Kirjoittaja Aihe: SnK Modern!Levi x reader: Naapurini Levi (osa 8/?) |S| Uusi 6.9!  (Luettu 1742 kertaa)

Neko-Chan

  • Vieras
Oi haryu, kiitos kommentistasi! Ihana kuulla, että tykästyit tähän!
Olen pahoillani kirjoitusvirheistä. (Suureksi häpeäkseni) myönnän, että on joitain sääntöjä hakusessa ::)
Mutta onneksi ei haitannut :)

-Neko-chan

Neko-Chan

  • Vieras
6. Festivaalin jälkeen

A/N: Hei kaikki! Kiitos kärsivällisyydestänne! Täytyy nyt vain kiristää kirjoitustahtia :) kertokaa ihmeessä kommenteissa mitä mieltä olette tästä tarinasta!
Mutta nyt, nauttikaa! ;D


Ilotulitus loppui. Jäljellä oli ruudin haju, sekä ihmisten aplodit pimeässä illassa. Miehet nousivat nurmikolta ja lähtivät kapuamaan nurmirinnettä ylös takaisin tielle. Kävelitte Isabelin kanssa hieman heidän jäljessään ja keskustelitte hiljaa.

”Isabel, onko Rakulla tyttöystävää?” kysyit hiljaa.

”Ei tietenkään!” Isabel supisi takaisin.

”Hyvä, sillä näin Rakun katsovan sinua illan aikana. Montakin kertaa”, sanoit muina miehinä.

”Mitä!” Isabel kiljahti.

Kaikki neljä katsoivat teihin ihmetellen Isabelin kiljaisua. Heilautit vähättelevästi kättäsi, ja he käänsivät päänsä takaisin eteenpäin ja jatkoivat omia juttujaan.

”Oikeasti?” Isabel varmisti sinulta silmät innosta kiiltäen.

”Oikeasti”, vahvistit nyökäten tomerasti. Olit tarkkaillut heitä illan aikana, puhuit täyttä totta. Omasta mielestäsi olit aika varma, että Rakukin tunsi jotain vahvempaa Isabelia kohtaan. Saa nähdä miten tilanne kehittyy, ajattelit tyytyväisenä.


Isabel ja Raku olisivat loistava pari: Kummatkin ovat huumorintajuisia, helposti innostuvia, mutta huolehtivaisia. Eiköhän Farlan ja Levi hyväksyisi Rakun.

Juoksitte muut kiinni. Olit kehottanut Isabelia kävelemään Rakun vierellä, ja niin hän tekikin. Katsoit kummankin hymyileviä kasvoja, etkä huomannut Levin hidastavan tahtia ja kävelevän vierelläsi.


”Hei kakara”, kuului Levin matala ääni viereltäsi.

”Häh? Ai hei Levi! Mitä asiaa?" sanoit huomattuasi miehen vierelläsi.

”Minä vain… Äh, mitä pidit ilotulituksista?” Levi mutisi.
Levi käyttäytyi epälevimäisesti, huomasit sen heti.

”Ne olivat kauniita… Kuinka niin?” kysyit hitaasti.

”Ajattelimme Farlanin kanssa käyttää ilotulituksia seuraavassa kappaleessa”, Levi sanoi mitäänsanomattomalla äänellään.

”Se olisi hyvä idea”, nyökkäsit.

Äkkiä Levi pysähtyi ja kumartui maahan.
”Mene edeltä, sandaalin remmi on huonosti”, Levi kehotti pitäen katseensa kiinni maassa.

”Okei”, nyökkäsit ja sitten kopsuttelit Isabelin ja muiden perään, nähden vilauksen Levin punaisista kasvoista.


Kylläpäs he ovat ehtineet pitkälle. Ajattelit vilkuillen ympärillesi. Jatkoit kävelyä, mutta kenkäsi alkoivat hiertää jalkojasi. Istuit tien vierellä olevalle penkille ja kaivoit puhelimesi esiin. Valitsit Isabelin numeron ja nostit puhelimen korvallesi. Puhelin soi ja soi, mutta kukaan ei vastannut. Lopetit puhelun turhautuneena. Minne he ovat ehtineet?

”Mitäs tyttö?” kuulit äänen yläpuoleltasi.

”Kelpaisko seura?”

Nostit katseesi ylös ja näit kolme sinua vanhempaa poikaa edessäsi. Äskettäin puhuneella pojalla oli siilihiukset ja korvakoru oikeassa korvassa, toisella blondatut, sekaiset hiukset ja pitkät silmäripset, kolmannella mustat lyhyet hiukset ja terävät poskipäät. He kaikki katsoivat sinua virnistellen. Muita ihmisiä ei ollut paikalla.

”Ei kiitos”, sanoit ja nousit seisomaan.

Blondi tarttui sinua käsivarresta puristaen tiukasti.

”Päästä irti!” tiuskaisit riuhtaisten kättäsi.

”Pidetään vähän hauskaa, ei sen kummempaa!” siilipää huudahti.

”Tulisit ihan kiltisti”, mustahiuksinen hymyili epämiellyttävästi.

”Sanoin. Päästä. Irti!” huusit.

”Oijoi, taidanpa totella, nyt kun nätisti pyysit”, blondi nauroi ja kiristi otettaan.

Tallasit häntä varpaille, ja kun hän päästi irti, pinkaisit juoksuun siihen suuntaan, josta olit tullutkin. Kuulit poikien lähtevän perääsi ja adrenaliini humahti lävitsesi. Kiristit vauhtia minkä pystyit hiertävillä kengilläsi juosten. Vilkaisit olkasi yli ja nähdessäsi poikien olevan lähellä, avasit suusi valmiina kiljaisemaan, kunnes törmäsit suoraan johonkin kovaan.

Se jokin kova kietaisi kätensä ympärillesi. Näkösi selkeni, ja näit Levin seisovan vieressäsi pitäen sinusta kiinni. Olosi tuli saman tien turvalliseksi. Luojan kiitos!
Pojat olivat pysähtyneet äkisti nähdessään Levin murhaavan ilmeen.

”Anteeksi, emme tienneet tytön olevan sinun”, blondi sanoi maireasti ja kaikki kolme lähtivät maleksimaan ohitsemme, kiertäen kuitenkin teidät mahdollisimman kaukaa. Levi vain tuijotti eteensä pitäen edelleen sinusta kiinni. Haistoit Levin tuoksun ja sydämesi lähti laukkaan. Poikien käveltyä viisikymmentä metriä, he pinkaisivat juoksuun.

”Pelkurit”, Levi tuhahti halveksuvasti ja varovasti otti kätensä pois ympäriltäsi.

Vajosit polvillesi maahan päästäen ilman purkautumaan ulos keuhkoistasi. Jalkasi tärisivät minkä kerkesivät adrenaliinin hälvetessä.
Levi kyykistyi eteesi. ”(Y/N)?” hän kutsui hiljaa. Nostit kyynelten sumentaman katseesi Leviin. Levi ojensi kättään ja pyyhki hihallaan silmäsi.

”Kaikki on nyt hyvin”, hän sanoi ja painoi kätensä pääsi päälle.

”Se oli oikeasti pelottavaa!” selitit Leville.

”Tiedän”, hän sanoi ja silitti hiuksiasi pienesti. Hän nousi ylös ja ojensi sinulle kätensä. Tartuit siihen ja hän veti sinut ylös. Seisomaan päästyäsi hän veti sinut vielä hetkeksi tiukkaan halaukseen nähdessään vapinasi. Seisoit Levissä kiinni hengittäen hänen tuoksuaan ja keskittyen hänen hengityksensä rauhalliseen tahtiin.

