Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Pergamentinpala / Vs: Murhamaraton • K11 • Eemeli/Severi • shotti
« Uusin viesti kirjoittanut Sokerisiipi tänään kello 18:33:52 »
Jee! Ihanaa, että nappasit tämän otsikon ja kirjoitit tällaisen söpöisyyden! ♥︎_♥︎ Minä oon ihan kuin Eemeli. Rakastan kauhuelokuvia. Vaikka Eemelin makuun taitaa olla enemmän slasherit, ja mä taas nautin enemmän yliluonnollisesta ja psykologisesta kauhusta :3

Näillä oli niin paljon vetoa ja kemiaa, että onnistui yllättämään toi, että ei muka olla yhdessä! Lol, what. Tunteita ja sähköä ainakin on reippaasti molemmin puolin! Olit kuvannut niitä niin kivasti. Ukkosta, värähdyksiä, kuumeisuutta, oijoi ♥︎ Ja kaikki se, miten viehättynyt Severin ulkonäöstä Eemeli on. Niin söpöä.

Lainaus
Severillä on ollut joskus tyttöystäviä, ja me oltiin silti aina sylikkäin tällä tavalla. Ne eivät kyllä hirveästi tykänneet siitä.

NO EI VARMAAN TYKÄNNEET :'DDD Ihana, nauroin ääneen, kun luin tämän. Tässä tiivistyy loistavasti se, kuinka ulalla nämä jäbät on. Best. Toisiinsa tyhmät poitsut on aina ollut mun heikkous :3

Ihana pätkä oli, kiitos!
2
Rinnakkaistodellisuus / Vs: Hobitti: Seikkailunmurhe • S • Bilbo/Thorin
« Uusin viesti kirjoittanut Vilna tänään kello 18:23:58 »
En uskalla noihin super vanhoihin kommentteihin kajota, mutta kiitos Lilla, Herkku (buu, tule takaisin) ja jossujb kommenteista myös, ne ilahduttavat yhä vuosienkin jälkeen. ♥

Kelsier: olipa ihana ylläri, että tartuit juuri tähän ja nostit tämän topan esille! Kiitos kommentista. ♥

Odo: kiitos rakas Odoseni, pus. ♥ Tämä taitaa vielä monien vuosienkin jälkeen olla yksi minun lemppari raapustuksistani, ja nyt minun tekee mieli palata Hobittiin fandomina ja kirjoittaa lisää Bagginshieldiä! Pitäisi katsoa josko elokuvat löytyisi jostain suoratoistopalvelusta...

zilah: aaaa kiitos ihanasta kommentista! ♥ Olen niin iloinen, että tämä pieni fix-it miellytti sinua! Tämä paritus on kyllä niin riipaiseva canonissa niin on kiva lukea ja kirjoittaa tällasia pieniä onnen hetkiä.
3
Kommenttikampanjasta hei!

Olipa mielenkiintoinen pikkupätkä. Lapsen menettäminen on aina ikävä asia ja entisaikaan ei varmasti kauheasti kyselty äidin tunteita, vaikka asiallista suremista varmasti odotettiinkin. Eivätkä ehkä ne isänkään tunteet tulleet oikein kuulluksi, jos vain harmiteltiin, että voi, kun ei tullut poikaa ja nyt menee sukukartano ulkopuolisille (kun ei edes mene, kun on emäntäehdokkaista omasta takaa monta kappaletta, mutta kun se perimys >:()

Kiva, kun kirjoitit! :-*

-Kel
4
Pergamentinpala / Murhamaraton • K11 • Eemeli/Severi • shotti
« Uusin viesti kirjoittanut Vilna tänään kello 17:47:02 »
Kirjoittaja - Vilna
Ikäraja - K11

Paritus - Eemeli/Severi
Tyylilaji - slice of life
Sanamäärä - 542

Tiivistelmä - Mä syön pitsan loppuun ja tuijotan oikeastaan Severia enemmän kuin sitä telkkariruutua ja kauhuelokuvaa, jossa se viimeinen tyttö juoksee nyt puoliksi nakuna keskellä peltoa karkuun sitä murhaajaa.

