Elokuvat # 2

[Gil Galad]

Mustakin toi Hobitin uusin traileri oli parempi kuin se teaseri. Mun on pakko yhtyä tohon että Tauriel on hahmona ihan okei mutta se Kili/Tauriel paritus ei oikein jaksa iskeä koska se tosiaan tuntuu liian päälle liimatulta. Sopisi paremmin jos ne ois jätetty ihan ystävyys tasolle.

[Eririn]

Rakastan Taurielia koko sydämestäni ja shippaan Kilieliä vaikka maailman tappiin, mutta olen kyllä samaa mieltä siitä, että molemmat vievät aika pahasti ruutuaikaa just Filin ja Kilin veljessuhteelta, ja samalla myös heidän ja Thorinin väliseltä suhteelta, joka tulee olemaan tosi tärkeä BotFA:ssa. Eli toivon leffassa olevan vähemmän Kilieliä ja enemmän Durinin perhettä. Ja enemmän Filiä. Ehdottomasti enemmän Filiä.

No, käy miten käy, nämä leffat eivät ole pettäneet mua kertaakaan, enkä usko niin käyvän BotFA:nkaan kanssa. Vaaditaan melkoista screw uppia että pettyisin leffateatterissa (meinaan että kaikki hahmot olisivat täysin OoC eikä juoni liippaisi läheltäkään alkuperäisteosta).

Ja tästä tuli mieleen, että Desolation of Smaugin pidennetty versio kolahti postiluukustani perjantaina ja olen nyt katsonut sen kahdesti. Pidennetyt ja uudet kohtaukset paransivat leffaa entisestään! [spoiler]Aloin ekalla katselukerralla vollottaa ihan sikana, kun Gandalf löysi Thorinin isän Thrainin Dol Guldurista, erityisesti kohdalle jossa Thrain pyytää Gandalfia kertomaan Thorinille, että hän rakasti tätä. Mulla on ihan älyttömät papa Thrain feelsit just nyt.[/spoiler]

[Remoteness spectator]

Itse taas en -vieläkään- jaksa kiinnostua Hobitista, koska se on ollut niin täysin kirjasta poikkeava ja sen alkuperäisen hengen unohtava, etten pysty käsittämään sitä lainkaan samaksi teokseksi. Ja toisekseen se ei omaan silmääni näytä hyvältä, nimittäin juurikin sen uuden tietokonetekniikan takia, joka saa kaiken näyttämään pelimäiseltä ja jotenkin voimakkaasti photoshopatulta. Ne kaikki tietokoneella tehdyt hevoset on ihan järkyttävän pahan näköisiä verrattuna vuosien takaisiin Lotreihin, joten tulee vaan fiilis että hommalla enemmänkin rahastetaan, kun että oltaisiin ihan oikeasti panostettu. But that is just my feels. Taurielin ja Legolasin olemassaoloa leffoissa en ymmärrä lainkaan 

[Kosmik]

Itse taas en -vieläkään- jaksa kiinnostua Hobitista, koska se on ollut niin täysin kirjasta poikkeava ja sen alkuperäisen hengen unohtava, etten pysty käsittämään sitä lainkaan samaksi teokseksi. Ja toisekseen se ei omaan silmääni näytä hyvältä, nimittäin juurikin sen uuden tietokonetekniikan takia, joka saa kaiken näyttämään pelimäiseltä ja jotenkin voimakkaasti photoshopatulta. Ne kaikki tietokoneella tehdyt hevoset on ihan järkyttävän pahan näköisiä verrattuna vuosien takaisiin Lotreihin, joten tulee vaan fiilis että hommalla enemmänkin rahastetaan, kun että oltaisiin ihan oikeasti panostettu. But that is just my feels. Taurielin ja Legolasin olemassaoloa leffoissa en ymmärrä lainkaan 

Mä oon edelleen itsekin aikalailla samoilla linjoilla näissä asioissa. Katsoin äidin kanssa Smaugin autioittaman maan tuossa ehkä viikko sitten ja kauhisteltiin sitä, miten pelimäiseltä ja keinotekoiselta elokuva näytti. Hevoset oli tosiaan jotain ihan järkyttävää. Elokuva näytti paljon paremmalta 3D:nä, ja kun sen katsoi kotisohvalta niin kaikki tietokonetehosteet hyppi vaan silmille ja kaikki näytti epäaidolta. :/

