Kirjoittaja Aihe: Ylpeys ja Ennakkoluulo, Ylpeydestä ja ennakkoluuloista - raapaleita, max. K-11  (Luettu 6228 kertaa)

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Fandom: Ylpeys ja Ennakkoluulo
Yleinen disclaimer: Ylpeys ja ennakkoluulo kuuluu Jane Austenille. Hän tuskin arvostaisi tekeleitäni… Oh, well… 


A/N: Lueskelin tässä Ylpeyttä ja Ennakkoluuloa erittäin ficcaajamaisesti ja törmäilin kohtiin, jotka voi tulkita mielenkiintoisella tavalla.
Tänne siis tule YjE raapaleita, ficlettejä, kenties jopa raapalesarjoja. Pääasiallisesti kirjoitan femslashia, mutta saattaa jotain muutakin eksyä sekaan. Kirjoittelen ainakin alkuun monitulkinnallisista kohdista ja ilmoittelen, mistä kohdasta on kyse. Jos lainailen suoraan Austenin sanoja tekstiin, ilmoitan erikseen.

Ja tähän tulee listaus raapaleista:
Ystävysten välisiä salaisuuksia, S, Elizabeth Bennet/Charlotte Lucas
Sanoja, joita ei saa lausua, S, Elizabeth Bennet/Charlotte Lucas
Yössä lausuttuja kuiskauksia S,  Elizabeth Bennet/Jane Bennet
Pieni hetki hiljaisuudessa, S, Elizabeth/Georgiana
« Viimeksi muokattu: 22.11.2014 22:34:48 kirjoittanut Beyond »
"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #1 : 11.01.2011 20:23:55 »
Ikäraja: S
Pari: Elizabeth Bennet/Charlotte Lucas
Genre: Angst

A/N: ”Charlotte ei ollut koskaan kovinkaan paljon välittänyt miehistä eikä avioliitosta, mutta naimisiinmeno oli silti ollut hänen tavoitteensa.” – kertoja
(XXII luku, Charlotte Lucas pohtii, kuinka käy, kun Elizabeth saa kuulla hänen kihlauksestaan)


Ystävysten välisiä salaisuuksia


Charlotte tiesi, että tieto kihlauksesta satuttaisi Elizabethia, sillä ystävätär ei ymmärtänyt, millaista oli tavoitella taloudellista turvaa. Lizzy oli lumoavan kaunis, ystävällinen ja kohtelias. Hän käyttäytyi hienon naisen tavoin. Oli suoranainen ihme, ettei kosijoita riittänyt ulko-ovelle asti.

Toisaalta Elizabeth ei ihastunut kovin helpolla. Hän ei myöskään luottanut helposti ihmisiin, ja Charlotte tunsi ylpeyttä saadessaan olla yksi harvoista luotetuista. Silti, hän itse ei voinut kertoa kaikkea hurmaavalle ystävälleen.

Charlotte oli kauan sitten huomannut, etteivät hänen tunteensa rajoittuneet pelkästään ystävien väliseen kiintymykseen. Oli aikoja, jolloin hänen oli vaikea olla tuijottamatta ihaillen Lizzyn sulokkaita liikkeitä ja kirkkaita silmiä.

Nämä tunteet, niin luonnottomia kuin olivatkin, pysyttelivät tiukasti hänen mielessään ja muistuttivat olemassaolostaan hiljaisin kuiskauksin.

’Eikö hän olekin kaunis tuossa mekossa? Kokeile, suutele häntä.’

Charlotte pakotti äänen hiljaiseksi. Tyttöiän aikana oli hyväksyttävää kohdata ristiriitaisia tunteita, mutta niiden olisi pitänyt hävitä vuosia sitten. Hänen sydämensä ei pitänyt hakata kahta kertaa nopeammin, sanojen ei kuulunut takertua kielelle kankeina ja hienostumattomina Elizabethin läsnä ollessa.

Tänään hän kertoisi totuuden ystävälleen. Ei tietenkään tunteistaan vaan kihlauksestaan! Ehkä avioliitto saisi pelottavat tunteet katoamaan. Se oli hänen ainoa toiveensa tulevalta mieheltään. Kauhu, alituinen paljastumisen pelko, hallitsi hänen elämäänsä.

Pakota tämä tuska katoamaan… Ole kiltti…
Ei, ei herra Collins, ei koskaan herra Collins.