Kirjoittajalta: Minulla on ollut tosi aktiivinen kirjoituskuukausi ja tuntuu, että spämmään Finiä teksteilläni, mutta sanottiin että se ei ole yhtään noloa julkaista montaa tekstiä, joten täältä pesee jälleen yksi! On kuulkaa maailmankirjat sekaisin, kun Vilnu kirjoittaa originaalia! Kommentit = ♥


Otsikko etsii tarinaa III


Murhamaraton

“Sä oot helvetin outo”, Severi sanoo, kun istuu mun viereen sohvalle ja nostaa pitkät lihaksikkaat jalkansa sohvapöydälle pitsalaatikon viereen. Se melkein tönäisee alas mun rakkaan peikonlehden taimen ja älähdän sille suu täynnä ruokaa.

Mä olen parasta aikaa ahtamassa Hangover-nimistä pitsaa ekstrajuustolla ja -pepperonilla napaani, ja se kuvaa oikein hyvin mun tämän hetkistä olotilaani. Olin nimittäin viime yön ulkona Juuson ja Artun kanssa ja join vähän liikaa niitä mustikanmakuisia shotteja. Päätä särkee ja lihaksiin sattuu eiliset lätkätreenit, enkä jotenkin jaksaisi Severin kuittailua just nyt.

“Ai kuinka niin?” mä kysyn, ja se naurahtaa vähän käheästi ja vilkaisee mua silmäkulmastaan. Kun sen ääni menee tuolla lailla matalaksi ja käheäksi se tekee mulle jotain. Saa mut tuntumaan melkein kuumeiselta ja siltä, että pitäisi ottaa paita pois.

“No kun sulla on taas menossa joku jäätävä murhamaraton”, se sanoo huvittuneena ja osoittaa televisioruutua.

“Ei tää oo mikään --” mä aloitan, mutta sitten katsahdan sitä ruutua itsekin ensimmäistä kertaa vähään aikaan, ja tällä hetkellä siellä lentää verta ja suolenpätkiä, kun murhaaja saa yhden kolmesta viimeisestä tytöstä kiinni.

Katsahdan Severiin, joka kohottaa mulle yhtä tuuheaa kulmakarvaansa.

“Joka kerta, kun sulla on krapula sä vedät pitsaa kolmen jätkän edestä ja katsot vittu Texasin Mootterisahamurhia tai jotain”, se sanoo huvittuneena, sen ruskeat söpöt silmät oikein loistaen, kun se katsoo mua. Jotain mun rinnassa muljahtelee.

“En ymmärrä, miten sun vatsa kestää”, se jatkaa ja mä jätän sanomatta, että tämä on mun kolmas mättökauhuelokuva tänään -- olen katsonut niitä aamukymmenestä ja kello on nyt vähän vailla kolme.

“Mutta sä ootkin aina ollut rohkeampi ku minä”, Severi sanoo pieni virne huulillaan ja nappaa pöydältä pitsapalan ja ahtaa sen suoraan naamariinsa.

Mä en oikein tiedä mitä sanoa, joten en sano mitään. Tykkään kauhuelokuvista, mutta Severi on sellainen jänishousu, että ihmettelen että se istuu tässä mun vieressä juuri nyt. Sille tulee paha olo veren pelkästä näkemisestä, ja se on joskus pyörtynytkin jäällä sen takia, silloin kun mulla meni huuli pahasti halki treeneissä ja mun paita oli yltä päältä veressä. Mun piti käydä tikattavana, ja Severi piti mua kädestä sen koko ajan, enkä ole varma oliko se mun vai sen itsensä tähden.

Nyt se katsoo mua ja mulla on jotenkin erikoinen olo, ja olen melko varma, ettei se johdu (pelkästä) krapulasta. Severi käy makuulle selälleen ja työntää sen pään mun syliin. Se katsoo mua ja meidän välillä ukkostaa jokin, jota en osaa nimetä. En oikein osaa nimetä mitään mun tunteita, jotka liittyy Severiin.

