Kirjoittaja Aihe: Onnellisuus, luku 7 1.12. [H/D, romance/fluffy, k11]  (Luettu 6815 kertaa)

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Nimi: Onnellisuus
Kirjoittaja: Draconair
Tyylilaji: Romance/Fluffy
Paritukset: Harry/Draco
Ikäsuositus: K11
Vastuuvapautus: J.K. Rowling omistaa hahmot
Yhteenveto: Dracon näkökulma monimutkaisesta suhteesta. Onnellisuus ei olekaan aina niin helposti tavoiteltavissa.
Lukijalle: Ensimmäinen luku aika lyhyt, kertokaahan laitanko toista. Vasta kolmas julkaisukelpoinen (jos tääkään on) ficcini. Raapustin äidinkielen tunnilla.
A/N: Minulla oli todellinen ongelma ton otsikon kanssa. Se ei oo siis kovin hyvä :---D Ja betaa ei ole, luin vain itse läpi, toivottavasti ei löydy ainakaan paljon virheitä.

Ensimmäinen luku: Pöllötorni

 Draco Malfoy vilkuili levottomasti ympärilleen. Vincent Crabbe ja Gregory Goyle viettivät iltaa muutaman karkkipussin ja leivosten kera, kuten tavallista. Pansy Parkinson, Dracoa vainoava luihuistyttö, istui Dracon nojatuolin vieressä olevella sohvalla ja tarkkaili tiiviisti Dracoa.
 "Draco, painaako joku mieltäsi?" Pansy kysyi ja räpytteli silmiään yrittäen olla viehättävä.
 "Eipä oikeastaan", Draco valehteli. Jos tyttö huomasi, että Dracoa vaivasi joku, miksei tämä huomannut, että häntä ahdisti tytön jokapäiväinen stalkkaaminen?
 Draco ahdistui enemmän, kun hänen mieleensä ajelehti karmiva ajatus, että Pansy saattoi istua tuossa montakin tuntia. Kello oli jo reilusti yli puolenyön, mutta koska oli perjantai, monet luihuiset olivat kerääntyneet melko viileään oleskeluhuoneeseen. Pieni tulisija oli todella harvoin käytössä.
 "Hmh, kuule Draco, käyn nopeasti makuusalissa, mutta tulen ihan kohta".
 Jaa. Ikään kuin minua kiinnostaisi?
 "Okei, ööh... ei mitään kiirettä", Draco mutisi, ja kun tyttö oli kadonnut, hän vilkaisi nopeasti ympärilleen, ettei kukaan tarkkaillut häntä. Kun reitti oli selvä, poika pujahti ulos oleskeluhuoneesta ja riensi eteisaulaan, pois kylmistä tyrmistä.

 Käytävät olivat tyhjät ja hämärät. Dracon askelet kaikuivat, ja seinillä paloi vain muutamia soihtuja, jotka loivat aavemaisia varjoja seinille. Kun Draco kulki opettajainhuoneen ohi, sieltä kuului epämääräisiä naurahduksia ja vaimeaa musiikkia, lasin kilahduksia ja puhetta.
 Poika pääsi kapeiden portaiden alapäähän. Hän pysähtyi ja kuunteli hetken, olisiko ylhäällä ketään. Ainakaan sieltä ei kuulunut mitään, joten Draco lähti kiipeämään ylös.
 Pöllötornissa ei tosiaan ollut ketään. Orret olivat tyhjät. Pöllöthän ovatkin yöeläimiä... Draco ryntäsi ikkunaan ja siristi silmiään. Hän näki muutamia pöllöjä puissa ja pensaissa. Hän ei tunnistanut omaa pöllöään mistään, mutta silloin havaitsi yhden tutun pöllön.
 "Hedwig!"
 Vaalea tunturipöllö liisi ikkunasta sisälle, ja katsoi vaaleahiuksista poikaa närkästyneenä. Pöllön keltaisesta nokasta roikkui rotan - tai hiiren - häntä, ja sen naama oli hieman veressä.
 "Kuule, Hedwig, voisit varmaan toimittaa yhden kirjeen. Ei kauas", Draco enemmänkin totesi kuin kysyi, kuitenkin vaivautuneena. Kun pöllö ei lähtenytkään takaisin ulos, Draco tulkitsi sen myöntyneen pyyntöön ja siksi kaivoi nyt taskustaan palan pergamenttiä ja sulkakynän.
 
 Huomenna, tähän aikaan pöllötornissa.

 Hän ojensi kirjeen Hedwigille, joka otti sen nokkaansa ja tuijotti nyt kysyvästi Dracoa. Poika kuiskasi melkein kuulumattomasti:
 "Harry Potterille"

A/N: Kommenttia otetaan vastaan! =) Ja siis tosiaan kirjoitin tämän äikän tunnilla, enkä suuria muutoksia alkanut tekemään nyt jälkikäteen, toivottavasti ei ole ihan kamala ::)
« Viimeksi muokattu: 26.03.2015 03:19:31 kirjoittanut Kaapo »
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 685
  • I no speak this country's language! Bye bye!
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #1 : 01.10.2010 21:33:25 »
Todella hyvä!

Pidin aivan hirveästi vaikka lyhkänen olikin.
Sori en oikein saanut mitään kovin rkentavaa (väsyttää)

Eli jatkoa odotellen Natural


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #2 : 02.10.2010 00:41:13 »
Natural/ Kiva että tykkäsit! =) Jatkoa laittelen varmaankin huomenissa, kun tunnilla sain jo toistakin lukua aloitettua... Sitä pitää vaan vähän jatkaa :D
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #3 : 02.10.2010 14:57:11 »
Guadalupe/ Aa, okei. Vaihdanpa sitten tuon ikärajan =)
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

siiina

  • luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 39
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #4 : 02.10.2010 22:01:53 »
Tykkäsin tosi paljon! Teksti oli mukavan soljuvaa ja muuta (: mm en jaksa tässä mitään vääntää, niin sanon vaan, että odottelen jatkoa innolla! 8)

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #5 : 02.10.2010 22:53:18 »
A/N: Tässä nyt sitten toinen osa. Mmm en osaa nyt sanoa tästä oikein mitään ihmeempiä, toivottavasti tykkäätte =) Tääkään ei ihan hirveen pitkä ole, eikä oikeen edennytkään, mutta kolmas osa on sitten vähän pidempi ja siinä tapahtuukin jotain. ;)

Toinen luku: Rohkelikko vs Korpinkynsi

 Oli aamu. Aurinko häikäisi kirkkaasti, ja säteet ulottuivat paistamaan jopa tyrmien pieniin ikkunoihin. Auringon valo lämmitti mukavasti platinahiuksisen pojan kasvoja. Sitten ne iskivät tätä silmiin.
 Poika avasi silmänsä. Aurinko häikäisi, joten hän käänsi kylkeä ja näki viereisessä sängyssä isokokoisen pojan ruhon. Crabbe.
Draco nousi istumaan, ja kiersi katseellaan makuusalin. Nukkumassa olivat vain Goyle ja Crabbe. Vähin äänin Draco nousi ylös ja puki päälleen.