”Aniki! (Y/N)-chan!” kuulit Isabelin äänen huutavan. He kaikki juoksivat lähemmäs ja irrottauduit nopeasti Levistä. Olit nyt rauhoittunut.

”Jaahas, mitäs täällä on meneillään!” Farlan huudahti riemukkaasti. Kaikki remahtivat nauramaan ja paukuttivat teitä selkään.

”Kolme poikaa yrittivät ottaa (Y/N)-sanin mukaansa. Väkisin”, Levi sanoi hiljaa, vakavan kuuloisella äänellään. Kaikki hiljenivät ja käänsivät katseensa sinuun. Painoit pääsi alas.

”MISSÄ NE SAAKELIN KAKARAT OVAT!” Farlan huusi vihaisesti.

”HAKATAAN NE!” Raku ja Isabel huusivat.

”He juoksivat karkuun aikoja sitten”, Levi sanoi.

”Ja Levi tuijotti heitä murhaavasti!” sanoit virnistellen.

Isabel ja Farlan katsoivat toisiaan. ”No, siinä on traumaa kerrakseen”, he sanoivat yhteen ääneen.


Päätitte kaikki lähteä kotiin, ilta oli kuitenkin jo pitkällä. Otitte Levin kanssa taksin, vaikka se ei ollut mielestäsi tarpeellista.
Levin oven kohdalla käännyit hänen puoleensa ja sanoit:

”Kiitos Levi tästä päivästä, ei pelkästään pelastamisestani.”

”Mmhm”, hän hymähti tutkaillen edelleen kasvojasi huolestuneena.

”Kaikki on hyvin, säikähdin vain. Ei sen kummempaa oikeasti”, vakuutit painokkaasti Leville.

”Hyvää yötä Levi”, toivotit ja käännyit kohti omaa oveasi.

”(Y/N)”, Levi kutsui ja tuli lähemmäksi. Et ehtinyt kääntyä ympäri, ennen kuin Levin kädet tulivat olkapäidesi yli ja laittoivat jotain kaulaasi. Tuntui aivan kaulakorulta. Levin kädet hipoivat niskaasi hänen kiinnittäessään lukkoa. Kokeilit kädelläsi korua. Siinä oli suurin piirtein herneen kokoinen, pisaran muotoinen sileä kivi. Käännyit ympäri Leviin päin.

”Levi…”, sanoit hiljaa. Olit liikuttunut.

”Jos et halua sitä, heitä se vaikka roskakoriin”, mustahiuksinen mies sanoi kääntäen päänsä poispäin sinusta. ”Mutta näin sinun katsovan sitä. Ajattelin, että haluaisit sen.
Mieleesi muistui kaunis (valitse mieleisesi väri) kaulakoru, jota olit ihaillut ammuntakojulla.

”Tietenkin haluan! Älä hulluja puhu!” keskeytit Levin mutinan. Hän nosti katseensa ylös sinun kasvoihisi.

”No, sitten… toivottavasti sille on käyttöä.”

”Lupaan käyttää sitä. Kiitos tuhannesti Levi!” sanoit hymyillen. Kerrankin löysit avaimet näppärästi ja sujahdit ovestasi sisään kiljuen ilosta mielessäsi.


Levin PoV:

Syvä huokaus. Avasin ulko-oven hiljaa ja astuin sisään asuntooni. Vein sandaalit kaappiin ja otin yukatani pois päältä. Ripustin sen huolellisesti henkarille ja laitoin sen vaatekaappiin. Vedin päälle valkoisen t-paidan, sekä harmaat college-housut. Saamarin sandaalit olivat hiertäneet iso- ja etuvarpaan välejä ikävästi, joten laitoin rakkolaastarit hiertymiin. Istuin sohvalle ja avasin puhelimeni lukituksen. Farlanilta kuusi uutta viestiä.


Farlanin viestit:

Farlan: Hei Levi, tässä muutama kuva (Y/N)-chanista. ;)
Katsoin kuvaa, jossa minä ja (Y/N) olimme juuri tulleet muiden luokse. Isabel roikkui yllättyneen (Y/N):n käsipuolessa. Naurahdin matalasti.

Farlan: Tässä seuraava!

Kuvassa (Y/N) oli kyykistynyt katsomaan altaassa uiskentelevia kaloja. Hänen kasvoiltaan paistoi ilo. Tunsin naamani punehtuvan. Onneksi kukaan ei ollut katsomassa. Kolmannessa kuvassa (Y/N) söi takoyakia, näyttäen typerältä kakaralta. En kuitenkaan poistanut kuvaa, vaan jatkoin eteenpäin. Neljännessä kuvassa Isabel ja (Y/N) poseerasivat kameralle kädet toistensa hartioilla. Painoin pääni käsiini ja hieroin kasvojani. Täytyy keskittyä! (Y/N) on naapuri, vain naapuri!

Levin viesti Farlanille:
Lopettaisit jo (Y/N):n kuvien lähettelemisen senkin pervo.

Farlan:
Jaa’a, enpä taida ;).

Levi:
… Haista kukkanen Farlan.

Farlan:
Ja hyvältä tuoksuu!!!


Viskasin puhelimen sohvan toiseen päähän ärtyneenä Farlanin käytöksestä. Kasvaisi jo aikuiseksi. Ensiksi menin keittiöön keittämään kupillisen mustaa teetä, sitten kävelin parvekkeen ovelle. Käänsin kahvaa ja astuin ulos. Nojasin parvekkeen kaiteeseen katsoen autiota katua allani: Näin kissan juoksevan tietä reunustavan pensaikon suojiin äänettömästi kuin varjo.

Näin liikettä oikeassa silmäkulmassani. Käänsin päätäni ja näin (Y/N):n kastelevan parvekkeella kukoistavia kukkia. Hän ei ollut huomannut minua. Seisoin hievahtamatta katse nauliutuneena naapuriini. Olin kuin pientä gasellia väijyvä pantteri. Pian hän palasi sisälle asuntoonsa ja minä sujahdin nopeasti takaisin sisälle, kuin pantteri, joka on juuri päästänyt saaliinsa menemään.

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 220
  • the gay ships are the yay ships
Hihii tää on niin suloinen <3 mukavan rentoa meininkiä tähän mennessä eikä mitään tiukkaa draamaa tai kiduttavaa piinausta :D tähän on toki vähän hankala aina sopeutua kun itse on periaatteessa päähenkilönä mutta tosiaan hyvin luontevasti oot onnistunut kirjoittamaan sen.

Lainaus
Jäljellä oli ruudin haju, sekä aplodit pimeässä illassa.

Oi tästä lauseesta tykkäsin paljon. Ihanasti luku lähti käyntiin.

Lainaus
Eiköhän Farlan ja Levi hyväksyisi Rakun.

Eivätköhän.