Mä työnnän mun sormet sen suklaanruskeaan tukkaan ja silitän sen päätä, koska niin me yleensä tehdään, kun me ollaan näin lähekkäin. Mutta ei siinä kai ole mitään sellaista. Severillä on ollut joskus tyttöystäviä, ja me oltiin silti aina sylikkäin tällä tavalla. Ne eivät kyllä hirveästi tykänneet siitä.

“Mä otan nyt nokkaunet”, Severi julistaa ja kääntää sen nenän mun mahaa päin ja koskettaa kädellä mun lämmintä kylkeä, mikä saa mut värähtämään kuin mulla olisi kylmä.

Se on tuhisevassa unessa alle kymmenessä sekunnissa. Sillä on maailman parhaat unenlahjat, mikä on epäreilua, koska mun pitää ottaa melatoniinia iltaisin, että saan unta ja silti mun uni on tosi katkonaista ja huonoa.

Mä syön pitsan loppuun ja tuijotan oikeastaan Severia enemmän kuin sitä telkkariruutua ja kauhuelokuvaa, jossa se viimeinen tyttö juoksee nyt puoliksi nakuna keskellä peltoa karkuun sitä murhaajaa.

Ennen pitkää mua alkaa unettaa itseänikin ja nojaan pääni sohvatyynyihin ja suljen silmät.
5
Saivartelija / Vs: Eurovision laulukilpailu
« Uusin viesti kirjoittanut Claire tänään kello 17:32:00 »
Irlanti edelleen teki vaikutuksen hurjalla lavashowlla, se on yksinkertaisesti todella hieno performanssi, oli kappaleesta sitten mitä mieltä hyvästä. Huomasitteko, että hän sanoo biisissä "Avada kedavra, I speak to destroy"? Upea yksityiskohta potterfanin näkökulmasta :D

Kaikki muut esitykset oikein viihdyttäviä ja kaikilla meni mielestäni ihan nappiin (paitsi näköjään tuo Itävallan kamerafeili mitä en huomannut!). Kaikki kääntyi parhain päin vaikka olikin katastrofin ainekset viisupäivänä<3

Niin samaa mieltä Irlannista ja siksi päädyinkin äänestämään! Kappale ei ole sellainen, jota perinteisesti kuuntelisin muuten vain, mutta juurikin todella hienon performanssin takia päädyin äänestämään. Ja Bambiella on myös teknisesti ottaen todella monipuolinen ääni. Erityisesti tykkäsin niistä rauhallisemmista kohdista, mutta varmasti juurikin sen kontrastin takia, eli biisi kaipasi myös niitä synkempiä kohtia. ”Screaming” on myös oma taitolajinsa, jonka Bambie tuntui osaavan erinomaisesti! Vaikka en nyt todellakaan mikään asiantuntija olekaan. :D Arvostin myös todella paljon hänen tanssikykyjään, jotka tulivat esiin varsinkin juuri niissä rauhallisemmissa kohdissa - en ihmettele, vaikka olisikin useamman vuoden balettitanssitaustaa hänellä. Tosi vaikuttava esitys! Ja joo, se ”avada kedavra” -maininta oli kyllä huippu ja sai arvostusta myös täältä ;D