 Draco Malfoy saapui ihmisten täyttämään eteisaulaan. Suurin osa linnasta oli herännyt äskettäin, ja siksi Suuressa Salissakin oli tungosta.  Kun Draco pääsi istumaan Blaise Zabinin vierelle, hänen katseensa osui erääseen tummahiuksiseen poikaan. Eikä tämä poika ollut kuka tahansa. Hän oli Harry Potter.
 "Huomenta Draco!" Pansy sirkutti ja siirtyi tämän viereen. Draco ärähti vastauksen ja alkoi sitten syömään aamiaistaan. Hän tarkkaili sivusilmällä Harrya, ja yritti samalla kuunnella keskustelua, jota kävivät Blaise Zabini ja Theodore Nott.

 "Rohkelikolla on kyllä paljon paremmat pelaajat. Ne voittaa", Zabini totesi ja tyhjensi sitten mehulasinsa.
 "Ei välttämättä... Korpinkynsillä on sentään Chang, se saattaa jopa voittaa Potterin".
 Silloin Draco muisti, että tänään oli rohkelikkojen ja korpinkynsien huispausottelu. Sitä hän ei jättäisi väliin.
 "Vai mitä Malfoy?" Theodore tönäisi Dracoa.
 "Ai mitä?"
 "Että kannatamme korpinkynsiä. Sehän on selvä puuha, vai?" mutta Theodore ei jäänyt odottamaan vastausta kun jo jatkoi katkerana: "Rohkelikko on silti ennakkosuosikki. En tajua sitä. Puuskupuhitkin kannattavat niitä, ainakin suurin osa".  Draco vain hymähti hajamielisesti ja postui aamiaiselta. Hän ei ollut syönyt mitään.

 Draco käveli rivakasti kohti pöllötornia. Hän kaivoi jo matkalla esiin pergamenttia ja sulkakynän, ja raapusti siihen "Onnea peliin". Päästyään pöllölään poika alkoi etsiä sopivaa pöllöä. Jos hänen oma pöllönsä veisi kirjeen, kirjeen saaja arvaisi lähettäjän.
 Hän päätti käyttää Ron Weasleyn pientä pöllöä, joten antoi kirjeen tälle, ja käski sitä viemään sen Harrylle.

*

 "Kukakohan se oli? Joku tyttö kuitenkin", Ron arvaili ja otti lisää puuroa.
 "Niin... En vain saa päähäni kuka se voisi olla"
 Harry Potter oli juuri kertonut parhaille ystävilleen Ron Weasleylle ja Hermione Grangerille viestistä, jonka oli saanut edellisenä iltana.
 "Se voi olla ansa, Harry, sinuna en menisi sinne..." Hermione aloitti, mutta lopetti Ronin syvään huokaukseen.
 "Hermione, älä viitsi olla tuollainen ilonpilaaja!" Ron voihkaisi suu täynnä puuroa. Sitä roiskahti hänen suustaan vastapäätä istuvan Parvati Patilin kasvoille.
 "Hyi, Ron!" tyttö kiljaisi ja mulkaisi raivoissaan Ronia.
 "Se oli vahinko, en enää tee sitä-" Ron aloitti, mutta silloin jokin tipahti suoraan hänen puurolautaselleen.
 "Possu!" Ron parkaisi ja nosti lautaseltaan nyt puuron peitossa olevan pienen pöllön.
 "RON!" Parvatin kasvot ja vaatteet olivat puurossa, ja roiskeita oli yltynyt myös muihin lähellä istuviin oppilaisiin. Kaikki mulkoilivat vihaisesti Ronia, jonka kasvot olivat nyt lähes yhtä punaiset kun hänen hiuksensa.
 "Harry, tämä taitaa olla sinulle" Ron ojensi likaisen pergamentinpalan vastenmielisesti Harrylle. Siitä erottui kaksi sanaa, tosin heikosti.
 "Onnea peliin", Harry luki ääneen ja kohautti olkiaan. "Samaa käsialaa kuin eilinen viesti..."

*

 Väkeä virtasi kohti huispauskenttää. Katsomo täyttyi tasaiseen tahtiin, ja peliä olivat katsomassa myös suurin osa opettajista.
 Draco istui tavalliseen tapaan Pansy Parkinsonin vieressä, tosin vasten omaa tahtoaan. Hän ei hurrannut muiden luihuisten mukana "KORPINKYNSI, KORPINKYNSI!", vaan istui hiljaa aloillaan, ja yritti erottaa kuka punaisissa pelikaavuissa pelaavista oli Harry Potter.

 "Rohkelikko johtaa 50-0!" Lee Jordan selosti kymmenen minuutin jälkeen. Rohkelikot ja puuskupuhit hurrasivat, luihuiset buuasivat (Dracoa lukuunottamatta). Suippokasvoinen poika istui edelleen ilmeettömänä aloillaan, ja seurasi silmä kovana Harryn pelaamista.
 "Katso nyt, Rohkelikko voittaa!" Theodore voihkaisi turhautuneena.
 "Älä nyt, Chang nappaa siepin ihan kohta...", Blaise yritti uskotella enemmän itselleen kun kaverilleen.

 Yhtäkkiä molemmat etsijät lähtivät nopeaan syöksyyn suoraan alaspäin. Yleisö kohahti. Juuri ennen törmäystä Harry käänsi luutansa takaisin kohti yläilmoja, ja korpinkynsien etsijä Cho Chang törmäsi kovaäänisesti maahan.
 "Wronskin harhautus! Näin sen livenä kesällä huispauksen maaimanmestaruusottelussa..." Blaise selitti innoissaan muille luihuisille.
 Rohkelikot ja puuskupuhit hurrasivat taas.
 Kun peli jatkui, Harry lähti taas nopeaan syöksyyn. Cho Chang seurasi tälläkin kertaa tiiviisti perässä. Nyt yleisökin näki sen, kultaisen siepin, lähellä korpinkynsien maalisalkoja. Muu peli keskeytyi, kun kaikki jäivät katsomaan, kumpi saa siepin.
 "Tilanne on tasan, 150-150, siepin kiinniottaja siis voittaa! Sieppi on enää muutaman jalan päässä, kumpi sen saa -- JA ROHKELIKKO VOITTAA!" Lähes koko yleisö puhkesi suuriin suosionosoituksiin.
 "Minähän sanoin!" Theodor raivostui. "Ja kuka nyt Rohkelikon voittaisi kun niillä on tuo Potta-Potter..."
 Huomaamattaan Dracokin osoitti suosiotaan, ainoana luihuisena.
 "Hitto vie Malfoy, mitä sinä teet?" Blaise parkaisi ja yritti saada Dracoa lopettamaan.
 "Draco, ei Korpinkynsi voittanut! Ei siis tarvitse hurrata", Pansy opasti.
 Mutta Draco ei kuunnellut vaan hyppeli innoissaan alas kentälle ja meni sen laidalle seuraamaan kun rohkelikot halailivat toisiaan. Hänen katseensa oli kohdistunut taas Harryyn. Yhtäkkiä heidän katseensa kohtasivat, eikä kumpikaan kääntänyt omaansa pois. Silloin Draco muodosti huulillaan sanat:
 "Onneksi olkoon"
 