Lainaus
"Anteeksi, emme tienneet tytön olevan sinun"

Oh god fanityttö sisälläni heräsi henkiin. Mielelläni olen Levin tyttö :D

Apua apua apua varaudu fanityttökiljuntaan ja Levi-ihkutukseen. Koska Levi on ihana. Hajotin itseni ihan totaalisesti tuossa loppupuolella koska niin söpöä. Niin. Söpöä. Onnistun muutenkin saamaan armottomat fanityttökohtaukset Levistä ja muutamista muista animepojista ja -miehistä joten tällaiset ficit eivät oo minkäänlaisia poikkeuksia :D <3 Kiitos ihanasta luvusta taas. Koitan lähteä keräilemään itseäni ja häpeämään myöhemmin tätä järjetöntä kommenttia :D
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

Neko-Chan

  • Vieras
Uaah, ihanaa haryu!
Olen tosi iloinen, että pidit! Voin todella samaistua sun fanityttöilyyn, teen sitä varmaan itsekin aina kirjoittaessani uusia lukuja. (okei varmaan ainakin puolet valveillaoloajastani) ::), ja kaikenlaisista animepojista ja -miehistä on kyllä tultu innostuttua XD
Mutta kommenttisi todella lämmittävät mieltä! Kiitän kovasti! ;D

-Neko

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Minä hihkun ja nauran samanaikaisesti  ;D ;D

Ehehee, (Y/N)-chan (eli periaatteessa mun silmissä mä, mutta ei mennä yksityiskohtiin XD) on mun mielestä just loistava tyyppi :D Oot saanut hänen hahmostaan sellaisen pirteän ja muutenkin hyväntuulisen, joka on vähän höpsö välillä mutta kuitenkin hauska ja fiksu :D Levi on ihana <3 No oikeastaan pidän kaikista hahmoista keitä tässä tarinassa on esiintynyt XD

Mutta mutta, kahdesta viimeisimmästä luvusta (köhköh, on tainnut tätä edellinen luku jäänyt kommentoimatta, pyydän syvästi anteeksi *katsoo samanlaisella koiranpentuilmeellä kuin Farlan Leviä*) sen verran, että ne on ollut ihan mahtavia niin kuin koko muukin tarina :D Tai siis, tää tarina on kokonaisuudessaan sellainen ficci, joka on loistava luettava koska tahansa mutta joka saa oikeasti todella hyvälle mielelle :D Yukataostokset oli mun mielestä hauskat, ja sit kun (Y/N)-chan tuli se yukata päällään sieltä mistä se nyt ikinä tulikaan, nii sit kun Farlan rupesi ottaa vaan kuvia ja vihjaisi Leville auliisti lähettävänsä ne hänellekin ;D Repesin ihan huolella sit kun Levi katsoi niitä kuvia myöhemmin, ja siinä ekassa (?) kuvassa sillä (Y/N)-chanilla oli silmät puoliksi kiinni XD Pystyn niin hyvin kuvittelee et mulle kävisi sillä tavalla ihan varmasti ;D ;D Ja sit mua nauratti siinä ilotulitusten jälkimainigeissa kun pojat vaan tuijotti herkeämättä Isabelia ja (Y/N)-chania ;D Aika awws <3

Tokassa luvussa Levi on jotenkin niin lutuinen :3 Huolehtimassa että (Y/N)-chan on varmasti kunnossa sen poikaepisodin jälkeen, ja sitten kun hän yrittää uskotella itselleen että (Y/N)-chan on vain naapuri ;D Kuulehan Levi, et sä ketään huijaa ;)

Olin kuin pientä gasellia väijyvä pantteri. Pian hän palasi sisälle asuntoonsa ja minä sujahdin nopeasti takaisin sisälle, kuin pantteri, joka on juuri päästänyt saaliinsa menemään.
Jotenkin en voi olla nauramatta kun luen tätä XD Tai siis, kun näen sen vaan niin hyvin mielessäni että Levi kuvittelee olevansa joku sulavaliikkeinen pantteri ;D ;D

Ei vitsit, tää on vaan niin hyvä <3

Kiitos taas, jatkoa odottelen taas mielenkiinnolla :3

-DH58

 

Neko-Chan

  • Vieras
Kiitos DragonHeart58 kommentistasi! Kiva, että tykkäsit tästä/näistä kappaleesta/ista! On aina mukava kuulla tyytyväisiä kommentteja, toivottavasti pystyn miellyttämään myös jatkossakin! ;D

~Neko

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 220
  • the gay ships are the yay ships
Haha moi taas, oli pakko vielä yksi juttu tulla sanomaan koska se edellisestä kommentista unohtui. DragonHeart58 kommentissaan mainitsi (Y/N)-chanin ja hänestä mun pitikin tulla puhumaan :D mun on siis tosi vaikea nähdä oikeesti itseni osana tätä tekstiä ja hetken aikaa siihen keskityinkin liikaa ja olin sillei "ää en halua lukea enää" mutta sitten päätin (Y/N)-chanin olevan ihan vaan joku random hahmo :'D ei siis sinun vika oo se etten tykkää itseäni ajatella tähän vaan mulla on vähän probleemia itseni kanssa. Se vain piti mainita että oot tehnyt hänestä tosi mukavan neutraalin hahmon! Missään vaiheessa ei oo tullut sellaista oloa että enhän mä nyt nöin toimisi vaan ihanasti ei oo mitään erittäin päällekäyvää luonteenpiirrettä vaan sopivasti kaikkea :3
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

Neko-Chan

  • Vieras
Hei haryu! Vaikka ite tätä tarinaa kirjotan, oon ihan samaa mieltä XD
Koska kaikki ihmiset ovat erilaisia, tuskin kukaan pystyy (en edes mä ite) samaistumaan tähän y/n:iin, joten mäkin vaan puhun siitä yninä! On vaan otettava rennosti, eikä antaa sen haitata lukemista. Kiitos että silti luet :) mutta kiitos että pidät hänestä hahmona :*

Neko-Chan

  • Vieras
7. Yllätyksiä kerrakseen

A/N: Hei, ja kiitos odotuksesta! Tässä kappaleessa pieni maisemanvaihdos kesän kunniaksi! ;) Kiitos kun olette jaksaneet lukea tähän asti!


Oli taas yksi niistä lukuisista lämpimistä päivistä, ja istuit uimavalvojan tuolissa katsellen uima-altaille. Avasit juomapullon ja joit hieman vettä, joka oli lämmennyt päivän mittaa.

”(Y/N)-chan!” kuulit äänen huutavan.

”Häh?” äännähdit vilkuillen ympärillesi. Katseesi osui sinua kohti juoksevaan Isabeliin.
”Isabel-chan!” huudahdit iloisesti ja hyppäsit alas valvojan tuolilta. Kun Isabel oli luonasi, Katsuo ilmoitti radiopuhelimen kautta työvuorosi juuri päättyneen. Katsahditte Isabelin kanssa toisiinne. Kipaisit nopeasti valvojatorniin viemään tavarasi kaappiin. Katsuo kuitenkin pysäytti sinut ovella.

”(Y/N)-san, odottaisitko hetken?”

Pysähdyit käsi ovenkahvalla. ”Niin?”

”Olet tehnyt erittäin hyvää työtä, joten saat palkankorotuksen ja kolmen päivän vapaan”, Katsuo kertoi ja hymyili leveästi.

”Oikeasti?” huudahdit ja katsoit Katsuota silmät lautasen kokoisina.

”Oikeasti”, Katsuo nauroi.

”Kiitos Katsuo!” nauroit ja poistuit ovesta vilkuttaen iloisesti.


Hyppelehdit odottavan Isabelin luokse silmät sädehtien ja kerroit hänelle palkankorotuksesta ja vapaasta.

”Oho, hyvä juttu (Y/N)-chan! Isabel onnitteli. ”Tätähän täytyy juhlia!” Isabel julisti ja kaivoi lintukuvioisesta kangaskassistaan esiin puhelimen. Hän kirjoitti nopeasti viestin, ja sujautti puhelimen takaisin kassiinsa.

