Violetti elämä, S || Romilda/Astoria, fluff/romance

[Arte]

Nimi: Violetti elämä
Kirjoittaja: Arte
Beta: Picca
Paritus: Romilda Vane/Astoria Greengrass
Ikäraja: S
Tyyli: söpöilyä ja romanssia varhain aamulla
Yhteenveto: Romilda pitää kädestä kiinni elämää, jonka nimi on Astoria Greengrass.

Osallistuu: 12+ virkettä, FF-100 Tylypahkan naiset sanalla 016. Violetti

A/N Kärtin osallistujia virkehaasteeseen aika innokkaana, koska näitä ficcejä on todella ihana kirjoittaa. Näiden kieli ainakin minulla on usein kovin koruista ja kaunista, eikä tällaista kirjoiteta turhan usein. Vaikein sana tässä haasteessa oli Venomouksen pistämä kovakantinen, mutta kyllähän tuokin tuonne sujahti.

Jos joku ei tiedä, Romilda ja Astoria ovat trioa kaksi vuotta nuoremmat, Romilda tunnetaan Harryn suurena ihailijarohkelikkona ja Astoria Draco Malfoyn luihuisvaimona.


Violetti elämä

Romilda pitää kädestä kiinni elämää, jonka nimi on Astoria Greengrass. Samalla vuosikurssilla oleva luihuinen hymyilee hänelle suupielestään ja puristaa sormillaan violetin lapasen läpi tavalla, joka saa Romildan hymyilemään leveämmin kuin kenenkään muun kanssa.

Lauantai-aamu on viileä ja raikas, he ovat heränneet siihen useita tunteja ennen muita Tylypahkan asukkeja, jotta saisivat viettää nukkumatilta varastetut hetket keskenään. Syksyn lehtien sirpaleet on siroteltu nätisti pitkin laajaa nurmialuetta, ja he kävelevät hiljaa aamun äänissä eteenpäin, kävelevät vain, ilman parempaa päämäärää. Lumikonkirous näyttää kauniilta ensimmäisen kasvihuoneen ikkunassa, ja Astoria kurottautuu ujosti varpailleen ja hipaisee huulillaan Romildan kohmeista poskea. Tuuheat ruskeat hiukset sotkeutuvat hänen suupieliinsä, ja rohkelikko naurahtaa  sipaistessaan ne irti.

Ilma tuntuu hämmentävän kysyvältä, kun Romildan käsi jää Astorian poskelle. Punakat huulet muistuttavat pihlajan kypsiä marjoja, kun ne raottuvat koskettamaan vastakappaleitaan. Tunne on kuin hunajaa valuttettaisiin vatsaan, tulee lämmin, makea, auringonkeltainen olo. Yön viimeisten merkkien kadotessa kaksi tyttöä kietoutuu yhä tiukemmin kiinni toisiinsa lasisten seinien kupeessa.

Unimaailmat katoavat aivan täysin, kun vartalo lämmittää toista ja hymyt vaihtuvat huulilta huulille. Astorian kovakantinen kuori nostaa hieman itseään, ja Romilda sujauttaa kätensä sisään ja lämmittelee tytöstä hehkuvassa tunteessa. Rohkelikko kuiskaa onnellisen korttitempun Astorian korvaan, ja toinen naurahtaa huvittuneena maalatuille sanoille.

Harmaaseen taivaaseen heidän yllään väritetään oranssia, pinkkiä, sinistä, ja jalat antavat taas askelille luvan. Yksi, kaksi, kolme, he kulkevat linnan vierustaa ja puhuvat, pidelleen toisiaan käsistä kiinni ja pysähtyen aina välillä lähempään kontaktiin. Kolea syystuuli koettaa istuttaa heihin sairasta olemusta, mutta lämpimät tupakaulaliinat hoitavat tehtävänsä, olo on mukava.