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

Merrrí

  • ***
  • Viestejä: 577
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #6 : 03.10.2010 11:20:42 »
Yritäpä tässä keksiä jotaki kommentoitavaa, kun ei ole vielä kunnolla heränny, ja sitten vielä lukasee tällasen. Joo, siis pidin ja niin edelleen, joten siis odotan jatkoa. :)

mi-ra

siiina

  • luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 39
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #7 : 04.10.2010 18:22:03 »
Oh, tykkäsin tosi paljon tästä jatkosta (: Mikään ei tapahtunu liian nopeesti ja teksti oli melko virheetöntä!

Jatkoa vaan odottelen (;

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 685
  • I no speak this country's language! Bye bye!
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #8 : 04.10.2010 19:22:53 »
HAH!

tää oli tosi hyvä osa! Sopivan mittainen ja enkä virheitäkään nähnyt ;)

Lainaus
Huomaamattaan Dracokin osoitti suosiotaan, ainoana luihuisena.
 "Hitto vie Malfoy, mitä sinä teet?" Blaise parkaisi ja yritti saada Dracoa lopettamaan.
 "Draco, ei Korpinkynsi voittanut! Ei siis tarvitse hurrata", Pansy opasti.
 Mutta Draco ei kuunnellut vaan hyppeli innoissaan alas kentälle ja meni sen laidalle seuraamaan kun rohkelikot halailivat toisiaan.
En ainakaan revennyt lukiessani tuota  :D Ja tuosta pätkästä paras lausahdus oli
Lainaus
"Hitto vie Malfoy, mitä sinä teet?" Blaise parkaisi ja yritti saada Dracoa lopettamaan.
varmaan tuo. Toistelin tuota varmaan puolisen tuntia.

Natural odotellen jatkoa


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #9 : 05.10.2010 17:52:36 »
A/N Tässä kolmas osa, toivottavasti tykkäätte!  :D

Kolmas luku: Tapaaminen

 Dracoa hermostutti. Kello hipoi jo kymmentä. Vielä kaksi tuntia, ja hän näkisi viimeinkin Harry Potterin. Kahdestaan. Pöllötornissa. Jos hän nyt tulee.
 "Dracolla on treffit!" Goyle supatti Crabbelle, joka hörähteli, ja molemmat vilkuilivat huvittuneina peilen edessä tuskailevaa Dracoa.
 "Kuulin tuon", Draco sanoi ja kääntyi katsomaan ystäviään. "Ja entä jos onkin, ette ikinä arvaa kenen kanssa."
 "Se on Pansy", Crabbe hörähti enemmänkin Goylelle kuin Dracolle. "Oletko nähnyt, he ovat aina yhdessä. Kuka muukaan se olisi?"
 "Hei tyypit, minä kuulen mitä puhutte!" Draco heilutti käsiään ystäviensä pulskien kasvojen edessä. Kumpikaan ei reagoinut, vaan jatkoivat typerän kuulloista nauruaan. "Miten vaan."

*

 "Kuule Harry, olen yhä sitä mieltä, ettei sinun -"
 "Joo joo Hermione, siellä voi olla tiedät-kai-kuka!" Ron ivaili matkien taitavasti Hermionea. "Ymmärrä jo, ettei hän ole voinut piiloutua pöllölään!"
 "Ei vaan oikeasti, se voi olla ansa!"
 "Tiedän että haluat vain auttaa, mutta pärjään kyllä", Harry mutisi. "Otan mukaan näkymättömyysviitan, ja jos siellä on joku -  eh, vaarallinen - henkilö, en näyttäydy vaan tulen samantien takaisin, okei?"
 "No... hyvä on. Mutta jos et tule tunnissa takaisin -"
 "Hermione, siellä on joku tyttö. Ei Harry voi tulla niin pian takaisin!" Ron huokaisi.
 "Hm, no, kaksi tuntia sitten", Hermione päätti ja poistui tyttöjen makuusaleihin.

*

 "Minä menen nyt", Draco sanoi Crabbelle ja Goylelle. "Ja muistakaa, jos joku kysyy, niin olen-"
 "Treffeillä", Goyle mongersi suu täynnä leivoksia.
 "Pansyn kanssa", Crabbe täydensi mutustaen karkkia.
 "Ei! Vaan olen kirjastossa, tekemässä tärkeää tutkielmaa - jostain minkä nimeä ette sillä hetkellä satu muistamaan, ja minua ei saa häiritä!" Draco neuvoi ja lähti sitten hermostuneena kohti pöllötornia. Kello löi vasta puoli yksitoista.

 Draco käpertyi istumaan pöllötornin perälle olkien päälle. Pöllöt huhuilivat ja tulivat vuorotellen näykkimään Dracon kättä.
 "Sori linnut, minulla ei ole teille mitään", Draco mutisi ja tarkasteli orsia. Hänen oma pöllönsä ei ollut siellä. Itseasiassa Draco ei ollut nähnyt sitä pitkään aikaan.
 Draco vilkaisi kelloa. Puoli kaksitoista. Enää puoli tuntia, ja Harry saapuisi - jos saapuu. Draco hermostui. Mitä hän tekisi, mitä hän sanoisi? Miksi hän edes sopi tämän tapaamisen?
 Draco mietti edelleen kuumeisesti, mitä hän sanoisi toiselle pojalle, kun kuuli rappusista askelia. Draco ryhdistäytyi ja veti syvään henkeä.

