Kirjoittaja Aihe: Tavallisen erityistä | K-11 | femmefluffy | Eevi/Isla  (Luettu 2300 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 108
Nimi: Tavallisen erityistä
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: femme, fluffy
Paritus: Eevi/Isla
Haasteet: Vuosi raapalehtien V ja Fluffy10 #2

A/N: Huisin ihanaa synttäriä Kiirsulle! Toivottavasti tykkäät :> Tulin vasta huomanneeksi, että kirjoitan femmeä aina preesensissä. Mistähän mahtaa johtua? Noh, pikku söpöstelypätkiä Eevin ja Islan suhteesta.



Tavallisen erityistä

”I love the way her breathing changes as soon as I touch her body.”
— Letters From Her Bed


Isla puree kevyesti alahuultaan. Lainaus tuntuu liiankin osuvalta. Sydän kiihdyttää tahtia, koska hän ei löydä kirjoitukselle kuin yhden ainoan vastineen. Kauniit sanat ajavat tyttöä kahtaalle. Isla harkitsee, uskaltaako hän pistää tuon merkityksellisen lauseen koko maailman nähtäville. Sehän on käytännössä sama, jos tekisi postauksen, joka julistaisi:

”BIG NEWS: I LIKE GIRLS!!”

Isla ei osaa vielä julistaa sellaista. Hänellä ei ole rohkeutta seistä niin suurten sanojen takana. Isla rebloggaa lainauksen silti. Hän laittaa tunnisteeksi #about me, koska nyt täytyy uskaltaa. Lainaus saa hänet ajattelemaan Eeviä, ja se tuntuu hyvältä (vaikka Eevin kiihtyvä hengitys voittaa.)

Tuntuu hyvältä voida liittää itseensä jotain niin kaunista.

*

Ensin suuteleminen ei tunnu paljon miltään. Isla kusettaisi itseään, jos hän ei myöntäisi olevansa pettynyt. Hän kokee tulleensa huijatuksi. Juuri tätähän kaikkialla hehkutetaan, maagista huulikontaktia, jonka varaan lukemattomat elokuvakohtaukset ovat laskeneet. Islasta se on vain märkää, ja no, samantekevää. Ajatella, että hän on niitä ihmisiä, joita suuteleminen ei vain sytytä.

Kun asiasta ei tarvitse ottaa mitään paineita, on helppo pelleillä, mutta sitten yhtenä iltana Isla tunteekin jotain. He istuvat Eevin eteisessä jalat ties missä ja vatsanpohjassa muljahtaa. Isla vetäytyy.

”Olinko se vain mä”, Isla hymähtää, ”vai tuntuiko toi sustakin kivalta?”

”Tuntui mustakin”, Eevi myöntää, ja heidän on pakko kokeilla uudelleen.

*

Isla liukastelee pyykkituvalle johtavalla polulla, joka on sulanutta ja jälleen petolliseksi jäätynyttä lunta. Jokainen askel on taidonnäyte. Sisällä on Eevi ripustamassa vaatteitaan. Isla hymyilee ja menee varastamaan muutaman suudelman tyttöystävältään. Se on yhä outoa ja kummallista, mutta kovin ihanaa.

He puhuvat tavallisista asioista: koulusta (niin milloin sen analyysin pitikään olla tehtynä?), viereisessä kuntosalissa pyörivistä fitnesshihhuleista (väsyttää katsellakin, joo sama) ja kampuksen muista ihmisistä (vieläkö Tohveli ja Alek ovat riidoissa?)

Islan villisti hakkaava sydän on kuitenkin sitä mieltä, ettei siinä ole mitään tavallista.

*

”Sun paidoissa on liikaa kaikkea”, Isla valittaa ja siirtää poskeaan parempaan kohtaan, jossa ei kenties ole niittejä tai nappeja. Eevi nauraa. Isla kohottaa päätään ja mulkaisee.

”Parempi niin, ettet taas nukahda siihen”, Eevi tuumaa ja hymy tuikkii tämän kauniissa, ruskeissa silmissä.

”Niin tapahtui vaan kerran!” Isla huokaa. Minkäs sille voi, että Eevin sylissä oli niin mukava olla, että alkoi ihan nukuttaa?

”En mä muuten pistänyt pahakseni, mutta siinä tuli vähän kuuma”, Eevi sanoo.