”Kenelle kirjoitit ja mitä?” kysyit häneltä.

”Vain Anikille ja Farlanille palkankorotuksestasi, ja siitä, että meidän täytyisi mennä rannalle juhlimaan”, Isabel sanoi arkisesti. ”Mutta ensin me menemme Anikin luo!”


Kävelitte erilaisten kasvien reunustamaa kävelytietä ja juttelitte kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Levi-lintu kuulemma voi hyvin, mutta aika pulskasti. Isabel oli jutellut myös Rakun kanssa useana iltana puhelimessa, ja oli aika selvää, että Rakukin piti rakkaasta ystävästäsi. Olit todella iloinen kummankin puolesta, ja maltoit tuskin odottaa, milloin olisi heidän ensitreffiensä aika.

”(Y/N)!” Isabel suhahti ja veti sinut kulman taakse.

”Isabel, mitä ihmettä?” suhisit takaisin.

”Se on hän!” Isabel kurkisti kulman takaa.

”Kuka?” kysyit hämmentyneenä.

”No se poika, jolla on vaikea nimi!”

Kuka..! Mysteeripoika!

”Aaltonen?” kysyit.

”Hän!”

Kurkistit Isabelin yli, ja siellä tosiaankin seisoi mysteeripoika saman kahvilan ovella asettelemassa kylttiä, missä olin hänet ennenkin nähnyt.

”Isabel, mysteeripoika on Aaltonen!” supisit kiihdyksissäsi.

”Mikä mysteeripoika?”

”No se poika, joka iski minulle silmää! Muistatko kun kerroin hänestä?”

”Ai se! Siis hän on tuo?” Isabel osoitti peukalolla olkansa yli. Nyökkäsit.

”Okei, eiköhän mennä!” Sanoit ja vedit syvään henkeä. Isabel läpsäytti itseään kasvoihin.

”Yritetään käyttäytyä mahdollisimman normaalisti”, sanoit ja Isabel nyökkäsi.

Astuitte kulman takaa ja kävelitte ehkä liiankin normaalisti eteenpäin vältellen visusti katsomatta häneen. Isabel kertoi sinulle juttua kuinka hän ja Farlan yrittivät kerran leipoa kakkua. Lopputulos oli mustaa savua ja paloautot pihassa. Nauroit mielikuvalle. Sillä hetkellä suunnitelmanne kariutuivat.

Onnistuneesti juuri tällä hetkellä kaikista mahdollisista hetkistä kompastuit omaan jalkaasi ja kaaduit maahan pitkin pituuttasi suoraan pojan jalkoihin. Se siitä normaalista!

”Oletko kunnossa?” kuulit miehekkään äänen läheltäsi. Nostit katseesi asfaltista ja näit Aaltosen kyykistyneen sinun viereesi huolestunut katse sinisissä silmissään.

”Ai, juu olen”, vastasit.

”Mukava kuulla” poika vastasi suomeksi.

”Hetkinen! Mistä tiedät, että puhun suomea?” ponnahdit istumaan.

Aaltonen näytti hämmentyneeltä. ”Juurihan sinä puhuit suomea.”

Puhuinko?

Poika hymyili pienesti. ”Angel Aaltonen, hauska tutustua. Olen nähnyt sinut ennenkin.”

”(Y/N)(L/N), kuin myös”, hymyilit hieman ja nousit ähkäisten seisomaan. Isabel oli salamana vieressäsi ja tuijotti vaaleahiuksista poikaa varautuneesti.

”(Y/N)-chan, oletko kunnossa?”

”Olen, Isabel älä huoli.”

”Meidän täytyy jatkaa matkaa, suokaa anteeksi!” Isabel sanoi ja kumarsi. Hän tarrasi käteesi ja lähti vetämään sinua perässään asuntosi sisäpihalle.

”(Y/N), pidä huoli itsestäsi!” Angel huikkasi perääsi nauraen.


Levi ja Farlan olivat tulleet luoksesi ja Isabel kertoi heille Angelista.

”Hän on siis suomalainen, niin kuin (Y/N)-chan”, Farlan sanoi. Levi ja Isabel nyökkäsivät.

”Hei, mikä nyt on ongelma? Tapasin pojan, joka asuu lähinurkilla”, kysyit hieman närkästyneesti.

”Totta", Levi sanoi ja istui alas lattialle. "Tulimme tänään tänne juhlistamaan (Y/N):n palkankorotusta.”

”Minullapa on teille yllätys!” Farlan sanoi riemastuneesti. Hän juoksi eteiseen ja kaivoi laukustaan kirjekuoren. ”Ostin tämän, koska eihän me minnekään Biwa-järvelle jakseta mennä pulikoimaan, mennään saman tien Osakaan!” hän huudahti ja veti kirjekuoresta Osakan esitteen esiin.

”Farlan, olet paras!” Isabel kiljaisi ja hyppäsi Farlanin kaulaan. Seuraavaksi Isabel hyppäsi kimppuusi ja pyöritte nauraen ympäri asuntoasi. Levi hymyili vinosti katsoen teidän intoanne. Menit hymyillen Farlanin luokse ja hän taputti sinua päähän ennen kuin ehdit sanoa mitään.

”Ei kestä kiittää”, Farlan sanoi yllättävän aikuismaisesti ja hymyili.


Kaikki lähtivät pakkaamaan, ja sovitte, että Farlan hakisi teidät puolentoista tunnin kuluttua. Matka kestäisi kolme päivää, juuri lomasi verran. Otit vaatekaapistasi hopeisen matkalaukun, jonne pakkasit kaiken tarpeellisen. Hait hammasharjan ja –tahnan, sekä aurinkorasvan kylpyhuoneesta ja heitit ne laukkuun. Pienen harkinnan jälkeen otit mukaan myös juuri ostamasi bikinit, aika hankkia rusketus! Laukkuusi kertyi myös kaikkea -ei niin tarpeellista- tavaraa, kuten joitain lautapelejä. Ovikellosi soi. Riensit avaamaan oven, jonka takana odotti Levi. Päästit hänet sisään ja hän käveli olohuoneeseen, jossa yritit ängetä matkalaukkua kiinni, mutta se ei ottanut onnistuakseen. Menit jopa istumaan sen päälle, jotta se litistyisi, mutta asia ei ratkennut näinkään.

”Hyvä luoja”, Levi sanoi, ja nosti sinut pois laukun päältä kuin höyhenen. ”Rikot tuon vielä.”

Pohditte yhdessä mitä tekisitte sen jälkeen, kun olit julistanut, ettet halua jättää mitään pois.

”Okei, otan osan tavaroistasi omaan laukkuuni, sinne mahtuu. Levi sanoi ja ryhtyi avaamaan omaa laukkuaan.

Hetkinen, hetkinen. Siis laittaisin tavaroitani Levin laukkuun?

”Le-Levi ei si-sinun tarvitse, tarkoitan että vo-voin kyllä jättää jo-jotain pois!” änkytit naama punaisena.

”Se on okei” Levi sanoi. ”Vauhtia ennen kuin Farlan tulee ovellesi.”

”O-okei!” avasit laukkusi ja laitoit tavaroitasi Levin laukkuun.

”Kuinka miehet pärjäävät näin vähillä varusteilla?” ihmettelit ääneen. Levi vain naurahti.


