Kirjoittaja Aihe: Twilight: Luvattu S  (Luettu 2537 kertaa)

kaalinkerä

  • ***
  • Viestejä: 26
Twilight: Luvattu S
« : 18.12.2010 23:40:16 »
Otsikko: Luvattu
Fandom: Twilight
Ikäraja: S
Päähenkilö(t): Selviää lukemalla
Tekijänoikeus: Stephenie  Meyer omistaa hahmot, minä juonen
Tiivistelmä: Voisin viimein olla kuin he
A/N: Joo, eka ficcini, enkä tiedä osaanko hirveen hyvin kirjoittaa joten kommentit olis hirveen kivoi :)

Istun tutulla tuolilla tutun pöydän ääressä. Olen istunut tässä jo monta vuotta odottaen toiveeni täyttymistä. Toiveen, joka merkitsee minulle enemmän kuin mikään muu.  Joka kerta kun yksikin heistä astuu ovesta sisään, odotan sitä. Odotan että he täyttävät lupauksensa.

Ihailen aina heidän yliluonnollista kauneuttaan ja sulavia liikkeitään. Kun vaaleahiuksinen nuori tyttö pyyhältää ohitseni vilkaisemattakaan minuun ja täyttämään hänelle annettua tehtäväänsä, minuun iskee kateus. Olisinpa yhtä kaunis kuin hän, olisinpa yhtä päättäväinen ja vahva kuin hän. He suosivat häntä, sillä hän hoitaa hommansa aina virheettömästi ja on enemmän kuin he osaavat edes pyytää. Hän on heidän valttikorttinsa, kokoelmien jalokivi.

Ovi aukeaa käytävän päässä ja kookas vampyyri astuu pöytäni viereen. Tuo mies saa aina sydämeni sykkimään kiivaammin ja kehoni väreilemään hallitsemattomasti. Kokoan itseni ja yritän näyttää itsevarmalta tuon jumalaisen vampyyrin silmissä, vaikka tiedän että yritykseni on turha. En olisi koskaan kyllin hyvä hänelle.

”Heillä on sinulle asiaa”, mies sanoo. Äänestä kuultaa hallittu innostus ja hänen huulilleen kohoaa lupaava hymy. Tapahtuuko se viimein? Onko nyt minun aikani? Nousen äkkiä pystyyn ja siirryn pöydän toiselle puolelle. Olen lähdössä kohti salia kunnes mies tarttuu minua kevyesti kiinni käsistäni ja katsoo minuun merkitsevästi.
 ”Jonka minä saan luvan sinulle kertoa.” Hän kumartuu lähemmäs kasvojani ja suutelee kevyesti otsaani.
”Oletko sinä valmis Gianna?” hän kysyy kumartuen kohti kaulaani.
”Olen aina ollut”, vastaan automaattisesti ja tunnen kuinka Felix laskee jääkylmät huulensa kaulalleni ja minuun iskee suunnaton kipu. Kehoni syttyy tuleen enkä enää tunne maata jalkojeni alla. Kipu laantuu heti kun muistan mitä minulle on luvattu. Voisin viimein olla kuin he. Tähän ajatukseen takertuen vajoan pimeyteen ja jään odottamaan valoa.
« Viimeksi muokattu: 18.11.2012 20:45:14 kirjoittanut niiina »
- Rakastan sinua enemmän kuin elämääni<br />- Hyvä. Muuten olisi silkkaa hulluutta olla kimpassa vampyyrin kanssa<br />- Oletpa romanttinen...

nnora

  • neiti Lupin
  • ***
  • Viestejä: 484
  • ava by raitis
Vs: Luvattu
« Vastaus #1 : 19.12.2010 09:32:55 »
Tää oli kaunista. Alussa mulle tuli mieleen, että tää on Bellan näkökulmasta, mut sit olin et miten se voi tietää ym. mut sit toi loppu selvitti että Giannahan se oli. :) Oikein nätti fic. Ja vaikka monet one-shotit jäävät ikään kuin kesken, tää on selkeästi lopetettu, eikä keskeneräisen ja jatkoa kaipaavan oloinen, plussat siitä. Ja tekstihän on oikein sujuvaa myöskin!

nnora
suurin aarre on ymmärrys rajaton

kaalinkerä

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Luvattu
« Vastaus #2 : 19.12.2010 21:43:17 »
Kiitos nnora, kommentit on aina kivoi. Varsinkin kun ne on rakentavii ;) Mukava kuulla, että onnistuin täs ficis.
- Rakastan sinua enemmän kuin elämääni<br />- Hyvä. Muuten olisi silkkaa hulluutta olla kimpassa vampyyrin kanssa<br />- Oletpa romanttinen...

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Luvattu
« Vastaus #3 : 28.12.2010 21:54:24 »
Minullekin tuli mieleen ensin Bella, mutta sitten hoksasin myöskin, että eihän se voi olla.  Pidin tästä ja minustakin lopetus oli selkeä ja hyvä :)  Olit ilmaissut Giannan ajatukset loistavasti.  Kiitos.

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 795
Vs: Luvattu
« Vastaus #4 : 04.01.2011 18:50:55 »
Gianna vertasi alati itseään kuolemattomiin vähätellen itseään yhtä paljon kuin itseään kömpelömpi ja mitäänsanomattomamman näköinen Bella. Hän ei ainoastaan nähnyt päivittäin olemassaoloaan salailevia vampyyreita, vaan asuikin näiden luona. Tiesi työskentelevänsä vampyyrimaailman eliitille.

Kirjoitit nätin tekstin, jossa oli painotettu sitä miksi (ihmiseksi) kaunis Gianna ei ollut tyytyväinen kauneuteensa, vaan halusi enemmän ihaillessaan Volturien yliluonnollista kauneutta ja sulavia liikkeitä. Pieneen Gianna/Felix vihjattiin niin kuin kirjassakin. ;) Teksti oli tasaista, yhtä vahvaa, kunnes Felix ilmestyi ovesta kertomaan tervetulleet uutiset. Puremaan aulassa, tiskin takana. Hoh. Eiköhän tämän olisi pitänyt toimia pelkkänä välikätenä, joka olisi kutsunut Aron, Caiuksen ja Marcuksen luo. Nämä olisivat ilmoittaneet hyväksyvänsä italiattaren klaaniinsa, mikäli tämä olisi valmis palvelemaan uskollisesti. Sitten esimerkiksi Felix olisi voinut purra neitosta käynnistäen muutosprosessin, sillä kuolemattomilla ei ole niin tulenpalava hoppu, ettei ehdittäisi siirtyä pois aulasta. ;)