”Oisit tökkäissyt kylkeen”, Isla hymähtää.

”En mä niin ilkeä ole.”

”Mä olisin.”

”Tiedetään.”

Isla nauraa ja rutistaa Eeviä tiukasti. Se hypähtää, koska kutiaa niin helposti. Liian söpöä.

*

”Sä oot juonut mun kaikki teet”, Eevi harmittelee ja heiluttaa lähes tyhjää teepakkausta. Jäljellä on enää sitruunateetä, josta he kumpikaan eivät pidä.

”Joo, syytä vaan minua”, Isla huokaa silmiään pyöritellen.

”Ketä sitten?”

”Ehkä muita tyttöjä, joita täällä pyörii. Täällähän asuu se, joka laulaa koko ajan”, Isla arvuuttelee.

”Jonnako?” Eevi tyrskähtää. ”Joo, koska mehän ollaan niin hyviä kavereita. Ja sussa on ihan tarpeeksi kestämistä.”

”Kiitos”, Isla sanoo iloisesti. Hän tietää Eevin vain kiusaavan, koska sitä toinen tykkää tehdä. ”Mennään ostamaan lisää.”

”Kyllä mä pärjään”, Eevi toppuuttelee, koska pelkää Islan olevan tosissaan.

”Teetä pitää aina olla. Muuten annan märän suukon.”

”Hyi, etkä!”

*

Isla hyväilee kihelmöiviä huuliaan ja katsoo kuvajaistaan Eevin peilissä. Hänen vatsassaan liekehtii. Se on voimakkuudessaan aivan uutta. Islalla on ollut koko ajan hyvä olla Eevin lähellä, mutta näin fyysistä se ei ole ennen ollut.

Se on halua. Halua saada enemmän ja päästä lähemmäs. Mielihyvän kipinät kieppuvat vatsassa Eevin tullessa lähemmäs. Heidän rintansa painuvat yhteen. Isla suutelee rohkeammin, näykkii kaulaa ja tuntee, miten Eevi nauttii.

Isla hymyilee häkeltyneenä eikä kuumotus tunnu millään hellittävän, vaikka pitäisihän sitä jo rauhoittua.

He eivät ole vielä valmiita seksiin. Isla tietää sen eikä hän aio kiirehtiä.

On silti hyvä tietää, mitä haluaa, ja Isla haluaa Eevin.
« Viimeksi muokattu: 27.06.2018 13:48:33 kirjoittanut Sokerisiipi »

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Tavallisen erityistä, K-11 | femmefluffy | Eevi/Isla
« Vastaus #1 : 13.07.2016 15:57:07 »
Luin tän jo perjantaina laivalla (hieman sievässä) ja tyksin tyksin, mutta unohdin tietty kommentoida, koska menin tuonne etelään ja pöh. Mutta nyt muistin ja palasin takaisin! (ja musta tuntuu että aina kun kirjotat femmeä niin oon hyökkäämässä heti lukemaan ja kommentoimaan :'D)

Ei mutta tyksin tästä hirveästi ja preesens sopi tähän niin hyvin, loi tähän tietynlaista tunnelmaa. Jotenkin tuohon ekaan pätkään pystyin jollain tapaa samaistumaan. Muistan kun joskus joitain vuosia sitten tumblrissa halusin blogata kuvia tytöistä, tyttöpareista yms, mutten uskaltanut miun pääblogiin, joten tein sivublogin eri sähköpostille, jottei sitä pystynyt yhdistämään minnuun mitenkään :'D Joten kykenen ymmärtämään Islan harkitsevuuden. Jossain vaiheessa miekin sitten uskalsin hylätä mokoman sivublogin ja alkaa blogata siihen pääblogiin kaikkea jännää. Ja ihanan lainauksen olet muuten löytänyt.

Eihän ne ensisuudelmat ja pussailut aina tunnu miltään, mutta kiva, että ajan kanssa se kipinä hiipi pussailuunkin mukaan. Joskus se on heti siellä ja joskus siihen vaaditaan aikaa, että se hiipii sinne. Ja äww, kun molemmat oli samalla kertaa, että tuntui erilaiselta ja kivalta. Ja aww, kun tavalliset asiat tuntuvat siltä, etteivät ne ole tavallisia. Niin suloista. Sitähän se taitaa ollakin aivan aluksi.