 Askelia ei enää kuulunut, mutta ketään ei näkynyt.
"Öh, tuota... huhuu?" kuului ääni. Suloisin ääni, minkä Draco oli koskaan kuullut. Hän pysyi vaiti, ja tarkkaili paikkaa, mistä arveli äänen kuuluneen. Yhtäkkiä jokin liikahti, ja Harry tuli esiin näkymättömyysviitan alta.
 Tummahiuksinen poika otti epävarman askeleen kohti Dracoa. Harry ei kuitenkaan nähnyt häntä, koska tämä katseli epävarmana ympärilleen.
 "Onko täällä ketään?" Harry kysyi uudelleen.
 "On", Draco vastasi, melkein kuiskaten. Hän nousi seisomaan, ja astui kohti Harrya sen verran, että tämä saattoi erottaa puhujan.
 "Sinä!" Harry henkäisi.
 "Minä."

 "Miksi pyysit minut tänne?" Harry kysyi katsellen Dracoa epäuskoisena.
 "Se - se onkin vähän monimutkaisempi juttu", Draco selitteli etsien oikeita sanoja. "Kun..."
 "Jos haluat tapella, oisit voinut mainita sen erikseen, koska -"
 "Shh", Draco sihahti, ja nosti etusormensa Harryn huulille. "Kuuntele nyt. En halua tapella, olisin tehnyt sen ilman mitään erillisiä lappusia. Haluan... tehdä näin", ja Draco veti Harryn kiinni itseensä, kosketti huulillaan Harryn huulia ja tarttui käsillään Harryn käsiin.
 "Mutta en tiedä mitä pitäisit siitä", Draco jatkoi ja irrottautuen todella nopeasti, niin nopeasti, ettei Harry ehtinyt vastata suudelmaan, vaikka olisi tahtonutkin.
 "Minä..." Harry aloitti, muttei keksinyt sanoja. Niinpä hän pidemmittä puheitta heittäytyi Dracon kaulaan, painoi huulensa Dracon huulille ja suuteli intohimoisesti. Draco vastasi suudelmaan, ja he suutelivat pitkään, tietämättä, että...

*

 Pansy Parkinson pamautti kirjansa luihuisten oleskeluhuoneen pöydälle.
 "Kertokaa nyt, missä Draco on!" hän raivosi Crabbelle ja Goylelle, jotka olivat keskittyneet karkkipussin ennätyksellisen nopeaan tyhjentämiseen. "Hän ei ollut kirjastossa!"
 "Emme olisi saaneet kertoa, mutta oikeasti hän meni sinun kanssasi treffeille", Crabbe kuiskasi Pansylle suu täynnä makeisia. Pansyn ilme muuttui raivoisasta hetkeksi ällistyneeksi, sitten taas raivostuneeksi.
 "HYVÄ ON! Minä etsin hänet itse!" Niin Pansy lähti pois tyrmistä, miettien, minne Draco oli mennyt. Sitten hän muisti Dracon edellisen äkillisen katoamisen.
 "Pöllötorni", Pansy kuiskasi ja lähti kiipeämään korkeimmalle vieviä marmoriportaita.

*

 Harry vilkaisi suudelmien lomassa kelloa. 02.00. Ihan liikaa.
 "Kuule, minun on mentävä", Harry mumisi ja irrottautui vastahakoisesti Dracosta. Hän nousi nopeasti ylös, pussasi Dracoa poskelle, ja veti näkymattömyysviitan päälleen.
 Draco katseli olkien päältä, kuinka Harry katosi. Ja silloin pöllötornin ovelle ilmestyi Pansy Parkinson.
 "Draco! Arvasin, että olet täällä!" Pansy henkäisi ja kipitti kohti Dracoa. Vaaleahiuksinen poika oli hetken varma, että Pansy oli juossut Harryn päältä - niin ilmeisesti ei ollut käynyt.  "Mitä sinä täällä teet?" Pansy sirkutteli.
 "Lähetin juuri kirjeen, mitä muutakaan?" Draco ärähti ja vilkaisi anovasti suuntaan, jossa oletti Harryn vielä olevan.
 "Aika kauan kirjeen kirjoittamiseen! Tule, mennään nyt alas, täällä on aika kylmä - IIIK!" Pansy hyppäsi säikähdyksestä melkein metrin korkeuteen. "Draco! Jokin koski minua hiuksista - varmaan kummitus! Tule nyt, mennään!" Pansy yritti vetää huvittunutta Dracoa ylös, mutta kun poika ei noussut, Pansy lähti juoksemaan kirkuen alas.
 Kun Pansyn askelten ääni ei enää kaikunut, Draco nousi seisomaan edelleen huvittuneena. Hän tunsi, kuinka Harryn - näkymätön - käsi tarttui hänen käteensä, ja sitten kuuli kuiskauksen:
 "Huomenna sama aika, sama paikka?"
 "Varmasti", Draco kuiskasi vastauksesti, ja sitten näkymätön käsi irrotti otteensa, ja hän kuuli vaimeiden askelten kulkevan alas portaita.
 Draco huokaisi, oikoi hiuksiaan ja laskeutui portaisiin.

A/N Kirjoittelen edelleen ilman betaa, joten kirjoitusvirheitä saattaa olla, luin ton kyllä läpi mutta kun on oma kirjoitus niin ei joka kohtaa niin tarkasti huomioi. Kommenttia vaan! =)
« Viimeksi muokattu: 05.10.2010 18:00:08 kirjoittanut draconair »
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

Feliicia

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 817
  • Hobitti
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #10 : 05.10.2010 19:14:02 »
Olet saanut uuden lukijan! :)

Tää on todella mielenkiintoinen, mä ainakin olen tähän mennessä tykännyt. Kolmas luku oli ihan hyvä, vaikka mun mielestä eteni vähän liian nopeesti. Mut kuitenkin tykkään tästä ja jään seurailemaan. Jos sulla ei oo betaa ja tarttet sellasen kysy kaveriltas tai betatopikista :)


ava by Raitakarkki
banneri by Pyry

siiina

  • luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 39
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #11 : 05.10.2010 22:52:28 »
Oh lalaa! Me like, vaikka tosin asiat tapahtu vähäsen nopsakkaa tahtia (: nomutta eipä se kai nyt niin haittaa.

Ilman järkevämmän kommentin kirjottamista täällä jatkoa edelleen odottelen (---:



~siiina

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 685
  • I no speak this country's language! Bye bye!
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #12 : 08.10.2010 14:43:39 »
Aivan ihaana!