Juuri kun olitte sulkeneet laukkunne, ovikello soi. ”Tullaan!” huusit, ja juoksit avaamaan oven. Oven takana seisoi Farlan pyöritellen auton avaimia käsissään.

”Oletteko valmiita?” hän kysyi.

”Jep!” sanoit iloisesti. ”Levi, Farlan tuli!” huusit asuntoon.

Levi tuli ovelle kantaen laukkuasi vasemmassa, ja omaa laukkuaan oikeassa kädessään.

”Kiitos Levi”, hymyilit ja ojensit kätesi ottaaksesi sen vastaan.

”Farlan kantaa laukkusi”, Levi ilmoitti ja tyrkkäsi laukkusi Farlanin käteen.

”Minäkö?” Farlan kysyi ja osoitti itseään.

”Juuri niin.”

”No, mikä ettei”, hän kohautti olkapäitään ja lähditte peräkanaa ulos ovesta. Varmistit oven menneen lukkoon ja otit miehet kiinni rappusissa.

Nousitte Farlanin avoautoon, jossa Isabel jo nökötti ja lähditte ajamaan kohti Osakaa.


Noin tunnin kuluttua olitte perillä hotellissa. Rakennus oli hienon näköinen ja todella korkea.

”Uwaa! Farlan olet paras!” Isabel riemuitsi ja ryntäsi hotellin ovista sisään.

Levi ja Farlan ottivat laukkumme autosta ja kävelit heidän kanssaan ovista sisään. Hotellin aulassa kaikki oli kiiltävää. Lattia oli vahattu niin hyvin, että siitä näki oman kuvansa, tiskin marmoripinta kiilteli kristallikruunun valossa. Farlan käveli tiskille, jonka takana seisoi kaunis nainen.

”Neljän hengen huoneisto Churchin nimellä”, hän sanoi ja hymyili vinosti naiselle, joka punastui.

”Selvä on, tä-tässä avainkortit olkaa hyvä. Kutsun piccolon kantamaan laukkunne”, nainen sanoi ja painoi summeria. Pian portaikosta tuli uniformuun pukeutunut nuori poika, jonka nimikyltissä luki Yamaguchi.
Hän tarttui laukkuihimme ja sanoi: ”Tätä tietä, olkaa hyvä!”
Pieni seurueenne seurasi Yamaguchia hissiin, joka vei teidän ylimpään kerrokseen kattohuoneistoon.

”Farlan, otit kattohuoneiston..? kysyit ihmeissäsi.

”Niin otin, paras näköala merelle!” hän sanoi hymyillen.

Hän avasi huoneen oven, ja kävelitte peräkanaa sisään. Yamaguchi laski laukut maahan, ja Farlan ojensi hänelle runsaan tipin. Yamaguchi kumarsi syvään ja poistui sulkien oven perässään.

”(Y/N)-chan”, Farlan sanoi pehmeästi. ”Sinun ei tarvitse maksaa tästä mitään, se on lahja.”

”Kiitos Farlan”, sanoit. Olitkin juuri mmiettinyt paljonko tämä kaikki tulee maksamaan.


Huoneisto moderni, ja kaikilla teillä oli omat huoneet. Huoneessasi oli suuri ikkuna, jonka syvennykseen pääsi istumaan mukavasti. Sänky oli suuri ja pehmeä puhtaanvalkoisine lakanoineen ja yöpöydillä oli suuret kukkaruukut täynnä värikkäitä kukkia, jotka levittivät makeaa tuoksua ilmaan. Veit matkalaukkusi huoneeseesi ja istahdit ikkunasyvennykselle katselemaan alhaalla tapahtuvaa jokapäiväistä näytöstä, jota kutsutaan ihmisten elämäksi. Loikoilit huoneessasi tunnin miettien syntyjä syviä, kunnes oveesi koputettiin. Isabelin punainen pää pisti sisään ovenraosta.

”(Y/N), onko kaikki hyvin?”

”On, kuinka niin?” kysyit ihmetellen.

”No, huolestuimme hieman, koska sinua ei ole näkynyt hetkeen”, Isabel myönsi.

”Ai, anteeksi! Olen vain tottunut olemaan omassa asunnossani kaikessa rauhassa, joten en oikein ajatellut, että te huolestuisitte”, pahoittelit.

”Ei mitään, kunhan mietimme Farlanin ja Levin kanssa. Menemme muuten syömään kohta”, hän ilmoitti.

Katsoit kelloa, joka läheni seitsemää.

”Okei, siistiydyn ensin ja tulen sitten!” sanoit ja vääntäydyit ylös sängyltä.

Harjasit hiukset pikaisesti ja menit muiden luokse olohuoneeseen. Pyysit heiltäkin pikaisesti anteeksi, ja lähditte metsästämään ravintolaa. Päädyitte rannan vieressä sijaitsevaan ravintolaan, jossa myytiin merellisiä annoksia. Ravintola oli kauniisti sisustettu, ja hieman himmeät valot loivat tunnelmaa. Tilasit merellisen pastan, ja se maistui todella hyvältä. Isabel otti makrillia, Farlan miekkakalapihvejä, ja Levi otti tonnikalacarbonaran.

”Harulla on huono maku” Isabel irvisti sinulle tökkien makrilliaan.

”Eikö maistu?” nauroit. Levi ja Farlan eivät tajunneet, että puhuimme Free!:n Harukasta, joten he olivat hieman hämmentyneitä.

”No, täytän vatsani sitten jälkiruoalla”, Isabel ilmoitti ja työnsi lautasen syrjään.


Ruoan jälkeen kiertelitte hetken kaupungilla ja puhuitte huomisen suunnitelmista. Halusitte kaikki käydä Osaka Castlessa (Osakajo), Isabel vaati saada käydä Osakan akvaariossa, joka on yksi Japanin vaikuttavimmista akvaarioista.

”Mutta huomenna mennään myös rannalle!” Farlan sanoi.

”Ai niin tosiaan! Ranta unohtui, vaikka sinne olimme alun perin menossa!” nauroit.

”Ollaan rannalla huomenna koko päivä, ja mennään katsomaan nähtävyyksiä vasta ylihuomenna”, Levi ehdotti.

”Kannatetaan!” sinä, Isabel ja Farlan huusitte kuorossa.


Palasitte hotellille, ja etsit laukustasi yöpukuasi. Samassa oveesi koputettiin vaimeasti.

”Sisään!” sanoit ja pian Levi astui sisään kantaen tavaroitasi.

”Ah, meinasin unohtaa!” huudahdit ja menit Levin luokse. Otit tavarat Leviltä ja laskit ne sängyllesi.

”Tänään on ollut aikamoinen päivä”, sanoit ja istuit sänkysi reunalle. ”Läpäisikö hotelli siisteysvaatimuksesi?”

”Ihme kyllä”, Levi sanoi ja nojasi kaapin oveen.

Levi suoristautui ja sanoi:
”Käy suihkussa nyt, jos aiot mennä, Farlanilla kestää ikuisuus.”

”Kyllä kapteeni!” sanoit ja teit hänelle kunniaa. Hän hymähti huvittuneesti ja poistui huoneestasi.