Ja nuo höpöilyt oli niin suloista ja ihanaa luettavaa, teetä pitää todellakin aina olla! Ja lopussa oli kivaa tunnelman kuumenemista ja kipinöintiin menoa hitaasti. Tässä kivasti edettiin rapsu rapsulta kohti tätä lopun jonkinmoista syttyvää halua, joka ei kuitenkaan vielä tee valmiiksi.

Äww, tykkäsin paljon. Kiva kun kirjoittelet femmeä välillä, kiitus! :''>

tellie

  • ***
  • Viestejä: 1 384
Vs: Tavallisen erityistä, K-11 | femmefluffy | Eevi/Isla
« Vastaus #2 : 23.07.2016 17:43:12 »
Kommenttikampanjasta päivää. Ajattelin vähän haastaa itseäni fluffylla :D Minulle se on nimittäin hyvin hankalasti lähestyttävä asia ollut jotenkin aina. Joten. Tuota. Hmm. Err. Fluffia. Kääk :D

Kirjoituksen "muoto" on virheettömällä tavalla kaunis. Mikään ei pistä silmään negatiivisessa mielessä, ei töki. Ei toisaalta myöskään haasta lukijaa, mikä on tosin on ehkä aika pitkälti tyylilajipiirre. Ehkä pieni poikkeus on tuo suutelemisjuttu, kun huulien ensikosketuksela planeetat eivät räjähdelleetkään tai yksisarviset kirmailleet pitkin taivaankantta. Erityisesti tästä seikasta pidin.

Minulle teksti avautuu sellaisena, miten sen sanoisi, täydellisten hetkien sarjana. Niinä sellaisina hetkinä, joita esimerkiksi erotessa ajattelee kun halaa tyynyä ja parkuu. Jotka pysyvät täydellisinä ja kauniina riippumatta siitä, millaisia höyryäviä paskalasteja puoliso, elämä tai vaikka maailmankaikkeus sitten myöhemmin heittää niskaan. Ehkä juuri se on fluffin keskeisimpiä ominaisuuksia.

Pätkät myös nitoutuvat toisiinsa eheästi ja aikahypyistä huolimatta sulavasti. Siinä on nuoren suhteen tarina, nupusta kukkaan.
I am experiencing an unfamiliar sense of motivation.
- Kai, last of the Brunnen-G

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 166
Vs: Tavallisen erityistä, K-11 | femmefluffy | Eevi/Isla
« Vastaus #3 : 23.07.2016 18:02:03 »
Hei ja anteeksi kun saavun kommentoimaan tätä vasta nyt, työ (ja pokemonien metsästys) on vienyt kaiken ajan. Luin tämän jo synttäripäivänäni ja ilahduin tästä valtavasti!! Femmefluffy on kyllä paras genre ikinä, rakastan tällaisia tekstejä.

Hihkuin iloisena, kun huomasin kyseessä olevan teetyttöjen, koska niistä tahdoinkin lukea lisää! Viimeksi liikuttiin erotunnelmissa, niin oli kiva lukea tällaista iloista hömppää suhteen alkuajoilta. Tytöt ovat kyllä kertakaikkisen suloisia tapauksia. Isla varsinkin, samaistuin siihen useammassakin kohdassa.

Komppaan Tuhisijaa tuohon ensimmäiseen pätkään samaistumisessa. Joskus itsekin kävin kamppailua itseni kanssa siitä voinko reblogata jotain kauheeta lesbopropagandaa ja epäröin pitkään, koska pelkäsin muiden kommentteja. Sitten viimein totesin, että mulla on oikeus postata mitä haluan sanokoon muut mitä tahtoo. Loppujen lopuksi kukaan ei edes reagoinut siihen millään tapaa ja tuli taas oltua ihan turhaan kamalan dramaattinen : D Mutta joo, ymmärrän hyvin miltä Islasta tuntuu. Tässä kuvastuu kivasti sekin, miten kaapista tuleminen ei ole mikään kertaluontoinen ilmoitus, vaan jatkuva prosessi. Asiaa joutuu selväntämään ihmisille uudestaan aina, kun tulee uusi tuttavuus vastaan.

Lainaus
Hän laittaa tunnisteeksi #about me, koska nyt täytyy uskaltaa.