Tuota Itävallan kameran rikkoutumista ei tosiaan ehkä huomannut, koska se ”jäätyminen” kesti vain muutaman sekunnin ajan. Mutta itse ehkä jotenkin tanssitaustani takia kiinnitän tosi paljon huomiota tanssillisiin ja koreografisiin seikkoihin esityksissä, joten harmitti vähän artistin puolesta, kun koreografian huippukohta / vaativin osuus ei näkynyt tv:ssä. :( Mutta hieno esitys se silti oli!
6
Saivartelija / Vs: Eurovision laulukilpailu
« Uusin viesti kirjoittanut Remoteness spectator tänään kello 15:12:23 »
Täälläkin ollaan ihan fiiliksissä finaalin jäljiltä! Oma lempparini Nemo voitti ja olen todella iloinen siitä, että hänen teknisesti todella hurjaa laulutaitoaan arvostettiin etenkin juryn puolelta (vaikka samaa mieltä, että juryn viidellä randomilla ihmisellä per maa on kyllä aivan uskomaton valta). Ja samaa mieltä Clairen kanssa, että oli ihanaa kun hän sai laulaa lopuksi ihan ilman sitä pyörivää häkkyrää. Siinäkin yllätti miten hän onnistui pitämään äänensä niin tasaisena tunnekuohussa, ja tahatonta komiikkaa tilanteeseen toi palkinnon rikkoontuminen :D Onneksi ei ole niin vakavaa, varakappale oli heti valmiina.

Itse äänestin nimenomaan Sveitsiä (kolmesti) ja tokaa suosikkiani Liettuan Silvesteriä (kahdesti). Nämä kaksi ovat ilmeisesti myös tykästyneet toisiinsa kovasti viisujen aikana, mitä on ollut ihana seurata (ja ovat ystävystyneet myös Irlannin Bambien kanssa).

Suomella meni aivan loistavasti tämäkin veto, en nyt sinällään muuta tulosta olettanutkaan kun huumori tuskin samalla tavalla vetoaa muuhun maailmaan. Tai vaikka vetoaisikin, niin he silti todennäköisesti äänestivät jotakin muuta kuin meidän huumoripläjäystä. Silti saa olla hyvin ylpeä heidän rohkeasta edustuksestaan ja kovasta työstä :)

Irlanti edelleen teki vaikutuksen hurjalla lavashowlla, se on yksinkertaisesti todella hieno performanssi, oli kappaleesta sitten mitä mieltä hyvästä. Huomasitteko, että hän sanoo biisissä "Avada kedavra, I speak to destroy"? Upea yksityiskohta potterfanin näkökulmasta :D

Kaikki muut esitykset oikein viihdyttäviä ja kaikilla meni mielestäni ihan nappiin (paitsi näköjään tuo Itävallan kamerafeili mitä en huomannut!). Kaikki kääntyi parhain päin vaikka olikin katastrofin ainekset viisupäivänä<3
7
Saivartelija / Vs: Eurovision laulukilpailu
« Uusin viesti kirjoittanut Claire tänään kello 14:54:14 »
No olipas finaali! Meidän kotiviisukatsomo oli kyllä ihan liekeissä, ja aloin fiilata monia biisejä enemmän ja enemmän. :D Viime vuonna oli kyllä enemmän sellasia biisejä, jotka kolahtivat itseeni paremmin, mutta kyllä tänäkin vuonna oli loppujen lopuksi niitä edukseen erottuvia esityksiä ja finaalissa oli kyllä tunnelmaa (kaikesta finaalia ympäröineestä draamasta huolimatta). Oli ihana huomata, että W95man ja Henri vetivät vielä paremmin kuin ensimmäisessä semifinaalissa, kuvakulmat olivat onnistuneempia ja W95man ehti saada shortsitkin jalkaansa ajoissa, wohoo :D Suomen sijoituksesta sitten taas - no, tottakai sen tiesi jo etukäteen, että jäisivät melko pohjille juryn äänissä, mutta silti olin odottanut vähän enemmän pisteitä juryltä, koska Henri lauloi teknisesti tosi hyvin ja oli hauska kokonaisuus. Yleisöääniä olin myös odottanut vähän enemmän, mutta ottaen huomioon miten äänet tänä vuonna jakautuivat (oli jopa kolme yli 300 yleisöpistettä saanutta maata, kun esim. viime vuonna Käärijä oli ainut joka sai yli 300 pistettä yleisöltä), niin he sijoittuivat kyllä siihen nähden tosi hyvin. Oli monia maita, jotka saivat Suomea vähemmän yleisöääniä, juurikin tuon takia että siellä oli ne muutama maa, jotka kahmivat melkoisen pistepotin. Eli sinänsä olen semi tyytyväinen Suomen sijoitukseen. :) Ja kaiken kaikkiaan voi olla tosi ylpeä Suomen esityksestä, näytettiin kyllä närhen (tai W95manin) munat Ruotsille ja jopa ihan kruununprinsessalle ;D <3