Keräsit peseytymisvälineesi ja sujahdit suihkuun. Suihku oli iso ja moderni. Ennen kuin menit suihkukoppiin, näit seinässä pienen paneelin, jossa oli eri kuvia. Yhdessä oli nuotin kuva ja siinä luki musiikki. Painoit painikkeesta, ja samassa musiikki täytti kylpyhuoneen. Nauroit ääneen ja jätit musiikin päälle. Peseydyit pikaisesti musiikin tahtiin jammaillen ja peseydyttyäsi kääriydyit yhteen hotellin paksuista pyyhkeistä. Kuivattuasi itsesi otit kylpyhuoneen kaapista muhkean aamutakin, jonka laitoit yllesi ja hipsit takaisin omaan huoneesi sulkien oven visusti perässäsi. Käärit pyyhkeen päähäsi turbaaniksi ja vedit päällesi yöpukusi, joka oli polviin ulottuva, tummansininen ja ohutolkaiminen. Tuttu tuoksu leijaili nenääsi. Yöpuku tuoksui Leviltä: sitruunalta, mintulta, ja hieman pesuaineelta. Nuuhkit tyytyväisenä tuoksua.
Hetken istuttuasi ikkunalla ihmetellen Osakan menoa, ryömit sänkyyn peittokasan alle ja suljit valot sängyn vieressä olevasta paneelista. Vaivuit uneen sitruunan ja mintun tuoksun saattelemana.

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Täällä taas  ;D <3

Loistavaa, aivan loistavaa <3 Tää on kyllä mainio tapa aloittaa päivä, kun tästä tulee vaan niin hyvälle mielelle! ;) Hyvin kesäisissä tunnelmissa tässä ollaan, tekee kyllä kunniaa alkaneelle kesälle :) Ehehehee, tässä oli kyllä monta kohtaa mille nauroin taas ihan huolella ;D :

Levi-lintu kuulemma voi hyvin, mutta aika pulskasti.
Voi ei :D :D

”Kuka?” kysyit hämmentyneenä.

”No se poika, jolla on vaikea nimi!”

Hyvä Isabel, tsemppiä! :D

Onnistuneesti juuri tällä hetkellä kaikista mahdollisista hetkistä kompastuit omaan jalkaasi ja kaaduit maahan pitkin pituuttasi suoraan pojan jalkoihin. Se siitä normaalista!
Toi on just niin mun perustuuria!!! ;D Samaistun tässä kyllä erityisen vahvasti (Y/N)-chaniin, ja toi lopputoteamus kruunasi kyseisen virkkeen :D

Päästit hänet sisään ja hän käveli olohuoneeseen, jossa yritit ängetä matkalaukkua kiinni, mutta se ei ottanut onnistuakseen. Menit jopa istumaan sen päälle, jotta se litistyisi, mutta asia ei ratkennut näinkään.
(Y/N)-chan!! ;D Pystyn vaan kuvittelemaan...

”Hyvä luoja”, Levi sanoi, ja nosti sinut pois laukun päältä kuin höyhenen. ”Rikot tuon vielä.”
... mitä Levi ajattelee ;D ;D ;D

”Läpäisikö hotelli siisteysvaatimuksesi?”

”Ihme kyllä”, Levi sanoi ja nojasi kaapin oveen.

:D :D :D

Oho, tulipas paljon lainauksia, hupsista :D Äwws, jään kyllä odottamaan tosi innolla jatkoa, haluun myös tietää miten Isabelin ja Rakun suhde (en keksinyt parempaa sanaa XD) etenee :P Toi rantapäivä kuulostaa myös hauskalta, can't wait! :3

Kiitos taas uudesta ihanasta luvusta ja aamun piristyksestä!  :-*

-DH58










Neko-Chan

  • Vieras
Nyaa, niin pitkä ja piristävä kommentti! ;D
Kiva kuulla, että saan piristettyä sun aamua! Ja on vaan kiva, jos jaksat laittaa lainauksia, on kiva nähdä mitkä kohdat ovat erityisesti miellyttäneet.
Kuten sanoitkin, osa näistä (Y/N)-chanin kommelluksista on aika samaistuttavia, tarkoitan että ainakin mä menen välillä istumaan laukun päälle jos en saa sitä kiinni ::)
Kiitos, kun jaksat kommentoida! :-*

~Neko

Neko-Chan

  • Vieras
8. Rannalla

A/N: Anteeksi kamalasti, etten ole päivittänyt tätä pitkään aikaan! Nyt tässä on kuitenkin uusi luku, toivottavasti nautitte :)


Heräsit aamulla auringonvaloon, jota tulvi ikkunastasi sisään. Levin tuoksu yöpaidassasi oli jo vaihtunut omaasi yön kuluessa. Istuit hetken vielä yrittäen saada häivähdyksen sitruunaa ja minttua nenääsi, mutta samassa oveltasi kuului reipas koputus.

”Sisään!” huikkasit pirteällä äänellä. Isabelin pörröinen pää pisti esiin ovenraosta.

”Ohayo, (Y/N)-chan”, hän tervehti ja astui peremmälle huoneeseen.

”Ohayo, Isabel, kauanko olet ollut hereillä?” kysyit tytöltä.

”Noin tunnin. Aniki laittaa aamupalaa” Isabel vastasi pirteästi ja istuutui sänkysi reunalle.

”Eikö hotellissakin ole aamupalatarjoilu?” kysyit ihmetellen.

”On kyllä, mutta jos Levi haluaa laittaa aamupalaa, niin mikäs siinä”, Isabel kohautti harteitaan.

Vääntäydyit ylös sängystä ja kävelit matkalaukkusi luo haukotellen makeasti.
”Jaa-a, mitäs sitä tänään pukisi”, mumisit puoliääneen tuijottaessasi matkalaukkusi syövereihin. Katsoit mitä Isabelilla oli päällään: ruskeat shortsit ja pehmeänoranssi toppi.
Otit laukusta polvipituisen, sini-valko raidallisen mekon.
Saa kelvata.



Kun olit suorittanut aamutoimesi (Isabelin edelleen nököttäessä sängyssäsi), kävelitte olohuoneeseen. Huone oli hyvin valoisa, kiitos ikkunoiden, jotka ulottuivat lattiasta aina korkeaan kattoon asti. Farlan istui rennosti mustalla nahkasohvalla katsoen televisiota. Hän huomasi tulosi ja nosti kättään.

”Yo, (Y/N)-chan.”

”Huomenta”, vastasit nostaen kättäsi.
Isabel meni istumaan Farlanin viereen, kun taas sinä jatkoit matkaasi keittiöön. Levi rikkoi juuri kananmunia paistinpannulle.

”Vau, keittiö on aika hieno!” sanoit Leville. Keittiön valkoiset kaapit, ruostumatonta terästä olevat kodinkoneet, sekä mustat kiiltävät työtasojen pinnat saivat keittiön näyttämään modernilta ja kalliilta.
Levi vain hymähti ja nyökkäsi. Olitte hetken hiljaa, ja seurasit Levin ruoanlaittoa. Hän sai käännettyä paistetut kananmunat pannulla niin, että ne eivät rikkoutuneet. Lopputulos näytti upealta.

”Nukuitko hyvin?” Levi kysyi rikkoessaan uutta munaa pannulle. Muisto Levin tuoksusta vaatteissasi välähti mielessäsi, ja tunsit kasvojesi kuumenevan.

”Juu, nukuin”, vastasit ja katsoit Leviä pikaisesti.

”Valvoin aika myöhään”, Levi kertoi. ”Ensimmäisenä yönä vieraassa paikassa, en koskaan nuku hyvin.”

”Aamupala on valmis”, Levi ilmoitti niin, että Isabel ja Farlan kuulivat myös.