Tämä "täytyy uskaltaa" puhuttelee minua jollain todella syvällisellä tasolla. Osaan itsekin samaistua tunteeseen, että joskus on vain pakko uskaltaa olla oma itsensä, vaikka se kuinka paljon pelottaisikin. Tykkään myös siitä, että Isla käy tätä pohdintaa itsekseen ja löytää rohkeuden omin avuin eikä jonkun toisen avustuksella. Muutenkin tykkään koko tekstissä siitä, että Isla pohtii paljon näitä asioita itsekseen. Sillion on helpompi muodostaa aidosti oma mielipide asioista, kun kukaan muu ei ole johdattelemassa ajatusprosessia. Ylipäätään tykkään paljon itsenäisistä ihmisistä ja Islalla tuntuu tässä olevan vahvasti oma tahto ja siksi tykästyin hahmoon tosi paljon.

Lainaus
Juuri tätähän kaikkialla hehkutetaan, maagista huulikontaktia, jonka varaan lukemattomat elokuvakohtaukset ovat laskeneet. Islasta se on vain märkää, ja no, samantekevää.

Tämä on ehkä suosikkikohtani tässä tekstissä! Aina kuvataan sitä, kuinka ensisuudelma on jotain tajunnanräjäyttävää, vaikka todellisuudessa asia ei olekaan niin. Ehkä usein ajatellaan, että tarinoissa kaiken täytyy olla täydellistä, mutta tämä on niin paljon aidompaa ja siksi tykkään tästä paljon! Eikä se missään nimessä tarkoita, että suhde olisi jollain tapaa huono, jos ei tykkää pussailla. Ja vaikka se into siihen ei koskaan syttyisi, ei se ole millään tapaa paha asia. Oli kuitenkin tosi söpöä, että Isla ja Eevi yhtä aikaa löysivät sen erityisen kipinän :3 Nämä tytöt ovat kaiken kaikkiaan hirmu söpöjä.

Tämä teksti on kyllä kokonaisuudessan ihanan realistinen. Tässä tulee hyvin esiin se, ettei kaiken aina tarvitse olla täydellistä ollakseen kuitenkin positiivista. Tyttöjen suhde on aluksi haparoivaa ja etsitään sitä yhteistä säveltä ja omaa itseään ja niinhän sen kuuluukin mennä. Eivät ihmiset ole ajatusten lukijoita, eikä kaikki ensi yrittämällä toimi maagisesti molempien tahtomalla tavalla. Ja tykkään kamalan paljon tuosta maininnasta, että tavalliset keskustelut eivät tunnu tavallisilta. Sillä niinhän se usein on, muiden silmissä tavalliselta vaikuttavat asiat ovatkin itselle niitä kaikista spesiaalimpia.

Tuntuu, että toistelen joka kohdassa Tuhisijan sanoja, mutta minäkin tykkään tästä hitaasta etenemisestä. Tarina syvenee ja kuumenee raapale raapaleelta. Isla tuntuu myös tulevan aina vain varmemmaksi itsestään ja hänestä ja Eevistä ja sekin on tosi symppistä! Mutta siitä huolimatta edetään rauhassa, itselle sopivalta tuntuvaan tahtiin. Tykkäsinkin paljon siitä, että tämä päättyi toteamukseen siitä, ettei vielä olla valmiita seksiin.

Lainaus
Isla nauraa ja rutistaa Eeviä tiukasti. Se hypähtää, koska kutiaa niin helposti. Liian söpöä.

Iih ihana!! Kutisen itse jo siinä vaiheessa, kun jonkun käsi on vasta lähestymässä minua, joten ymmärrän hyvin Eeviä. Nämä tällaiset arkisen laiskat hetket ovat ihania ja tämä teksti oli ilokseni niitä täynnä. Sylikkäin torkkumisessa on jotain tajuttoman suloista ja maininta siitä, ettei Eevin paita sopinut nukkumiseen oli ihana yksityiskohta. Koska sitä vartenhan tyttöystävät ovat, että niitä vasten voi nukkua : D

En tiedä mikä siinä on, mutta preesens kyllä sopii femmeen tosi hyvin! Itse tykkään lukea femmeni pieninä söpöilyinä ilman sen kummempaa draamaa ja siihen tällainen kerrontatyyli sopii hyvin. Muutenkin tykkään rapsuista kaikista eniten femmen kohdalla. En tarvitse sen kummempaa selostusta juonesta, tykkään vain nauttia tällaisista pienistä tunnelmapaloista.