Päädyin itse äänestämään Sveitsiä kahdesti, ja antamaan yhden äänen Norjalle, Irlannille, Kroatialle, Saksalle ja Slovenialle. Sveitsi tosiaan kohosi lempparikseni, joten olen periaatteessa tyytyväinen siihen, että Nemo voitti, mutta samalla kuitenkaan en, koska mun mielestä yleisöäänien pitäisi ratkaista :D Nemo tuli vasta viidenneksi yleisöäänissä, joten juryäänet ratkaisi tänäkin vuonna selvästi voittajan. Vaikka ymmärrän sen, miksi Nemo sai niin paljon juryääniä, niin samalla myös juryjen yksipuolisuus ärsyttää tosi paljon. Edelleen tämän vuoden jälkeen olen sitä mieltä, että juryjen pisteillä saisi olla maksimissaan 25% painoarvo kokonaistuloksesta, ellei jopa mahdollisesti kuopata juryt kokonaan, ei niitä vanhoina hyvinä aikoinakaan ollut :D Koska mitä järkeä ihmisten on äänestää, jos juryllä on vuodesta toiseen yksimielinen suosikki, joka saa selkeän etumatkan muihin nähden. Tai sitten juryjen pitäisi koostua monipuolisemmasta kattauksesta. Joka tapauksessa, tuo juryn valta ja yksimielisyys ärsyttävät, vaikka heidän lempparinsa ja kilpailun voittaja olikin tänä vuonna omakin suosikkini. Mua myös kiinnostaisi paljon enemmän kuulla lähetyksessä muiden maiden yleisöjen antamat pisteet juryn pisteiden sijaan. Ajatelkaa, kuinka jännittävä ja tasapuolisempi finaali olisi ollut, jos vain yleisöäänet olisivat ratkaisseet (tai saaneet vaikkapa sen 75% painoarvon). Toisaalta taas uskon, että esimerkiksi yleisöääniä kahminut Israel sai paljon ääniä yleisöltä poliittisista syistä, ei vain esityksensä takia. :P Vaikka biisi oli mielestäni ihan hyvä. Mutta joo. Ilman muuta Nemo ansaitsi voittonsa ja on hienoa, että Sveitsi voitti pitkän ajan jälkeen, mutta samalla tuntuu tosiaan vähän kaksipiippuiselta jälleen kerran juryn takia.

Mitä tulee finaalin pohjimmaisiksi sijoittuneisiin esityksiin, niin yllätyin kyllä tosi paljon! Itse nimittäin tykkäsin tosi paljon Itävallasta, Sloveniasta, Norjasta ja Espanjasta, jotka olivat se bottom 4. Mietityttää myös, mahtoiko tuo muutos, että äänestys on auki heti alusta lähtien, vaikuttaa juurikin loppupäässä esiintyneiden artistien yleisöpisteisiin. Itävallan puolesta harmitti paljon, kun kamera lakkasi toimimasta juuri kriittisellä hetkellä. Mieti, että olet hionut viikosta ja kuukaudesta toiseen samaa tanssikohtaa, ja sitten sitä ei edes näy tv:ssä. Mutta onhan noita toki aiemminkin tapahtunut eikä tuollaisille teknisille kämmille mitään voi. Eikös ensimmäisessä semifinaalissa Ruotsinkin kohdalla käynyt samalla lailla? Youtubeen onneksi on ladattu versiot, joissa tekniset kämmit ei näy, mutta laiha lohtu se toki jälkikäteen on.