Minä pidin tästä luvusta erityisen paljon. Ja paras kohtakin löytyi nimittäin
Lainaus
"Emme olisi saaneet kertoa, mutta oikeasti hän meni sinun kanssasi treffeille", Crabbe kuiskasi Pansylle suu täynnä makeisia. Pansyn ilme muuttui raivoisasta hetkeksi ällistyneeksi, sitten taas raivostuneeksi.
Nauroin tulle huisin pitkään ;)

Natural Kiittää ja kumartaa ja tietenkin odottaa jatkoa jos sellaisen tekisit ;)


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #13 : 08.10.2010 18:52:41 »
A/N Kiitos vaan kommenteista! Tässä luvussa otin oikeuden hieman lyhentää felix felicis taikajuoman valmistusajan pituutta, puoli vuotta oli liian pitkä aika :D Sitten kiitän Harry Potter ja Puoliverinen prinssi -kirjaa, sekä Potterwikiä. Olen vähän lainannut tekstiä kyseisestä kirjasta ja kyseiseltä sivustolta, vaikka kirjasta lainaamaa tekstiä olen vähän muokannut.
 Lisäksi mulla alkaa vapaa-aika loppua kesken, joten päätin käyttää venäjäntuntini luvun 4 kirjoittamiseen, joten olkaa hyvät:

Neljäs luku: Felix Felicis

 Draco asteli sunnuntaiaamuna reteästi suureen saliin. Rohkelikot olivat edelleen juhlatuulella, ja korpinkynnet söivät pettyneinä aamiaistaan. Draco vilkaisi Harrya, ja näki Chon menevän juttelemaan Harrylle. Draco tuhahti ja lampsi luihuisten pöytään.
 Harry ei nostanut katsettaan Dracoon, vaikka toinen vähän väliä vilkuili häntä. Draco yritti kaikin keinoin saada Harryn katsomaan häneen, mutta hän näytti olevan keskittynyt enemmän Roniin ja Hermioneen - ja Cho Changiin, joka lähti juuri takaisin omaan pöytäänsä. Draco huomasi Harryn katsovan pitkään tytön perään. Nyt viimein tummahiuksinen poika vilkaisi levotonta Dracoa ahdistuneena. Harry käänsi katseensa melkein heti takaisin omaan aamiaiseensa.
 Draco hämmentyi ja hän alkoi heti kuvitella 'pahinta': Katuukohan Potter eilisiä tapahtumia? Dracolla ei ollut enää nälkä, joten hän nousi pöydästä ja lähti kävelemään pettyneenä kohti eteisaulaa. Hän yllättyi posiitivisesti, kun Pansy Parkinson jäi vielä syömään ystäviensä kanssa. Varmaan ainoa hyvä puoli tässä päivässä, Pansy ei enää ahdistele minua, Draco ajatteli kulkiessaan kohti tyrmiä.  Entä jos Potter ajattelee minusta samoin kun minä Pansysta?

 "Eikö kukaan tosiaankaan tiedä, mikä tämä on?" Kalkaros kysyi kohottaen kädessään olevaa pientä pulloa. Hermione Granger kohotti kättään vieläkin ylemmäs, jos mahdollista, mutta Kalkaros oli kuin ei olisikaan huomannut etupenkissä istuvaa oppilasta.
 Oli luihuisten ja rohkelikkojen inhottu kaksoisliemitunti. Normaalisti Draco ja Harry mulkoilivat toisiaan ja heittelivät pilkkaavia kommentteja toistensa tekemisistä ja sanomisista, mutta tänään Draco vain vilkuili Harrya ujosti ja Harry oli kuin koko Dracoa ei olisikaan. Mitä nyt silloin tällöin loi vaivaantuneen katseen vaalean pojan suuntaan.
 "Harry, miksi sinulla kesti eilen niin kauan", oli Hermione kysynyt, kun edellisenä iltana Harry oli palannut myöhäiseltä tapaamiseltaan.
 "Siellä ei ollut ketään", Harry valehteli. "Jäin sinne odottamaan, ja kun ketään ei tullut, niin kirjoitin Siriukselle kirjeen".
 "Mitä siinä luki?" oli Ron kiirehtinyt kysymään.
 "Ööh - no kerroin, että sain epäilyttävän kutsun pöllötorniin, mutta kun kukaan ei saapunut. Ajattelin kysyä häneltä, olisiko syytä huolestua tai jotain..."

 "Voi voi. Pelkäänpä, että joudun -" Kalkaros aloitti.
 "Se on Felix felicis!" Hermione kiljaisi ja hypähtäen ylös tuolistaan. Pian sen jälkeen puna kohosi Hermionen kasvoille ja hän istui taas alas.
 "Neiti Granger, en muistaakseni antanut sinulle lupaa puhua. Kymmenen pistettä pois Rohkelikolta", Kalkaros sanoi kuivasti ja mulkaisi Hermionea. "Mutta Granger oli oikeassa, tämä juoma on nimeltään Felix felicis, ja osaako joku kertoa minun luvallani" - Kalkaros mulkaisi Hermionea uudestaan - "mitä tämä juoma tekee?"
 Hermione kohotti varovasti kättään ylös. Myös muutama muu nosti kättään, ja Kalkaros lakaisi toivekkaana luokkaa, mutta kun kukaan luihuisista ei näyttänyt tietävän, mitä juoma tekee, tämä ärähti. Kalkaroksen epämääräisestä mutinasta saattoi erottaa "tietämättömät tollot".
 "Tämä tässä on siis Felix felicis, nestemäistä onnea" - tässä kohtaa jokainen oppilas paransi ryhtinsä ja tarkkaili pientä pulloa. "Tämä tekee siis juojansa onnekkaaksi. Hyvin vaikea valmistaa, mutta oikein haudutettuna se toimii - kaikki pyrkimyksenne tuppaavat onnistumaan, ainakin kunnes juoman vaikutus kuluu pois".
 Kalkaros vilkuili luokkaa onnellisena. Varmaan iloinen, että joku muukin kun Granger kuuntelee häntä... Draco mietti, ja katsoi hänkin tarkasti pulloa. Minun on saatava tuota, hinnalla millä hyvänsä, Draco päätti ja pohti, saisiko joku tuon pullon omakseen.
 "Tänään siis, öh... Yritämme valmistaa tätä juomaa. Jos sitä hauduttaa väärin, se on tuhoisa. Siksi tehkää tarkkaa työtä. Parityötä, korjaan". Välittömästi luokka alkoi hajaantua pareihin. Draco katsoi epätoivoisena, kun oppilas yksi toisensa jälkeen etsi tiensä parhaan ystävänsä luokse.
 "Dracoo..."
 "Pansy", Draco tuhahti ja tyydyttyään kohtaloonsa hän siirtyi Pansyn viereen.
 "Jokaiselle oma kattila, mutta valmistatte juomat yhdessä parin kanssa. Tunnin loputtua haluan nähdä kaksikymmentä onnistunutta juomaa - tai ainakin yhdeksäntoista", Kalkaros huokaisi rientäessään läksyttämään Neville Longbottomia, joka oli toivoton taikaliemissä, ja oli ilmeisesti taas rikkonut jotain.
  Draco lähti hakemaan valmistusaineksia, ja Harry sattui tulemaan varastoon yhtäaikaa. Kiusallista hiljaisuutta rikkoi vain tavaroiden siirtely hyllyillä. Draco mietti kuumeisesti jotain järkevää sanottavaa, ja juuri kun oli avaamassa suutaan, Harry sai tavaransa kokoon ja palasi luokkaan. Draco vain kohautti olkiaan ja palasi itsekin Pansyn viereen. Hänen päässään pyöri ajatuksia Harrysta: Hän on liian ahdistunut. Hän ei tule kuitenkaan tänäiltana. Hän on tullut toisiin aatoksiin, hän haluaa olla Cho Changin kanssa. Hän ei välitä minusta. Hänellä ei ole mitään syytä tulla enää tänään.
 Hän ei ollut ikinä ennen halunnut onnistua missään näin kovin. Minä tarvitsen tuota juomaa.