 Elizabeth…

***
Fin
"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea

Cih

  • ***
  • Viestejä: 33
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #2 : 11.01.2011 20:35:30 »
Hienoa etten ole ainoa, jonka silmiin on pistänyt Ylpeyden ja ennakkoluulon naisten väliset suhteet ja tilanteet jotka voi tosiaan ymmärtää eri tavalla kuin oli tarkoitus. En usko että osaan sanoa mitään tarpeeksi hienoa tai järkevää - mutta halusin vain ilmoittaa että luin, pidin ja odotan innolla lisää. (;
I hope your wish came true, mine betrayed me.

androidi

  • ***
  • Viestejä: 182
  • Nadine Angerer's loveslave
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #3 : 11.01.2011 21:02:08 »
O_O Kiitos kiitos kiitos!!
YjE-femme on jotakin niin ihanaa, varsinkin juuri tämä Lizzy/Charlotte : D En nyt osaa sanoa yhtään mitään järkevää, mutta jään varmasti odottamaan seuraaviakin raapaleita innolla
Frauen-Nationalmannschaft

FFC Frankfurt

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #4 : 13.01.2011 19:47:05 »
Kiitoksia kommenteista, Cih ja androidi. Minustakin naisten suhteissa on jotain epäilyttävää. Varsinkin, kun huomasin, että kaikki löytämäni viittaukset liittyvät Lizzyyn.  :o Hänestä on siis tulossa lisää. Arvostan sitä, että kommentoitte. Minusta on  mahtavaa kuulla, että tälä ensimmäisellä on lukijoita. Ja sen pitemmittä puheitta seuraavaan:

Ikäraja: S
Pari: Elizabeth Bennet/Charlotte Lucas
Genre: Angst

A/N: ”Kihloissa herra Collinsin kanssa! Rakkahin Charlotte, se ei voi olla mahdollista!” – Elizabeth
(XXII luku, Charlotte kertoo kihlauksestaan. Kyllähän Lizzy järkyttyi...)


Sanoja, joita ei saa lausua


”Kihloissa herra Collinsin kanssa! Rakkahin Charlotte, se ei voi olla mahdollista!” Elizabeth huudahti ennen kuin ehti estää itseään. Charlotte kihloissa. Herra Collinsin kanssa. Hänen aivonsa kieltäytyivät hyväksymästä totuutta. Tyttö, nuori nainen, jota hän oli ihaillut salaa varjoista vuosiakaudet, oli menossa naimisiin.

Vaati kaikki voimat kyetä väittämään, että hän oli onnellinen ystävänsä puolesta. Kyyneleet polttivat hänen silmissään armottomasti, mutta hän pakotti ne pois. Hän ei voinut itkeä, ei saanut. Väärän rakkauden perään ei saanut itkeä.

”Onko jokin hätänä, Elizabeth?” Charlotte kysyi ja kosketti kevyesti hänen poskeaan. Kasvoilta loisti huoli, huulet olivat aavistuksen raollaan, silmistä loisti huoli. Yksi ainoa kyynel pääsi karkaamaan Elizabethin silmäkulmasta.

”Miksi…?” muuta hän ei kyennyt kuiskaamaan, ääni paksuna peitellystä itkusta. ’Miksi hän?’

”Mitä sinä tarkoitat? Eliza?” Charlotte vaati saada tietää. Hän kietoi hennot käsivartensa ystävänsä suojaksi pahalta maailmalta. Elizabeth hengitti hänen sylissään raskaasti, tunsi hennon laventelin tuoksun ystävänsä hiuksissa. Sirot sormet seikkailivat hänen hiuksiensa seassa, koskettivat välillä korvan herkkää ihoa.

 Nuolaistuaan huuliaan vielä hermostuneesti Elizabeth oli valmis. Kysymys oli sopimaton mutta hänen oli kysyttävä se. Nyt, vielä kun heidän ystävyydestään oli jotain jäljellä. Pian viimeinenkin häivähdys katoaisi aivan kuten Charlottekin.

”Miksi.. miksi herra Collins?”

Sanaton tuskan täyttämä kysymys kaikui huoneessa, mutta sitä ei Charlotte kuullut.

’Miksi en minä?’

***

Fin

"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea

Cih

  • ***
  • Viestejä: 33
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #5 : 16.01.2011 13:01:17 »
Ja taas onnistuit tekemään sen! Lyhyydestään huolimatta aivan ihana ja ehdottomasti täynnä tunnetta. Välittyy kyllä tosi vaivattomasti juuri se tunne ja ajatus sieltä lukijalle, ja teksti on muutenkin tosi nättiä ja sujuvaa, tykästyin siun tyyliin kirjoittaa. Odottelen kyllä innoissani jospa tulisi lisää. C:
I hope your wish came true, mine betrayed me.