Rakastan tätä tapahtumapaikkaa, vaikka sitä ei suoraan mainita. Työväen akatemia vaan niin ihana ja rakas paikka, että en voi olla nostalgisoimatta tätä tekstiä! Ajatus tyttöjen suhteesta siellä pienellä kampuksella, poissa muiden katseilta, on käsittämättömän suloinen. Sen parempaa paikkaa rakastumiselle ei olekaan!

Lainaus
Isla liukastelee pyykkituvalle johtavalla polulla, joka on sulanutta ja jälleen petolliseksi jäätynyttä lunta. Jokainen askel on taidonnäyte. Sisällä on Eevi ripustamassa vaatteitaan. Isla hymyilee ja menee varastamaan muutaman suudelman tyttöystävältään. Se on yhä outoa ja kummallista, mutta kovin ihanaa.

Voi ne polut oli kyllä talvisin kuolemaksi! Ihanan arkinen tämä kohtaus. Hyvä osoitus siitä, että oikeassa seurassa pyykkien ripustaminenkin voi olla tunnelmallista :3 Samoin tässä on ihanaa se, että Isla ei ole vielä tottunut ajatukseen siitä, että Eeviä voi oikeasti kutsua tyttöystäväksi. Nyyh leikin, ettei nämä tytsyt koskaan eroa, vaan elää onnelisena elmänsä loppuun asti. Nämä on aivan liian söpöliinejä eroamaan!!

Tämä on tosi ihana rapsupläjäys, jossa on paljon kaikkea hirmu kivaa! Tykkään edelleen teenjuonnista, se vaan jotenkin kuuluu osaksi femmeä. Samoin laulava Jonna, joka juo muiden teet oli hauska yksityiskohta. Oon lueskellut sun slashtekstejä (mutta oon huono kommentoimaan ikinä mitään lol) ja on jännä huomata, kuinka erilainen tyyli näissä femmeteksteissä on. Näissä on jotain ihan erilaista herkkyyttä, josta tykkään tosi paljon!

No niin, en tiedä sanoinko jo kaiken tahtomani, mutta ainakin olen tässä jo tovin jaaritellut : D Olisin voinut lainata tähän koko tekstin, koska tämä on niin kamalan nättiä ja ihanaa ja oi voi, tämä kyllä hymyilytti niin paljon!! Mielettömän ihana teksti, josta tykkäsin valtavasti! Kiitos tuhannesti tästä ihanuudesta <3

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 108
Vs: Tavallisen erityistä, K-11 | femmefluffy | Eevi/Isla
« Vastaus #4 : 15.09.2016 12:44:06 »
Tuhisija: Jee, preesensillä oli positiivinen vaikutus! Nämä pätkät olivat juurikin kooste siitä, miten alussa kaikki on niin ihanaa, suloista ja kihertävää. Kiva, että pidit ja kiitos huisisti kommentista! ^^

tellie: Hienoa, että päätit kommentoida itsellesi vaikeaa genreä! Osaan hyvin samaistua. Ja teksti avautuu sinulle juurikin sellaisena, miksi se on tarkoitettu: suhteen alun hypetyshetkiä, että voi kun toinen on niin ihana!! "erotessa ajattelee kun halaa tyynyä ja parkuu." :D Nauroin, aivan loistavasti luonnehdittu. Jee, kiitos aivan ihanasta kommentista!

Kiirsu: Hii, ei kuule haittaa yhtään! Tärkeintä mulle oli tietää, että tykkäsitkö vai etkö, ja jee, tykkäsit!! Juu, muistan kommenttisi toiseen tekstiin teetytöistä, ja taisit ehkä toivoakin lisää. Painoin mieleen ^^ Kaapista tuleminen on kyllä juurikin tuota, ei se taida ikinä päättyä. Realistinen ensisuudelma(t) on asia, mitä kaipaisin lukemiini teksteihinkin ja itsekin pitäisi kirjoittaa enemmän sellaisista. Aww, no tällaisiksi makustelupaloiksi nämä olikin tarkoitettu. Kiva, että muoto miellytti! Työväen akatemia on kyllä jättänyt muhun hyvin positiiviset ja kaihoisat jälkensä, on se kyllä aivan ihana miljöö! Hii, hymyilyttää hirmuisesti tää sun kommentti! Mahtavaa, että tykkäsit synttärilahjastasi ja kiitos hurjasti ihanasta kommentista!!