Matelitte Isabelin ja Farlanin kanssa ruokapöytään, jonka Farlan ja Isabel olivat kattaneet.
Aamupala oli todella hyvää, parempaa et ollut syönyt aikoihin. Farlan nojasi taaksepäin kädet vatsansa päällä.

”Go-chisoo-sama deshita!” sanoitte kaikki yhteen ääneen.

Autoit Leviä siivoamaan pöydän ja tiskaamaan astiat. Juttelitte niitä näitä Levin tiskatessa, ja sinun kuivatessasi astioita.

”(Y/N)-san, mitä shampoota käytät?” Levi kysyi yhtäkkiä.

Eh, mitä?

Levi tuli lähemmäksi ja kumartui nuuhkaisemaan sinua. Karahdit tulipunaiseksi.

”Hm, arvasin”, Levi mutisi ja palasi tiskaamaan astioita.

”Mitä arvasit?” kysyit ääni täristen. Älä sano että haisen pahalle! rukoilit.

”Eilen osa tavaroistani tuoksui erilaiselta.”

Tuoksui?

”Arvelin sen johtuvan siitä, että olit laittanut tavaroitasi laukkuuni. Olin oikeassa”, hän selitti.
Mieleesi muistui mintun ja sitruunan tuoksu.

”Sinunkin tuoksuasi oli tarttunut vaatteisiini”, sanoit hiljaa. ”siinä oli sitruunaa ja minttua.”

”Sitruunaa ja minttua?” Levi kysyi hitaasti ja veti tulpan pois altaasta ja katseli, kuinka vesi valui alas viemäriin.
Kuivasit viimeiset astiat katse alas luotuna. Mielesi teki mieli sanoa jotain vieressä seisovalle Leville, mutta et keksinyt yhtään mitä sanoa. Käännyit kannoillasi ja lähdit ulos huoneesta.

”(Y/N)” kuulit Levin sanovan ja pysähdyit niille sijoillesi.

”Kukat. Tuoksut kukilta”

Tunsit ilon läikähdyksen sisälläsi. Käännyit ja hymyilit pikaisesti miehelle, joka seisoi takanasi katsoen sinua tummien hiustensa lomasta.


Omassa huoneessasi heittäydyit sängyllesi ja puristit tyynyn rintaasi vasten. Uaah, se oli niin kiusallista! Mutta… käännyit vatsallesi ja painoit pään tyynyyn, jonka olit rutistanut kasaan. Olen todella iloinen. Hymyilit itseksesi.
Pian oveesi koputettiin.

”Sisään vaan!”

Ovi avautui ja siellä seisoi Farlan nojaten ovenkarmiin.

”Hei (Y/N)-chan! Lähdemme rannalle! Ole valmis 10 minuutin päästä!” Farlan ilmoitti ja niine hyvineen hän sulki oven.

Laitoit nopeasti hiuksesi uudelleen, sillä ne olivat hieman räjähtäneen sängyssä möyrimisen jälkeen ja riensit kaivamaan bikineitäsi matkalaukustasi. Olit ostanut juuri ennen muuttoasi Kiotoon uudet,
puna-valkoraidalliset bikinit ja olit pakannut ne mukaan. Vedit bikinien päälle shortsit ja t-paidan. Pakkasit rantakassiisi aurinkolasit, aurinkorasvan ja pyyhkeen.
Odottelit olohuoneessa muiden valmistautumista ja tuijottelit suuresta ikkunasta hajamielisesti ulos. Tunsit jonkun laskevan käden olkapäällesi, ja hätkähdit.

”(Y/N), mennään Farlan ja aniki odottavat jo!” Isabel hoputti innoissaan.

”Joo!” vastasit ja poimit kassisi jalkojesi juuresta.


Ajoitte Farlanin avoautolla rannalle, joka sijaitsi parin kilometrin päässä. Miesten mukaan ranta oli rauhallisempi kuin hotellin lähellä oleva. Astuttuanne autosta sinä ja Isabel juoksitte edellä nauraen rannalle. Meri säihkyi auringossa ja näit kuuman ilman väreilevän ylöspäin vaaleasta rantahiekasta.
Etsitte hyvän paikan rannalta ja levititte vesimeloni-kuvioisen viltin siihen. Farlan tappeli aurinkovarjon kanssa ja Levi odotti kärsimättömänä pääsyä aurinkovarjon alle. Kuoriuduitte Isabelin kanssa vaatteistanne, ja ihastelitte toistenne bikineitä. Isabelilla oli pehmeän oranssit bikinit, joissa oli mustia koukeroisia kuvioita. Isabel kertoi halunneensa jotain hieman ”aikuismaisempaa” päälle, eikä ostanut mielestään söpöjä pandabikineitä. Vakuutit Isabelille, että hän näyttäisi kummassakin uima-asussa yhtä hyvältä. Tämän kuultuaan punapää väläytti sinulle pirteän hymyn.

”Ooo, tytöt näytätte kummatkin hyviltä!” Farlan hehkutti skannatessaan teitä katseellaan. Et kiinnittänyt Farlaniin kovinkaan paljon huomiota, vaan katseesi seurasi Leviä, joka kaivoi kassistaan jotain.

Kävelit hänen luokseen ja polvistuit hänen viereensä.

”Etsitkö jotain?” kysäisit häneltä. Hän nosti päänsä ja katsoi sinuun.

”Aurinkorasvaa”, kuului töksähtävä vastaus.

”Saat minulta, jos et löydä” sanoit ja käännyit oman laukkusi puoleen. Kaivoit esiin aurinkorasvaputelin ja ojensit sitä Leville. Hän katsoi sitä hetken, ennen kuin otti sen kädestäsi.

”Laitanko sinullekin?” hän kysyi nostaen putelia.

”Joo laita vaan”, sanoit ja ojensit käsiäsi. Levi katsoi sinua hetken ennen kuin läiskäytti kätensä selkääsi. Sydämesi lähti laukkaan.

”Le-Levi, olisit voinut vain antaa sitä minulle, voin levittää sen itsekin”, sanoit Levin hieroessa rasvaa selkääsi. Naamaasi kuumotti ihan muista syistä kuin kuumuudesta.

”Muttet olisi kuitenkaan saanut sitä hierottua selkääsi”, Levi huokaisi ärtyneesti.

”Älä huoli! Niveleni liikkuvat hyvin”, sanoit itsevarmasti ja haroit käsilläsi selkääsi.

”Jostain syystä en ole kovinkaan vakuuttunut”, kuului Levin huvittunut ääni takaasi. Lopetit haromisen ja painoit pääsi kumaraan.

Näytin varmasti ihan tyhmältä! ajattelit epätoivoisena.

Isabel ja Farlan olivat juosseet veteen kahden jättimäisen vesilelun kanssa ja pärskivät siellä iloisesti. Levi ojensi aurinkorasvaputelia sinulle ja osoitti selkäänsä. Hänen naamansa näytti mielestäsi hieman punaiselta. Nyökkäsit ja kiersit Levin taakse. Hän otti t-paitansa pois, kun laitoit rasvaa kämmenellesi. Laskit kätesi Levin selälle. Hän säpsähti hieman, koska ne olivat kylmät.

”Anteeksi”, kuiskasit ja levitit rasvaa. Kiitit luojaa siitä, ettei Levi nähnyt miten rajusti punastelit. Näit Levin selässä useita arpia ja mietit, että millaisen tarinan ne kertoisivat. Levin vasemmasta olkapäästä lähti ohut hopeinen arpi vasempaan kylkeen asti. Liikutit sormeasi hajamielisesti sitä pitkin ja tunsit Levin lihasten jännittyvän hetkeksi.