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #6 : 04.02.2011 07:20:44 »
Cih: Mukavaa että pidit. Tässä sitä jatkoa nyt (vihdoin) tulee.  :D

Kiiruna: Hui apua, kiitos ihanasta kommentistasi  :D Jos nyt saisi jotain järkevää vastausta aikaan... Itse en ole lukenut muita Austenin kirjoja ja jostain kumman syystä sisäinen femmeilijäni päätti tykästyä kirjaan. Siinä oli monia kutkuttavia kohtia, pääosin näiden kahden naisen ja Lizzyn ja Janen välillä. Mutta siis, minusta Charlotten ja Lizzyn erot ajattelutavoissa, toinen ajattelee järjellä, toinen sydämellä, antaa pohjan ihanille tulkinnoille.

Minäkin pidän tämän aikakauden ns. kielletystä rakkaudesta. Se on jotain aivan ihanaa ja sitä pitäisi ehdottomasti olla enemmän kirjoitettuna. Ja etenkin tässä kirjassa ystävyyden käsitettä mielestäni saattoi venyttää niin, että sain kirjoitettua femmeä. Toisaalta Bennetin sisarusten suhteet ovat myös mielenkiintoisia.

Itse en ainakaan tarkoituksella sitonut noita raapaleita toisiinsa. Lainaukset ovat otettu samalta sivulta, joten voin syyttää siitä samankaltaisuutta. Tai jotain... Siinä luvussa oli paljon potentiaalia, joten luultavasti palaan siihen vielä ainakin kerran niin saan heidän välilleen jotain viatonta ja vähemmän viatonta.  ;)

Kiva, että pidit lopetuksistani, koska niiden keksiminen on kaikkein parasta ficeissä.

Ja kiitokset vielä kommenteistanne!  Ne olivat ihania :D


***


Ikäraja: S
Pari: Elizabeth Bennet/Jane Bennet
Genre: Romancedraama
Varoitukset: insesti
Haasteet: One True Something 20 - haasteeseen, aiheena  femslash.

A/N: ”-- Minusta tuntuu, etten ole koskaan tehnyt sinulle oikeutta tai rakastanut sinua, niin kuin todella ansaitset.” – Elizabeth Samoin: ”Minusta taas vain sinä olet täydellinen, ja sitä sinä asetut vastustamaan.” (tekstin kohta, jossa tämä esiintyy tekstissä on muokattu hieman Austenin kirjoittamasta)
(XXIV luku, Jane tuskailee sitä, että Bingley lähti Lontooseen) Ja on siinä muitakin sitaatteja kirjasta...

Ääh, jotenkin minusta tuntuu, etten osaa kirjoittaa kuin yksipuolista rakkautta. Pahus *hakkaa päätä seinään*


Yössä lausuttuja kuiskauksia


”Rakas Lizzy, en tiedä, mitä tehdä”, Jane kuiskasi varovaisesti sisarensa korvaan ja antoi sormiensa tanssahdella tämän vatsalla. Elizabeth puri peittoa, jottei yksikään äännähdys pakenisi äänettömään pimeyteen.

”Vain sen, mikä tuntuu oikealta, rakas sisareni”, tyttö vastasi tukahtuneesti yhteen purtujen hampaidensa välistä. Janen kädet pitivät hänet tiukassa halauksessa takaapäin. Järki käski pysähtymään, huusi, että heille kävisi vielä huonosti. Todella huonosti.

”Pidätkö minusta, Elizabeth?” Vanhempi sisar kuiskasi hiljaa, varovaisesti ja kokeili huulillaan sisarensa herkkää niskaa.

”On hyvin harvoja ihmisiä, joista pidän. Vielä harvemmista ajattelen mitään hyvää. Sinä, Jane, sinä olet täydellinen, ja sitä sinä asetut vastustamaan”, Elizabeth kuiskasi kiihkeästi. Yö oli parasta aikaa lausua kohteliaisuuksia. Pimeys kätki hänen punastuneen korviaan myöten.

Hän halusi kääntyä ympäri ja suudella sisarensa tajuttomaksi, mutta hän ei uskaltanut. Vaikka he nukkuivat yhdessä, tavallisia kohteliaisuuksia ja viatonta suukkoa poskelle tai niskaan pidemmälle Elizabeth päässyt. Hänen rohkeutensa petti, jos hän suunnitteli paljastavansa asioiden todellisen laidan.