Sitten vielä pakko mainita, että vaikka en Iso-Britannian esityksestä pitänyt ollenkaan, niin vähän kävi sääliksi yleisöäänien 0 pistettä. Onneksi kuitenkaan kukaan artisti ei jäänyt tänä vuonna nollille pisteille kokonaisuudessaan (eli sinänsä jotain hyvää juryissä tänä vuonna). Olin myös tosi iloinen Saksan puolesta, että sijoittuivat korkeammalle kuin pitkään aikaan. Suurin osa Saksan pisteistä taisi tulla jurylta, joten sekin on sitten yksi niistä hyvistä puolista, jotka juryn antamissa pisteissä ilahduttivat. :D

Lopuksi vielä pakko sanoa, että Loreenin esitys oli mielestäni tosi… tylsä. En tiedä, oliko kyseessä huono miksaus vai mikä, mutta Loreenin ääni ei kuulunut paljoa ollenkaan, ja en meinannut edes huomata, kun biisi vaihtui. Lavashow oli mielestäni myös melko mitäänsanomaton. Joo, Loreen ei kilpaillut, mutta olin silti odottanut enemmän, kun kyseessä oli kuitenkin melkolailla illan päävierasesiintyjä. Loreen on kieltämättä todella taitava laulaja ja arvostan hänen taiteellisuuttaan, mutta hänen esitykseensä petyin melko pahasti.

Muuten finaali ja koko show oli ihan mukiinmenevä, ja tykkäsin paljon Nemon loppuvedosta. Vaikka on tosi hienoa, että hän osaa laulaa sen pyörivän ”lautasen” päällä, niin musta oli kivaa, että hän sai vetää esityksen nyt keskittyen täysin vain laulamiseen ja areenan tunnelman fiilistelyyn. :) Mitäs muilla on ajatuksia ja fiiliksiä finaalin jälkeen?
8
Hunajaherttua / Vs: Lentävä sydän, Harry/Draco-raapaleet, toimistofluffy (S)
« Uusin viesti kirjoittanut Linne tänään kello 11:16:14 »
Terveisiä Kommenttikampanjasta!

Myönnän että silmäilin tätä jo aikaisemmin ja heti kun näin tämän Kommenttikampanjassa, tartuin tähän riemusta hihkuen!
Tässä oli tällaista mukavaa arkista ihastumista ja romantiikkaa. Tuntui jotenkin hyvältä Harryn puolesta että kun hän on joutunut selviämään vaikeista tilanteista lähes koko elämänsä, on hänellä nyt vihdoin elämässään tällainen seesteisempi ajanjakso. Tuollainen leppoisa työ on varmasti hänelle hyväksi, etenkin kun silloin tällöin pääsee testailemaan luutiakin! Kuvailet myös työtä luutasäännösten osastolla hyvin mielenkiintoisesti, musta tällaiset yksityiskohdat taikamaailmassa on aina olleet tosi kiehtovia.

Tykkäsin myös siitä, että sekä Draco että Harry tuntuivat aikuistuneen. Kouluaikaiset kaunat ovat jääneet taakse, mutta hahmot ovat silti täysin tunnistettavissa omaksi itsekseen: kunnianhimoinen Draco ja vielä hiukan hömelö Harry joka tuskin edes tajuaa ihastuneensa. Olet onnistunut sovittamaan lyhyeen tekstiin myös mielenkiintoisia viittauksia Dracon menneisyyteen, joka itse asiassa kiehtoo minua kovasti!

Lainaus
Oliver Wood aloittaa hänen tilallaan osa-aikaisena huispausuransa ohella

Erityismaininnan ansaitsee tietysti Oliverin lisääminen tekstiin koska Oliver <3 Ja toisen erityismaininnan ansaitsee Hedwiina-pöllö, mikä ihana nimi!