”Ah, anteeksi!” huudahdit ja ryhdyit rivakasti levittämään rasvaa.

”Ei se mitään”, hän vastasi ja rentoutui.

Juoksit Isabelin ja Farlanin luokse, ja aloititte kiivaan vesisodan roiskien vettä toistenne päälle.

”Triplahyökyaalto!” Isabel huusi huitoen käsillään vedenpintaa.

”Keihäsaalto!” Farlan huusi ja löi kätensä yhteen veden alla niin, että päällenne ryöpsähti vettä. Nauroit Isabelin kanssa, kun Farlan keikahti ympäri miekkavalas-lelullaan. Isabel tasapainoili kiikkerästi kilpikonnan päällä, kun taas sinä makoilit rennosti ison renkaan päällä. Levi tuli vedenrajaan punaisen uimapatjan kanssa. Olit pistänyt merkille, että hänellä ja Farlanilla oli kummallakin hyvät lihakset, joten näkymä ei ollut yhtään hullumpi.

”Hei Levi, tule veteen!” Farlan huusi miehelle, joka kokeili nyrpeä ilme naamallaan vettä. Pulikoit kiireesti renkaasi kanssa rantaan ja kiiruhdit Levin luokse. Kaappasit hänestä kiinni ja kaadoit hänet veteen. Hän kiskaisi sinut mukaansa ja kaaduitte kummatkin kunnon molskahduksen saattelemana. Könysit ylös, ja pamautit pääsi Levin otsaan noustessanne. Pitelitte kummatkin päitänne ja kirositte. Nostit katseesi ja silmäilit Leviä, joka onnistui näyttämään hyvältä kastuneenakin. Oma olosi oli kuin uitetulla rotalla. Kuulit Isabelin ja Farlanin nauravan takananne, jonka jälkeen kuului molskahdus Isabelin kellahtaessa alas kilpikonnaltaan.


Uimisen jälkeen söitte kaikki eväitä, jotka oli valmistettu hotellin toimesta. Ruoka oli todella hyvää ja kaikki neljä ahmitte ruokaa minkä kerkesitte. Ruoan jälkeen loikoilitte viltillä jutellen kaikenlaista. Farlan otti myös valokuvia teistä kaikista.

”(Y/N)-chan, tiesitkö, että Levi oli koulun jalkapallojoukkueen kapteeni yläasteaikoinaan?” Farlan kysyi asettuen viereesi.

”Oi, Farlan”, Levi sanoi.

”Johan nyt Levi, emmehän me voi jättää (Y/N)-chania nyt uteliaisuuden valtaan nyt kun kerran aloitimme.

”Sinä aloitit.”

”Kuitenkin (Y/N)-chan, ennen kuin Levi ja minä olimme lukioikäisiä, kuuluimme molemmat koulumme jalkapallokerhoon. Kolmantena vuonna Levistä tuli kapteeni ja voitimme aluemestaruuden ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen. Muistan, kuinka rehtori itki ilosta, kun tieto voitostamme saavutti koulun. Levi oli keskushyökkääjä, kun taas minä olin oikea laitahyökkääjä. Olimme hyvä tiimi. Lukiossa Levi ei jatkanut jalkapallokerhoa, vaan perusti ainoana jäsenenä siivouskerhon.”
”Älä selittele omia juttujasi”, Levi komensi.

”Okei, okei. Levi ei liittynyt mihinkään lukiokerhoon, mutta jos lukiossa olisi ollut siivouskerho, sinne hän olisi liittynyt oikopäätä…”

Levi löi Farlania päähän.


Aurinko alkoi laskea ja oranssi väri maalasi taivaan. Viikkasit huopaa Farlanin taistellessa jo toista kertaa päivän aikana aurinkovarjon kanssa. Pakkasitte tavarat auton takakonttiin, ja hurautitte takaisin hotellille. Olosi oli voimaton kaiken touhuamisen jälkeen. Ruoan jälkeen ehditte pelata rantalentopalloa, sekä rakentaa hiekkalinnoja. Hautasitte myös Farlanin kaulaa myöten hiekkaan. Näit Levin nauttivan olostaan teidän kanssanne ja se sai sinut hymyilemään.
Hotellilla tilasitte pizzan, koska ette jaksaneet enää lähteä ulos syömään. Pizzan saavuttua päätitte katsoa elokuvan ja valitsitte Kaunan. Pelkästään kansikuvan katsominen sai ihosi kananlihalle, mutta halusit silti yrittää. Istuit sohvan reunaan ja Levi tuli viereesi istumaan. Hieman elokuvan alkamisen jälkeen otit mukavamman asennon, ja puristit sohvatyynyä pelottavien kohtien iskiessä. Farlan ja Isabel parahtivat aina yhteen ääneen ja he olivat takertuneet peloissaan toisiinsa kiinni, kun heitä pelotti. Levi tuijotti ruutua kulmiensa alta, kuin valmiina haastamaan riitaa kenen tahansa kanssa, joka yrittää säikyttää hänet.

Elokuvan loputtua päätitte vielä katsoa toisen. Isabel vaati jotain romanttista, jotta Kaunan aiheuttama pelontunne väistyisi ennen nukkumaanmenoa. Päädyitte katsomaan ties mitä hömppäkomediaa, ja kellon lähetessä puoltayötä sinua alkoi nukuttaa. Pääsi nuokahti sivulle ja nukahdit.


Levin PoV:


Tunsin kevyen tömähdyksen oikeassa olkapäässäni, kun katselin Isabelin valitsemaa elokuvaa. Elokuva oli mielestäni aivan typerä, enkä ymmärtänyt ollenkaan hahmojen ajatustenkulkua. Katsoin viereeni ja näin (Y/N):n nukkuvan olkaani vasten. Katselin häntä hetken, kunnes asettelin hänet hieman paremmin nojaamaan itseäni vasten, ettei hänen niskansa kipeytyisi. En viitsinyt herättää häntä, ties mitä se typerys olisi ruvennut panikoimaan ja kiinnittänyt Farlanin ja Isabelin huomion. Tch, milloin minusta on tullut tällainen pehmo?
Farlan nousi sohvalta hakeakseen juotavaa, kunnes hän näki minut ja (Y/N):n. Hänen silmiinsä syttyi omituinen kiilto ja pian hän napsikin puhelimella kuvia meistä minkä kerkesi. Isabel nousi ylös ja kiljaisi nähdessään meidät. (Y/N)-heräsi meluun ja tunsin hänen hierovan kasvojaan hartiaani.

”Mitä te meluatte?” hän kysyi unisesti. Nousin ylös niin, että (Y/N) tömähti sohvalle ja menin omaan huoneeseeni sulkien oven äkäisesti perässäni. Kuulin Farlanin ja Isabelin nauravan takanani, sekä (Y/N):n äänen, joka kyseli mitä oli tapahtunut.


(Y/N)n PoV:


Kaikki menivät omiin huoneisiinsa Levin lähdettyä olohuoneesta. Isabel ja Farlan eivät kertoneet, miksi he nauroivat. Samassa puhelimeesi tuli viesti Farlanilta. Se oli kuva sinusta nojaamassa Levin olkapäähän. Kuvassa Levi katsoi kameraan närkästyneen näköisenä. Heitit puhelimesi sängyn päälle ja hautasit pääsi tyynyyn. Hyvin hoidettu (Y/N), oikein tahdikasta! ajattelit tuskastuneena.