Toki hän kuvitteli ja unelmoi. Mielikuvitus oli osoittautunut korvaamattomaksi avuksi. Unissa he olivat maailmassa, jossa taivaalla lensi metallilintuja ja kaksi naista saattoi elää yhdessä. Hän halusi kertoa Janelle, mutta tukahduttava pelko kangisti kielen. Mitä jos Jane inhoaisi häntä sen jälkeen tai sanoisi, että hän oli sairas ja vastenmielinen?

Elizabeth tiesi, että hänen tunteensa olivat täysin viattomat, vaikka hän häpesikin niitä ajoittain. Koska Jane oli rakastunut herra Bingleyhyn, Elizabeth pakotti tunteensa taka-alalle.

Öisin pimeys peitti synnin, kun he makasivat sängyssä kietoutuneina toisiinsa. Päivisin Jane ajatteli, että Elizabethin tunteet olivat puhtaasti sisarrakkautta. Sisarrakkautta, mikä sana. Sisarten välistä rakkautta. Elizabeth tiesi, että hänen tunteensa olivat niin kaukana soveliaasta sisarrakkaudesta kuin mahdollista.

Kyllä, hän rakasti sisartaan samalla tavalla kuin saattaisi rakastaa miestä. Kyllä, hän tiesi, että se oli väärin. Mutta hän ei kyennyt tekemään tunteilleen mitään. Hän oli langennut syntiin ja pahentanut kaikkea sanomalla Janelle maagiset sanat: ”Minä rakastan sinua”.

Jane, täysin tietämättömänä sanojen todellisesta luonteesta, oli vastannut samoin. Samat sanat, mutta merkitys oli täysin erilainen. Hän ei kuullut sisarensa sanojen todellista merkitystä. Hän ei huomannut, että henkilö, joka rakasti häntä enemmän kuin mitään muuta, oli hänen vierellään.


***

Fin
« Viimeksi muokattu: 22.11.2014 22:33:49 kirjoittanut Beyond »
"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea

androidi

  • ***
  • Viestejä: 182
  • Nadine Angerer's loveslave
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #7 : 04.02.2011 23:05:41 »
Tääää viimesin oli niin ihana!!

Bennetcest (voi juma mikä sana :'D) on mulle kyllä niin kielletty heikkous, ja Jane/Lizzy on niistä se kakkoslemppari, josta en itse vain osaa kirjoittaa. Uskomatonta oikeestaan, että joku muu mun lisäksi edes kirjoittaa Bennetcestiä. Kiitos siitä n__n

Munkin mielestä on aina ollut kauhean epäilyttävää, että Jane ja Lizzy nukkuu yhdessä  ;) Lizzyn tunteita oli kuvailtu kivasti ja Janen sokeus ja naiivius oli tosi uskottavaa, ottaen huomioon millainen blondi se kirjassakin on.

Ihan retorinen kysymys tähän loppuun, onko mahdollisuutta saada Lizzy/Georgianaa?
Frauen-Nationalmannschaft

FFC Frankfurt

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #8 : 05.02.2011 01:22:54 »
Ihanaa kun kaikki ylpeyteen ja ennakkoluuloon liitetyn jutut ei oo pelkkiä Darcy/Elizabeth paritussysteemejä,
ihan loistava idea, pääsin heti mukaan naisten tunteisiin ja ajatusmaailmaan.
Oon taas tälleen vähän myöhässä liikkeellä kommentoimassa, mut oli vaan ihan pakko - rakastuin näihin pätkiin heti <3
Jokanen sana tuntuu tarkkaan harkitulta ja teksti on viimestellynolosta, ei tarvi miettiä, mihin suuntaan lauseet ohjaa ja silleen - eli siis 'juonen' lisäks kerrontakin on osunu just nappiin ;)

Dria

  • ***
  • Viestejä: 939
  • Femmeilijä
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #9 : 07.02.2011 21:48:47 »
androidi: Bennetcest ^^  kuulostaa kivalta sanalta minusta. Mitä kysymykseesi tulee, toivon, että pidät seuraavasta  ;) (ja minun on tarkoitus kirjoittaa parilla vielä toinenkin...)

Solembum: Kiitos kommentistasi, yritän parhaani mukaan antaa arvoa Austenin kirjalle, joten on ilahduttavaa kuulla, että tekstini on lukijan mielestä huoliteltua, koska pyrin siihen. No tässä seuraavassa on kyllä viittauksia siihen Elizabeth/Darcyyn...