Kiitos tästä, tätä oli tosi mukava lukea!
9
Godrickin notko / Vs: Majakka • K11 • Neville/Remus • raapalesarja 21/50
« Uusin viesti kirjoittanut Thelina tänään kello 11:14:38 »
Ihanaa, että Neville ja Remus allekirjoittavat kumpikin kirjeensä ”rakkaudella” <3 Nevillelle sopii hyvin tuo, että hän mieluummin tekee joissakin asioissa ruumiillista työtä taikuuden sijaan. Pidän siitä, miten luonto on tässä läsnä ja Neville myös istuttaa kasvihuoneeseen syötävää. Lokikirjan ensimmäinen kirjaus sai muistamaan, että tosiaanhan Neville oli ainakin lapsena huonomuistinen, hänellä oli se muistipallokin. Jotenkin olen kai aina ajatellut, että se ominaisuus hävisi iän myötä :D  olisipa Cassandra-kissa myös majakalla, se voisi metsästää rottia! Kiitos, tätä on kiva seurata<3
10
Godrickin notko / Vs: Majakka • K11 • Neville/Remus • raapalesarja 18/50
« Uusin viesti kirjoittanut Vilna tänään kello 10:54:34 »
zilah: kiitos, ihanaa että tätä on mukava seurata! ♥ Vastauksia Remus-aiheisiin kysymyksiin alkaa pikkuhiljaa tulla, ei oikein vielä näissä seuraavissa osissa, mutta pian...


19.

Ensimmäinen kunnon verta värisyttävä myrsky tapahtuu 5. marraskuuta.

Neville kuuntelee majakan sisällä vilttiin kietoutuneena ja hampaat juuri pestynä, kun tuuli kimisee ja kirkuu ulkona kuin syötävä. Hänen ihonsa on kananlihalla paidan alla ja peitto haisee vähän oudolta ja ummehtuneelta, mutta hän kääriytyy siihen entistä tiukemmin.

Hänen taikasauvastaan loistaa himmeä valo, kun hän tihrustaa yrttitiedon oppikirjaa muuten pimeässä sopessaan. Neville ei koskaan käynyt opintojaan loppuun Tylypahkassa, ja joskus hän kaipaa epätoivoisesti sinne takaisin. Hän kaipaa multaa kynsien alla, alruunoiden kiljuntaa ja Professori Verson rohkaisevaa olemusta.

Toisaalta hän on myös jollain tapaa onnellisempi nyt, eikä se ole asia jonka hän tahtoisi menettää.


20.

Marraskuu kulkee eteenpäin rivakasti, mikä on pelkästään hyvä asia.

On ihan tuhottoman kylmä ja kuun puolivälissä sataa vähän lunta, mikä saa Nevillen hymyilemään ihan vähän - pieneksi hetkeksi hän unohtaa ikävän ja yksinäisyyden. Hän kirjoittaa sinä päivänä Remukselle ensimmäisen kirjeen.

Hei Remus,

mitähän sinulle mahtaa kuuluu? Nyt on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun saavuin saarelle ja majakalle, ja minä aloin miettimään miten sinä voit siellä mantereella.


Neville keskeyttää kirjoittamisen hetkeksi, koska hän ei tiedä miten jatkaisi sitä. Ei hänellä jotenkin ole oikeastaan mitään muuta sanottavaa, joten loppujen lopuksi hän kirjoittaa kirjeeseen lisäksi vain kaksi sanaa:

Rakkaudella, Neville


21.

Remus ei vastaa hänen kirjeeseen moneen viikkoon. Joulukuu kolkuttelee jo ovella, ennen kuin tuttu ja kaunis helmipöllö (Remuksen pöllö) löytää hänet kasvihuoneesta polvillaan pensasmustikoiden edessä.

Nevillen sydän käy ylikierroksilla, kun hän havahtuu pöllön ikkunan nakutteluun. Hän pyyhkii kätensä housuihinsa ja avaa sille ikkunan, ja se tarjoaa hänelle sievästi jalkaansa. Nevillen kädet tärisevät mahdottomasti, kun hän avaa kirjeen ja lukee sen.

Hei Neville,

minulla menee kai ihan hyvin. Mitään erikoista ei ole tapahtunut tässä ajassa. Olen enemmän kiinnostunut sinun tekemistäsi majakalla. Millaista siellä on? Toivottavasti rottia ei ole ihan hirveästi.

Rakkaudella,
Remus


Sanat saavat Nevillen hymyilemään ääneen.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10