasseille, useampi Malfoylle


Lokakuun 26, 1977


Oli täydellinen sää tapaamiselle. Sumu oli miltei kiinteää, valkoista ja kosteaa, jolloin aurorit viettivät mieluummin aikaa kahvihuoneessa kuin katuja partioimassa, vaikka taikaministeri oli julistanut sotatilan. Ei kukaan täysjärkinen ja mahtava liikkunut moisella säällä ulkona, ei ainakaan siellä, missä kuolonsyöjät tappoivat aikaansa.

Iskunkierokujalla liikkui sumuisella säällä paljon mustiin kaapuihin pukeutuneita hahmoja, jotka saattoi tunnistaa vain kävelytyylistä. Pitkä kuja johti pienelle aukiolle, jossa oli joskus pidetty markkinoita mutta yhtäkään kojua ei ollut pystytetty uudestaan sen jälkeen kun Taikaministeriö oli puuttunut asiaan noin 100 vuotta sitten. Kauppa oli siirtynyt kujille, ja piti tietää, mistä etsiä, jos halusi löytää tarvitsemansa kujalabyrintistä.

Aukion toisesta päästä pääsi asuinalueen verkostoon, jossa oli sekä köyhien että aateliin kuuluvien asuntoja lähekkäin. Kaikilla oli yksi yhteinen asia: pimeäksi luokiteltu magia, jota harjoitettiin hämyisissä kellareissa joukolla tai yksin upeissa olohuoneissa palvelijoiden tarjoillessa parasta Ranskalaista viiniä.

”Malfoy”, eräs hahmo tervehti vaaleahiuksista nuorta miestä, jonka kasvot olivat vain puolittain hupun kätköissä.

”Greengrass”, Lucius tervehti nyökäten lähes huomaamattomasti. Sanaakaan sanomatta Lucius johdatti toisen miehen takaisin Iskunkiertokujalle ja siellä erääseen hyvämaineiseen kapakkaan.

Omistaja ei näyttänyt huomaavan kahta hahmoa, jotka kävelivät salin halki ja katosivat portaisiin. Yläkerrassa oleva kabinetti oli varattu heille, ja Lucius oli vaatinut teetä valmiiksi, kun hän saapuisi. Talon tavan mukaan pienen juomakaapin avain oli jätetty kabinetin pöydälle siltä varalta, että vieraat tahtoivat juotavaa.



Kesäkuun 6,1980


”Sinua kuulemma siunattiin pojalla, Malfoy” Greengrass totesi tyynesti tavatessaan tyytyväisen Malfoyn herran kolmen vuoden hiljaisuuden jälkeen. ”Onnitteluni sen johdosta.”

”Kiitos. Milloin on vaimosi laskettu aika?” Vaaleahiuksinen mies kysyi viileällä äänellään.

”Syyskuussa. Celia synnyttää tytön.”

”Hyvä. Sopimuksemme vaatii enää verellä vahvistamisen.”

”Malfoyn nuorin ja minun kuopukseni, eikö?” Malfoy nyökkäsi ja viilsi vasempaan nimettömäänsä ohuen viillon, josta hän puristi pisaran verta – Greengrassin suvulle pisara riitti. Greengrass valutti useamman pisaran ja painoi sormensa pergamenttiin, johon sopimus oli kirjattu. Kun Malfoy vahvisti sopimuksen hetken päästä omalla verellään, oli kaksi sukua liitetty yhteen.



Helmikuun 17, 1982   


”Oletko varma asiasta, Narcissa?” Lucius varmisti. Hänen vaimonsa nyökkäsi.

”Siitä ei ole enää epäilystäkään, Lucius”, nainen kuiskasi ja katsoi kädessään olevaa paperia. Siihen oli listattu hyvin tarkkaan kahden velhosuvun avioliittosopimuksen ehdot. ”Mitä teemme sopimukselle?”

”Celia Greengrassin laskettu aika on toukokuussa. Sitä ennen emme voi tehdä mitään.”

”Entä jos hän saa toisen tyttären?” Narcissa kysyi.

”Se ei vaikuta sopimukseen. Sukujen nuorimmaiset”, Lucius vastasi tylysti.

”Mutta kuuluuko hän sopimuksen piiriin?” Narcissa kysyi jättäen lausumatta ne sanat, joita ei saanut sanoa. Avioliiton ulkopuolinen lapsi. Sitä ei saanut edes ajatella.

”Se selviää sitten. Hän ei ole Malfoy, eikä kanna sukumme nimeä. Hän oli palvelus vanhalle ystävälle.”



Huhtikuun 15, 1982


Narcissa katsoi kauhuissaan itseään peilistä. Kalpeilla kasvoilla helmeili hikeä ja kädet vapisivat, kun hän yritti saada vesihanaa avattua. Kädet lipsuivat metallia pitkin ja kylmät kaakelit tuntuivat hyisiltä jalkapohjia vasten. Muutaman päivän jatkunut pahoinvointi oli hänen herätessään yltynyt huippuunsa ja hän oli rientänyt pesuhuoneeseensa juuri ajoissa.

Hän palasi huoneeseensa ja käpertyi peitteiden alle kauhuissaan. Kuten viimeisen kolmen kuukauden aikana, hän ajatteli sopimusta ennen nukahtamistaan.

Pelko ja epävarmuus olivat tiessään. Ehkä he selviäisivät.



Elokuun 20, 1982

Keskenmeno. Lucius kaatoi itselleen toisen lasillisen Ogdenin parasta tuliviskiä ja istui nojatuoliinsa miettimään. Narcissa ei kestäisi uutta yritystä.



Syyskuun 3, 1982

Celia Greengrass oli synnyttänyt kaksi tytärtä. Nuorempi heistä liitettäisiin Malfoyn sukuun, kunhan Lucius hoitelisi yhden ongelman ensin tieltään. Mikään ei saanut tahrata Malfoyn suvun mainetta.

Ei edes hänen oma tyttärensä.
« Viimeksi muokattu: 25.05.2015 11:56:50 kirjoittanut Vanilje »
"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea

Indigo

  • Rohkelikkotar Zera
  • ***
  • Viestejä: 262
Tämäpäs oli mielenkiintoinen alku. En ole suurikaan Malfoy fani, mutta ficin otsikko oli juuri oikein tehty, eli se sai minut avaamaan tämän ficin ja myös lukemaan. Olet kertonut hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi mikä on homman nimi, mutta silti paljon jäi lukijan arvailujen varaan. Loppu täydensi ja hämmensi kaiken? Siis mitä? Tahdon tietää lisää!

~~Ind
Hän pelaa aikaa miettiäkseen tekosyitä. Oikeuttaakseen kipua sisällään.
Luulen että hän tietää hymyistä, ja katseista. Että kaikilla on teoria paremmasta.

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Indigo: Hienoa kuulla, että otsikko sai sinut kohtaamaan ennakkoluulosi. Tosiaan tuon ficin (Tylypahkan toinen sota) julkaisen vasta valmiina vähän myöhemmin, koska tällä hetkellä se on armottomasti kesken.
Mukava kuulla, että tämä herääti kysymyksiä, sittenhän tämä on tarkoituksensa täyttänyt.

Kiitoksia kommentista!
"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea