Kirjoittaja Aihe: Onnen hetkiä | S/R, tuplaraapale, S  (Luettu 1550 kertaa)

Irkku

  • Huimapää
  • ***
  • Viestejä: 95
  • It'll always be you!
Onnen hetkiä | S/R, tuplaraapale, S
« : 19.05.2012 15:44:00 »
Nimi: Onnen hetkiä
Author: Minä, Irkku
Paritus: Sirius/Remus
Rating: S
Tyylilaji: fluffy, drama
Discleimer: En omista, minä vain lainaan Rowlingilta.
Varoitukset: Slashpussailua (;
Summary: Kelmien toiseksi viimeinen vuosi Tylypahkassa lähenee loppuaan.

A/N: Puhtaasti päivää piristämään kirjoitettu Sirius/Remus -tuplaraapale. Olen kipeä, joten teksti voi olla sen mukaista. Kommentteja rakastan! ♥



Onnen hetkiä

Remus istui yksin veden äärellä, kuunnellen aaltojen kevyttä liplatusta rantakaislikossa. Hetkellinen rauhoittumishetki oli kaivattua luksusta, sillä välillä Kelmien elämä osasi olla yhtä kaaosta. Ehkä vähän liiaksikin.

Remus nosti Pimeyden voimilta suojautumisen kirjan syliinsä ja aukaisi sen ihmissusista kertovan osion kohdalta. Hän naurahti lukiessaan puutteellisia kuvauksia kaltaisistaan ja antoi kirjan tippua takaisin maahan. Remus jos joku osaisi kertoa ihmissusista, ei siihen kirjan apua tarvittu.

Poika oikaisi jalkansa ja kävi pitkälleen nurmikolle. Valkeiden hattarapilvien katselu oli aina rauhoittavaa, eikä lähestyvä täysikuukaan onnistunut pilaamaan tätä kevyttä onnen hetkeä. Kokeet olivat ohi, kesäloma aluillaan. Tuuli puhalsi oksistossa, eikä aikaakaan kun nuoren miehen silmät painuivat kiinni.

Ilta-auringon kääntyessä laskuun, avasi Remus hitaasti silmänsä. Makeasti haukoitellen kääntyi hän kyljelleen, painautuen näin entistä lähemmäs vielä tuhisevaa poikaystäväänsä, jonka oli täytynyt hiipiä rantaan tämän nukkuessa.

Remus silitti hellästi tuulen pörröttämää tukkaa ja painoi kevyen suukon ystävänsä ja rakastettunsa otsalle.
”Huomenta Anturajalka.”
”Huomenta Kuutamo”, kuului vastaus eikä mennyt sekuntiakaan, kun Remus huomasi makaavansa selin nurmikolla ja Siriuksen istuvan hajareisin hänen päällään.
”Nukuitko makeasti?” kysyi Sirius vinkaten samalla pahaenteisesti silmää. Ja ennen kuin Remus ehti sanoa tähän mitään tunsi hän tulikuumat huulet kiihkeinä omillaan. Eikä kummallakaan ollut minkäänlaista halua vetäytyä pois suudelmasta. Ei, ei vielä pitkään aikaan.

A/N2 Tässäpä tämä, saatan ehkä kirjoittaa jonkinsortin jatkoraapaleen, mitä mieltä olette?

« Viimeksi muokattu: 18.05.2015 02:56:49 kirjoittanut Kaapo »
En pelkää huomista, sillä se ei ole vielä tänään!

Irkku

  • Huimapää
  • ***
  • Viestejä: 95
  • It'll always be you!
Vs: Onnen hetkiä | S/R, tuplaraapale, k-7
« Vastaus #1 : 13.06.2012 11:17:38 »
Voi että Gua kiitos ihanasta päivänpiristyskommentista! (; Kiva että tykkäsit!
En pelkää huomista, sillä se ei ole vielä tänään!