*

 Harry nojasi käsiinsä ja antoi Ronin tehdä kaiken työn. Ron jupisi jotain ystävän hyväksikäytöstä, mutta olis silti (vastahakoisesti kylläkin) suostunut valmistamaan myös Harryn taikajuoman.
 Mikä minuun oikein meni eilen? Vihaan Malfoyta, miksi edes jäin sinne? Olisin lähtenyt heti, kun näin kuka siellä oli... Okei, menen sinne vielä tänään kuten lupasin, mutta lähden sanottuani hänelle etten kykene siihen. Mutta pystynkö noin vain lähtemään? Entä jos hän taas suutelee? Ei, minä en suutele häntä. Tai ehkä kerran, ei yksi kerta haittaa, se tuntuu niin ihanalta...
 "Harry, auta!" Ron kiljaisi kun liemi alkoi kuplia vimmatusti. Harry havahtui ja vilkaisi valmistusohjetta. "Felix felicis, eli onnenjuoma" Harry luki.
 "Onnenjuoma?" hän toisti ääneen. Oisi ehkä pitänyt kuunnella... Nyt hän selasi taikajuomakirjaansa ja etsi sieltä Felix felicisin.

Felix felicis on taikajuomaa, joka tekee juojansa tilapäisesti hyvin onnekkaaksi eli nestemäistä onnea. Sitä on erittäin vaikeaa valmistaa ja sen täytyy antaa hautua puoli vuotta. Epäonnistuessaan Felix Feliciksen vaikutukset voivat olla tuhoisia. Noidat ja velhot eivät voi juoda sitä koko ajan, koska jos sitä otetaan liiaksi, se aiheuttaa huikentelevaisuutta, holtittomuutta ja vaarallista ylivarmuutta, koska hyvää tulee liikaa. Suurina annoksina erittäin myrkyllistä. Felix Felicis on kielletty kaikissa järjestetyissä kilpailutilanteissa esim. urheilutapahtumissa, kokeissa ja vaaleissa.

 Harry häkeltyi. Sitä hän juuri tarvitsikin. Onnea. Häntä oli ahdistanut eilisen tapaamisen jälkeen koko ajan, ja hän tarvitsi onnea, että voisi väistyä kiusaukselta jäädä illalla pöllötorniin Dracon kanssa. Hän ei saisi sössiä asioita yhtään enempää, ja siihen oli vain yksi varma ratkaisu: onni.
 Mutta Harry ei aavistanut, että Draco Malfoylla oli sama suunnitelma, mutta päinvastaiseen tarkoitukseen: hän halusi Harryn jäävän pöllötorniin.

A/N Tää luku kertokin sitten aika paljon vaan tuosta taikaliemitunnista... ja muutenkin vähän tönkkö tämä, mutta en nyt parempaakaan pystynyt kehittämään :D Ja siis tuo kohta minkä Harry luki kirjasta, on lainattu Potterwikistä ja Kalkaroksen kertomat asiat felix feliciksestä ovat Rowlingin käsialaa, muutin vain sanajärjestystä. =) Ja kirjoitusvirheitä saattaa olla, en ehdi lukemaan läpi kun pitää käyttää koira ulkona. Anteeksi siis niistä  ::)
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

Feliicia

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 817
  • Hobitti
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #14 : 08.10.2010 19:33:48 »
Toi luku oli mun mielestä toosi hyvä.

Ihana toi niiden ajattelutapa. Mahtavaa. Ei ollenkaan haittaa vaikka lukukin kertoi taikajuomatunnista, se kuului siihen. Ei se minua haittaa, odotan vain innolla uutta lukua*vink vink* ja jos sitä ei kuulu pian niin >:(


ava by Raitakarkki
banneri by Pyry

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #15 : 08.10.2010 20:58:25 »
HarryPotterFan4Ever/ Haha, kiitos kommentista ja kiva että tykkäät! =) Alotin 5. lukua jo koulussa, mutta se ei oo ihan vielä valmis... Viimeistään sunnuntaina laitan sen tänne, jos nyt viikonloppunakaan ehdin jatkaa sitä.
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 685
  • I no speak this country's language! Bye bye!
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #16 : 08.10.2010 21:30:23 »
Pidin tästäkin luvusta.
Minusta näissä H/D ficeistä parhaita oppi tunteja on Rohkelikkojen ja Luihuisten liemi tunnit!
Sori en oikein saanut mitään rakentavaa aikaisseksi.

natural jatkoa odotellen.


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

draconair

  • ***
  • Viestejä: 34
  • Draco♥
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #17 : 07.11.2010 17:40:05 »
A/N Draconair pyytää anteeksi että jatkoa ei ole tullut pitkään aikaan. Mutta pääasia että jatkoa tuli nyt, joten olkaa hyvät:

Viides luku: Onnenjuoman vaikutukset

 Draco lintsasi muilta oppitunneilta. Hän oli kaatanut taikaliemitunnilla valmistamansa juoman pieneen pullon, jotta voisi valmistaa sen loppuun. Hän oli sulkeutunut makuusaliin, käskenyt muut pois ja alkanut kuumeisesti selata taikajuomakirjaansa.

*

 Harry oli aamuisilla taikaliemitunneilla todennut Ronin juoman kelvottomaksi. Niinpä hän oli ottanut suuren riskin ja varasti Kalkaroksen pienen näytepullon. Ainakin se olisi toimivaa, vaikka sitä oli niin pieni määrä, ettei se ehkä riittäisi mihinkään. 
 No, ainakaan en kuole Ronin valmistaman juoman vaikutuksiin...