”Joskus tunnen itseni niin tietämättömäksi kanssasi”, Astoria toteaa hiljaa ja silmäilee kaukana erottuvaa riistanvartija Hagridin mökkiä. ”Tietämättömäksi ja oudon kiivaaksi, en aina oikein tiedä, mitä tehdä sinun kanssasi.”

”Eihän sinun tarvitsekaan, hyppää veneeseen ja anna sen kuljettaa.” Romildan nauru on hyväksyvä ja arvostava, ja Astoria antaa toisen suupielensä kohota yrittämättä vastustaa elettä. Valo tuikkii hänen silmissään ja riemu kuplahtelee mukavasti hänen rinnassaan. Kaikki tuntuu niin uskomattomalta, aivan kuin he olisivat yhtä suurta kepposta, jolle oli pian tarkoitus nauraa vedet silmissä ja pudistaa päätä huvittuneena.

”Joskus sinä olet niin suloinen”, hän hymähtää varovaisesti ja katsahtaa Romildaa silmäkulmastaan heidän kävellessään käsikkäin kuuraisen maan päällä.

”Ja sinä itse viattomuus”, Romilda kuiskaa ja suutelee Astoriaa, violetit lapaset upoten tämän tummaan tukkaan. He astuvat yhdessä tunteiden kaappiin ja lukitsevat sen oven perässään, lukko naksahtaa hiljaa.



1. elämä
2. violetti
3. aamu
4. sirpale
5. kirous
6. sotkeutua
7. hämmentää
8. pihlaja
9. hunaja
10. viimeinen
11. uni
12. kovakantinen
13. kortti
14. harmaa
15. kolme
16. sairas
17. tietämätön
18. kiivas
19. vene
20. nauru
21. valo
22. kepponen
23. suloinen
24. viattomuus
25. kaappi

[supersaana]

Kommentinkerjäyshaasteesta, hyvää huomenta!^^

First things first:

silmäilee kaukana erottuvaa riistanhoitaja Hagridin mökkiä

Hagrid on riistanvartija. Pikkuvirhe, mutta päätinpä vierailla ystäväni pilkun luona viilan kera.

Mutta sitten itse asiaan.

Hahmot on mulle tosi vieraita molemmat. Astorian nimi oli pakko käydä etsimässä netistä, että tajuisin ketä hahmo edes on kyseessä.(: Niistä en siis sen enempää osaa sanoa.

Arvostan hyviä, kauniiksi kirjoitettuja kielikuvia teksteissä, mutta joskus ne menevät vähän yli. Tätä lukiessä vähän mietitytti välillä, että miksi pitää käyttää niin monia kielikuvia - miksei asioita voi välillä sanoa vaan suoraan niin kuin ne on. Mutta toisaalta sitten se ei kuitenkaan olisi välttämättä sopinut ficletin luonteeseen.
Osa käyttämistäsi kielikuvista on todella kauniita:

he kävelevät hiljaa aamun äänissä eteenpäin

He astuvat yhdessä tunteiden kaappiin ja lukitsevat sen oven perässään, lukko naksahtaa hiljaa.

Jostain syystä tuo viimeinen lause on todella suloinen.

Oot maalannut kyseistesta aamusta ja Tylypahkan tiluksista kauniin kuvan. Nuo violetit lapaset oli ihan ykkös juttu. Sopii todella hyvin tähän. Jostain syystä lapaset on muutenkin tosi suloisia; ne ei oo niin hienot ja kylmät kuin hanskat tai hansikkaat, vaan jotenkin ystävälliset ja ehkä vähän kömpelöt.

Tyttöjen rakkaus on todella suloinen ja pääsee kauniisti esiin. Et ylistä sitä ja Astorian pieni epävarmuus on ihana ja todentuntuinen osa tarinaa.

Tykkäsin ficistä oikeestaan aika paljonkin. Ilman KK-haastetta en kyllä usko että olisin tätä topicia avannut, mutta oon iloinen että osallistuin(: Ja sehän se tän haasteen tarkotus onkin, lukea uudenlaisia ficcejä.