Kiitoksia molemmille kommenteistanne. On mukava kuulla, että näilä on lukijoita  :)


Ikäraja: S
Pari: Elizabeth/Georgiana, (Elizabeth/Darcy)
Genre: Romance, Fluff

Haasteet: One True Something (Femslash), Yhtyeen tuotanto (Madonna – Frozen)

A/N: No sainhan kirjoitettua jotain siirappista näillä tyypeillä vihdoin ^^

”He oppivat rakastamaan toisiaan niin kuin olivat ajatelleetkin, ja Georgiana piti Elizabethia maailman ihmeellisimpänä naisena…”– kertoja
(Viimeinen luku, viimeinen sivu ainakin minun kirjassani)


Pieni hetki hiljaisuudessa


Herra Darcy oli lähtenyt kuukaudeksi Lontooseen, sillä kiireelliset asiat vaativat hänen läsnäoloaan siellä. Elizabeth oli kunnollisen vaimon tavoin ilmaissut pahoittelunsa, mutta seuraavana päivänä nuori neito oli ollut oma itsensä. Herättyään hän oli houkutellut Georgianan mukaansa ratsastamaan. He olivat laukanneet pitkin vihreitä metsäpolkuja ja pysähtyneet solisevan puron luo syömään eväänsä.

Elizabeth kiusoitteli häntä tavalliseen tapaansa Georgianan uusimmasta kosijasta, jonka kosinnasta tyttö olisi kieltäytynyt ilman Darcyn puuttumista asiaan.

”Sinä olet oikein sievä, Georgiana”, Elizabeth totesi pää kallellaan ja hymyili tytölle. Hetken epäröityään hän ojensi kätensä ja sipaisi tytön kasvoille karanneet hiuksen korvan taa.

”Elizabeth…” tyttö mutisi punastuneena ja painoi katseensa viltille, jonka he olivat levittäneet maahan. Elizabeth kohotti tytön leukaa, kunnes heidän katseensa kohtasivat. Tuskallisen hitaasti hän nojautui lähemmäs peläten koko ajan, että nuorempi tyttö säpsähtäisi pois.

Niin ei kuitenkaan tapahtunut ja heidän huulensa koskettivat toisiaan. Kokeneempana Elizabeth johti suudelmaa, maistaen ensin ylä- ja sitten alahuulen mansikkaisen makeuden. Hänen sydämensä sykähti, kun Georgiana vastasi suudelmaan arasti peläten olevansa liian huono.

He vetäytyivät erilleen punan leikitellessä molempien poskilla. Suudelma poltteli molempien huulilla ja mielessä kaikuivat varoitukset siitä, kuinka väärää äskeinen oli ollut. Luonnon keskellä, erillään muusta maailmasta ja erityisesti herra Darcysta, sillä ei tuntunut olevan merkitystä. Tämä oli heidän kahden hetki.

Elizabeth painoi otsansa nuoremman naisen olkapäätä vasten etsin lohtua hämmennykseensä. Tunteet hänen sisällään vaativat toista suudelmaa, tunnetta, kun hänen ja Georgianan huulet painautuivat varovaisesti yhteen.

”Olen pahoillani…” Elizabeth mumisi vaimeasi kykenemättä katsomaan toista silmiin. Hän tiesi tarkalleen, kuinka väärin oli pyytää sitä. Georgiana oli Darcyn sisar. Hänen olisi pitänyt huolehtia tytöstä, ei yrittää suudella tätä.

”Mitä ikinä murehditkaan, se voi odottaa, eikö?” tyttö kuiskasi Elizabethin korvaan ja odotti, että Elizabeth katsoi häneen. Sitten hän veti naisen uuteen suudelmaan.

Kyllä, se voisi odottaa, Elizabeth päätti vastatessaan suudelmaan.

***

Fin
« Viimeksi muokattu: 22.11.2014 22:34:21 kirjoittanut Beyond »
"Ajan pyörä pyörii ja aikakaudet tulevat ja menevät jättäen jälkeensä muistoja, joista tarinat syntyvät. Tarinat haipuvat myyteiksi, ja myytitkin on jo kauan sitten unohdettu, kun ne luonut aikakausi jälleen koittaa."
Ava by Cea

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Vs: Ylpeydestä ja ennakkoluuloista
« Vastaus #10 : 08.02.2011 19:40:35 »
Ensimmäinenkö?

pidin tästäkin osasta,
Georgiana on ihanan pikkutyttömäinen ja viaton, eikä Elizabethkään ole mikään hyväksikäyttäjä ;)
Elizabeth ja Georgiana näyttää hyvältä yhdessä, oikeestaan sääli, ettei tohon aikaan taidettu paljon naisten välisiä rakkaussuhteita sallia... ^^

Jatka samaan malliin, seurailen ehdottomasti ;)