*

 "Draco, etkö aio tulla treeneihin?" huispausjoukkueen kapteeni Marcus Flint ärähti.
"E-en tänään", Draco sopersi hädissään ja kääntyi nopeasti niin, että taikajuoman valmistustarvikkeet jäivät hänen selkänsä taakse. "Minulla on... hieman paha olo."
 "Et ollut viime viikollakaan treeneissä!" Marcus huudahti turhautuneena, ja näytti uhkaavasti siltä, että hän voisi repiä pelikaapunsa.
 "Sillon minulla oli..."
 "Joo joo, 'pakollisia menoja'... Pansy Parkinsonin kanssako? Kuule Malfoy, en jaksa katsella tälläistä enää kauaa. Jos et tule nyt, et tule enää ikinä."
 "TÄMÄ ON VASTA TOINEN KERTA, KUN-" Draco suuttui ja nousi seisomaan.
 "Meillä on meneillään todella tärkeät kuvioharjoitukset, ei huispaus ole samanlaista vuodesta toiseen. Sinun on opittava uudet kuviot, tai minun on erotettava sinut" Flint keskeytti Dracon ja puhui tyynesti.
 "Selvä. SELVÄ!" Draco paiskasi kädessään olleen pienen lasipullon lattialle. Se pirstoutui miljooniin osiin.  Marcus Flint tuijotti järkyttyneenä Dracoa, joka vuorostaan näytti siltä että voisi repiä jotain.
  "KATSO MITÄ SAIT AIKAAN!" Draco raivostui ja otti pari askelta kohti Flintiä, mutta silloin Crabbe ja Goyle kiirehtivät yläkertaan ja Draco pysähtyi. Puna laski hänen kasvoiltaan ja hän jäi tuijottamaan ystäviään.
 "Selvä. Selvä", Draco toisteli edelleen ja kyykistyi keräämään lasinsiruja. "Minä eroan joukkueesta. Otan isäni kustantamat luudat takaisin", Draco puhui katse lattiassa.
 "Hei, et sinä voi-" Flint aloitti epäröiden.
 "Enkö? Hah, katsotaanko" Draco oli noussut taas seisomaan ja hänen kasvonsa oli nyt muutaman tuuman päässä Flintistä. "Sinä menet nyt hakemaan ne luudat, ja tuot ne minulle. Jos et tuo", Draco muutti äänensä murheelliseksi, "minun täytyy luultavasti ottaa yhteyttä isääni... En haluaisi tehdä sitä", Draco puhui päätään pudistellen.
 "Selvä", Flint sihahti ja lähti kohti oleskeluhuonetta.

*

 "Harry, kuulitko? Malfoy on eronnut luihuisten huispausjoukkueesta, ja heillä ei ole enää luutia! Malfoy otti pois heidän Nimbus kaksituhattaykköset, heidän on nyt pakko käyttää koulun luutia!" Ron sepitti iloisena Harrylle.
 "Joo", Harry hymähti eikä lainkaan kuunnellut ystäväänsä.
 "Kuulitko?" Ron varmisti ja tönäisi Harrya, joka oli syventynyt omiin ajatuksiinsa.
 "Siis... mitä?"
 "Malfoy erosi huispausjoukkueesta ja otti muilta luudat pois!" Ron selitti saman asian uudelleen yhtä innoissaan.
  "Oikeastiko? Mistä kuulit?" Harry kysyi pala kurkussa. Onkohan tämä jotenkin minun vikani...
 "Koko koulu puhuu siitä. Sen paikkansapitävyydestä ei ole mitään takuita, mutta... No ensiviikollahan se nähdään, kun luihuinen pelaa puuskupuhia vastaan."

 *

 "Draco, onko sinulla kaikki hyvin? Olet istunut vaan täällä koko päivän!" Pansy huuteli makuusalin oven takaa. Draco painoi tyynyä korvilleen ja laski hitaasti mielessään kymmeneen. ..seitsemän... kahdeksan... yhdeksän...
 "Draacoooo..!"
...Kymmenen...
 "ÄH, ei tämä auta!" Draco paiskasi oven auki ja Pansy lennähti seinää vasten. Poika ei jäänyt pyytelemään anteeksi vaan jatkoi puolijuoksua oleskeluhuoneen läpi. Hän kiirehti eteisaulaan ja ulos.
 Pihamaa oli jo pienen lumikerroksen alla. Milloin on muka alkanut sataa lunta...? Nythän on vasta lokakuun alku!
 Draco asteli raivoissaan huispauskentän luo ja meni katsomon penkkien taakse. Hän näki heikosti, kuinka muut luihuiset jatkoivat harjoittelua pienessä lumisateessa. Minä olisin tuolla...
 Viidentoista minuutin päästä Dracolle tuli kylmä. Hän ei ollut ottanut edes kaapua mukaansa. Hän katseli muiden peliä vielä parin minuutin ajan (ja nauroi, kun muutamien luudat temppuilivat) hän lähti takaisin kohti linnaa. Aurinko oli jo laskenut, ja kun Draco oli päässyt linnan oville, olivat muutkin luihuiset jo matkalla kohti linnaa.

 Kello hipoi jo kymmentä. Draco vilkuili hermostuneena vuoroin taikajuomaansa ja vuoroin ohjetta. Sen pitäisi muuttaa väriä ihan pian... Draco tuijotti turhautuneena vihertävää seosta, jonka kuuluisi olla kultainen.

 "Draco", kuului yllättäen hänen takaansa. Poika kääntyi ja piilotti juomanvalmistusvälineet toistamiseen selkänsä taakse.
 "Ai sinä". Draco huomasi katsovansa Pansy Parkinsonia.
 "Flint lähetti nämä", Pansy tiputti kuusi luutaa lattialle. "Ja kuule... Minusta tuntuu että suhteemme on tuota noin... en nyt sanoisi ohi, mutta kun... Emme enää tapaile niin paljon..."
 Draco ei tiennyt mitä sanoa. Hän tuijotti tyttöä silmiin uskomatta niitä. Siinä hän seisoi, ja puhui suhteesta, jota ei edes ollut.
 "...niin olen nyt alkanut tapailemaan Zabinia", Pansy päätti puheensa, jota Draco ei ollut kunnolla kuunnellut.
 "Öö, tuota... kuule Pansy", Draco puhui varovasti samalla kun nousi seisomaan. "Minä ja sinä... ööh, meillä ei ole ikinä, ikinä, ollut mitään, öö... suhdetta."
 Pansy kohotti katseensa Dracon harmaisiin silmiin. Tytön silmistä kihosi muutama kyynel, ja Draco pystyi laskemaan ne hänen ripsistään.
 "Tiedän", Pansy kuiskasi hiljaa, niin ettei Dracokaan melkein kuullut, vaikka hän oli vain muutaman tuuman päässä, "että tämä on vaikeaa. Mutta se on ohi nyt..." Pansy kääntyi äkisti ja juoksi itkien pois poikien makuusalista.
Mitä helvettiä äsken tapahtui?