Kiitos tästä erilaisesta lukukokemuksesta!(:

-Superi

[Upsila]

Ei voi olla totta. Sinä sait minut niin sanattomaksi, että en osaa tehdä muutakaan kuin lukea tätä toista kertaa. Sama asia minulla myös; molemmat hahmot ovat minulle myös tosi vieraita, mutta silti minä rakastuin tähän ensisilmäyksellä. Ensin en meinannut muistaa kuka Astoria oli, mutta hänpäs olikin Dracon vaimo. En oikein tiedä mitä kirjoittaisin, kun supersaana on tyhjentänyt lähes täydellisesti minun sanavarastoni.

Pidin tästä kovasti - oi, kyllä en osaa aloittaa tätä kuin tuolla lauseella. Tyttöjen rakkaus on todella suloinen ja se on päässyt kauniisti esiin ficcissä. Rakastan kovin paljon kirjoistustyyliäsi. Kaikissa kirjoituksissasi on niin kauniita taidetta ja mielikuvitusta, että tulen itse ihan kateelliseksi. Maalasit Tylypahkan aamun niin kauniisti, että en osaa toivoa parempaakaan. Olet leikitellyt sanoja ja lauseita upeasti, tykkäsin jokaisesta sanasta ja lauseesta.

riistanhoitaja Hagridin mökkiä.

Anteeksi suuresti, mutta minuakin tuo pikkuvirhe pisti silmään. Minustakin hän on riistanvartija?

Lukiessani tätä loppuun, olo muuttui ihmeen raikkaammaksi, kiitoksia. Höh, tästä ei tainnut tulla niin pitkä kommentti kuin olisin toivonnut.

Minäkin kiitän erilaisesta lukukokemuksesta! ~__~

[Arte]

supersaana, huomenta sinnekin! Tai päivää. Onpas kumma, etten minä eikä Picca ole tuota vartijaa huomannut, mutta kerrankos sitä. Kiitos huomautuksesta. Nämä tytöt ei tosiaan ole niitä kaikkein tunnetuimpia, mutta tykkään rareista hahmoista ja kirjoitan heistä mielelläni. Sama pätee myös kielikuviin, pääsen herkuttelemaan niillä harvoin oikein kunnolla, ja nämä virkehaasteet ovat minulla juuri noita kielikuvia.
Mukava kuulla, että pidit tästä, ilahduin huomiostasi lapasiin! Ne ovat ihania.

Upsila, kommenttisi piristi mieltäni kovinkin suuresti, kiitos siitä! Ihana kuulla, kun ihmiset tykkäävät teksteistäni ja kiinnittävät eritoten kieleen huomiota - kuten jo tuossa supersaanalle sanoin, rakastan kielikuvilla leikkimistä ja "kaunista kirjoittamista".

[Belsissa]

Voi tämä oli aivan ihana!

Minulle henkilöt eivät olleet ollenkaan vieraita, sillä Romildaan olen tutustunut enemmän ficcien kautta, Astoriasta puolestaan olen luonut täysin oman kuvani, jota tämä ficci kyllä palveli. Hän oli juuri sellainen, kuten minun kuvitelmissani.

En ymmärrä, miksi kuvailusta on valitettu, sillä minun mielestäni se oli mahtavaa ja kerrankin sitä oli tarpeeksi! Tekstin sujuvuuskin oli oikein kiitettävää ja kirjoutustyylisi oikein ihana. Pidin kovasti siitä, kun kerroit asioista pikkutarkasti, kuitenkin jättäen joitakin asioita lukijan oman mielikuvituksen varaan. Täytyy sanoa, että tahtoisin mielelläni lukea sinulta lisääkin, kunhan ehdin.

Idea oli oikein kaunis ja suloinen. Mielestäni olet myös toteuttanut sen oikein hyvin, sillä Astorian ja Romildan suhdetta ei ole tyrkytetty liikaa, mutta silti se nousee oikein hyvin esille pienten yksityiskohtien kautta.

Pidin tästä oikein paljon. Kiitoksia lukukokemuksesta!