*

 Harry istui Ronin ja Hermionen kanssa rohkelikkotornin oleskeluhuoneessa sylissään viime viikon läksyt. Ron tuskaili läksyjen parissa kuten Harry, mutta Hermione, joka oli tehnyt jo läksyt, näytti olevan täysin omissa ajatuksissaan.
 "Hermione, oletko ihan kunnossa...?" Ron kysyi varovasti ja heilautti kättään Hermionen kasvojen edessä. Ronin sulkakynästä roiskahti muutama mustepisara Hermionen poskelle, mutta tyttö kääntyi kuin transsissa katsomaan Ronia. Se toi väkisinkin Harryn mieleen Luna Lovekivan.
 "Ron, en aio auttaa sinua läksyissä", Hermione sanoi konemaisesti ja nousi sitten ylös. "Menen nukkumaan, hauskaa iltaa". Hermione lähti kiipeämään portaita tyttöjen makuusaliin.
 Ron käänsi kysyvän katseen Harryyn, vilkaisi sitten kelloa ja paiskasi kirjansa kiinni.
 "Minäkin menen jo. Etkö sinä tule?"
 "En vielä... En ole saanut mitään aikaiseksi vielä", Harry sanoi ja viittasi esitelmäänsä, joka oli oikeasti lähes valmis.
 "Ai... jaa", Ron sanoi, joka oli selvästi huomannut että Harryn läksyt olivat lähestulkoon tehty. Hän kuitenkin lähti, ja Harry rentoutui. Hän tunki kirjat laukkuunsa, kaivoi taskustaan taikajuoman ja nousi ylös. Oleskeluhuone oli melkein tyhjä, joten Harry totesi turvalliseksi poistua.

 Hän astui ulos muotokuva-aukosta ja lähti kohti pöllötornia. Tällä kertaa olen siellä ennen Dracoa. Ehdin sopivasti juoda tämän kun huomaan että portaissa liikkuu joku...

*

 Draco vilkaisi itseään peilistä ja korjasi vielä hiuksiaan. Hän vilkaisi taikajuomaansa, joka oli jo lähes samansävyinen kuin Kalkaroksen luokassa ollut näyte. Draco kaatoi sen varovasti pienempään pulloon ja sujautti sen taskuunsa.

 "Minne sinä menet?" kysyi Crabbe makuusalin ovella. Hän oli ilmeisesti juossut niin lujaa kuin läskeistä jaloistaan pääsi. Nyt hän oli asettunut oviaukkoon estäen Dracon pääsyn ulos.
 "Kävelylle", Draco sanoi nuivasti.
 "Olisi parempi jos jäisit tänne", Crabbe sanoi ja nyökkäsi kohti Dracon sänkyä.
 Draco tönäisi Crabben pois tieltään ja jatkoi matkaansa oleskeluhuoneeseen. ___Mikä tuotakin vaivaa....
 "Draco odota! Et saa mennä sinne!" Crabbe karjaisi, mutta turhaan, koska Draco oli jo oleskeluhuoneessa. Hän vilkaisi ympärilleen.     
 Miksi en saisi olla täällä..? Mutta sai vastauksen kysymykseensä varsin pian. Zabini istui sohvalla Pansy sylissään, ja he nuolivat toisiaan varsin... intohimoisesti.
 Draco huomasi jähmettyneensä paikoilleen tuijottamaan paria. Pansy kohtasi hänen katseensa, ja Draco voisi vaikka vannoa että tytön silmissä oli anteeksipyytävä sävy.
 "Hah, Malfoy! Katso, Zabini sai muijasi!" Nott pilkkasi.
 Draco ei vastannut, vaan mulkaisi Theodorea vihaisesti ja jatkoi sitten matkaansa ulos oleskeluhuoneesta.

 Hän meni suorinta tietä pöllölään, koska oli varmasti myöhässä. Onneksi Riesu tai kukaan opettaja ei sattunut kulkemaan ohi, sillä muuten hän olisi varmasti joutunut palaamaan oleskeluhuoneeseensa. Mutta olihan hänellä Felix felicis...
 Draco lähti kiipeämään jyrkkiä kierreportaita. Hän kulki mahdollisimman hiljaa, ja ennen viimeistä mutkaa hän otti pullon esiin taskustaan ja joi sen yhdellä kulauksella.
  Ei tunnu yhtään miltään, Draco ehti ajatella, mutta alle sekunnin kuluttua hänen vatsassaan alkoi kuplia hassusti ja hän tunsi olonsa itsevarmaksi.
 Hän kiipesi loppumatkan ylös ja kohtasi Harryn hahmon heti portaiden yläpäässä. Hän näki Harryn sujauttavan juuri taskuunsa jonkun pullontapaisen.

*

 Huh, juuri ennenkuin Draco tuli, Harry huokaisi ja tunsi vatsassaan poreilua. Äsken hän oli ollut aikeissa ohittaa Draco portaissa, pyytää anteeksi eilisiä tapahtumia ja jatkaa matkaa rohkelikkotorniin asti. Mutta yhtäkkiä hänelle tuli pakottava tunne jäädä.

*

 "Ööh... moi", Draco sanoi Harrylle ja väläytti jonkun hymyntapaisen. Kuplat olivat haihtuneet hänen vatsastaan, eikä hän tuntenut oloaan enää yhtään niin itsevarmaksi.
 "Moi..", vastasi Harry, joka ei myöskään tuntenut oloaan yhtään onnellisemmaksi kuin viisi minuuttia sitten.

A/N En oo varma että kursivoinko kaikki kohdat mitkä piti, ja muutenkin anteeksi kaikennäköset kirjoitusvirheet.  Kommenttia! :------)
'He koskettivat toisiaan.
He hyväilivät toisiaan.
He siirtyivät toisiinsa kiinni.
Katedraalin holvikaarten alla, nurkkauksessa.
Ystävyys, läheisyys, poikarakkaus.
Poikarakkaus, yhteen kietoutuneet.'

Feliicia

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 817
  • Hobitti
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #18 : 07.11.2010 19:02:29 »
Heheee, hyvä et Draco eros... :) Joo, mun muisti vähän pätkäilee, selasin noi aiemmat luvut nopeesti. Mutta joo, haluan tietää mitäs ne sitten tekee *kjäh kjäh* ;) Hyvä kun molemmat otti Felix Feliciä tai jotain en muista miten se kirjoitetaan :D


ava by Raitakarkki
banneri by Pyry

carr0t

  • Vieras
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #19 : 07.11.2010 19:11:55 »
Uusi lukija ilmoittautuu. : ---  )

Kiva fic, toivottavasti jatkat pian.
Tuo Pansyn reaktio oli vähän jännä. Olikohan oikeasti kuvitellut,
että hänellä ja Dracolla oli ollut joku suhde.