Harmittaa, koska TSH-trilogia oli käännetty mielestäni upeasti elokuvaversioksi. Tietty siinäkin näkee jo sen ajan kulumisen, mutta TSH:t tuntui enemmän tolkienmaiselta Keski-Maalta ja mä ihan oikeesti aina itken niitä elokuvia katsellessa, vaikka olen nähnyt ne lukemattomat kerrat, muistan jotain repliikkejäkin ulkoa vaikka olisin ollut leffoja katsomatta moneen vuoteen. Mä vietin nuoruuteni outona ja hulluna Sormusten Herra -fanina. Mulla ja veljillä oli omia inside-juttuja Sormusten herraan liittyen ja me aina leikittiin Frodoa, Merriä ja Pippiniä, missä ikinä oltiinkin. :'D Keksittiinpä huviksemme sellainen hahmo kuin Siivooja Uruk-hai, joka meitä aina kuvitteellisesti jahtasi (tai sit mä jouduin olemaan se välillä ja veljet juoksi mua karkuun Merrinä ja Pippininä lol). Me luotiin noi hobitit kaikkiin pleikkapeleihinkin, joissa pysty tekeen oman hahmon. :'D Menee offiksi, mutta siis tosiaan. Mulle TSH:t on kaikkein rakkaimmat elokuvat koskaan. Niin paljon muistoja niihin kuitenkin sisältyy. Joo, alan nostalgiseksi, sorry.

Ja siis Hobittiin takaisin, itsekään en ymmärrä Taurielin ja Legolaksen tunkemista Hobittiin plus kaikki se muu oheishärpäke, jota leffa on pullollaan. Yh, miksi ei haluttu lähteä lähestymään elokuvaa kirjalähtöisesti, miksi se pitää tunkea täyteen kaikkea muutakin, joka vie pois alkuperäisteoksen ydinsisällön ja sanoman? Ymmärrän kyllä sen, miksi Tauriel haluttiin ottaa elokuvaan mukaan, kun Hobitti kuitenkin on täynnä pelkkiä mieshahmoja, mutta ei se mua ainakaan olisi haitannut, vaikka elokuvassa ei olisi yhden yhtä naista vilahtanut.

On Hobitissa hyvääkin, ainakin kääpiöt näyttää veikeiltä ja olen kiitollinen siitä, että mukana on pari vähän ns. komeampaakin kääpiötä. Smaug on upea, siitä ei ole mitään valittamista ja Bilbo/Klonkku -kohtauksesta pidin ekassa elokuvassa.

Enpä tuonut nyt mitään uutta pöytään, mutta vähän halusin jotain valivalikritiikkiä Hobitista taas heittää. :'D

[LittleDreamer]

Voin myös yhtyä mielipiteeseen, että Taurielin ja Legolasin tunkeminen Hobittileffoihin kismitti varsin paljon. Kun ei niitä mainita kirjassa, eikä Tauriel ole edes Tolkienin hahmo!
Etenkin kun se tosiaan vie aikaa huomattavasti tärkeämmiltä hahmoilta. Durinin jälkeläisten suhteita ei voi liiaksi painottaa tässä kohtaa! Olisi myös kiva nähdä entistä enemmän myös muiden kääpiöiden touhuja. Plus kuten edellä jengi mainitsikin, en todellakaan ymmärrä miksi Fili ja Tauriel piti väkisin parittaa. Sen olisi voinut jättää aivan hyvin pois, kun pakotettuja romansseja esiintyy leffoissa muutenkin jo aivan tarpeeksi. Argh!

Tykkäsin muuten myös niistä Dos:iin lisätyistä pidennetyistä kohtauksista, joista ei nyt sen enempiä. Jokatapauksessa, niiden avulla leffan ajoittain sekavat pomppimiset eheytyivät huomattavasti.

En ole ihan hirmuisesti kiinnittänyt huomiota Hobitissa käytettyyn tietokonetekniikkaan, vaikka välillä osa niistä luonnollisesti töppää aika ikävästi silmään. Täytyy seuraavalla kerralla tarkentaa huomio erityisesti niihin hevosiin!

TSH-trilogia nyt on ja pysyy aina elokuvatuotannon helmenä, siitä ei pääse minnekään. Kaikki se tunnelma, maisemat, miten upeasti hahmot on herätetty henkiin kirjojen sivuilta sekä yleinen fiilis on ihan täydellisyyttä!

Ps. Kosmik, oli ihana lukea sinnuun nostalgiointia. ^^

[Remoteness spectator]

Kosmik:

Mä vietin nuoruuteni outona ja hulluna Sormusten Herra -fanina. Mulla ja veljillä oli omia inside-juttuja Sormusten herraan liittyen ja me aina leikittiin Frodoa, Merriä ja Pippiniä, missä ikinä oltiinkin. :'D

Aaa kuulostaa niin tutulta tuo huuma olin itse 11-13v kanssa aivan Lotrin lumoissa, kun se oli silloin ajankohtaista, ja kirjoitettiin vuosien ajan sellaista spin-off jatkosarjaa ihan käsin vihkoihin kaverin kanssa. Ihan samaa mieltä olen siitä, että jotenkin LOTR kyllä näinäkin päivinä saavuttaa sen kirjan tunnelman, ja se on suuri, vakavasti otettava elokuvateos ja ennen kaikkea kaunis.

Sitä en tule ymmärtämään, että miten Peter Jackson on voinut tehdä Hobitista niin täysin erilaisen, vai johtuuko tämä ihan siitä, että tuotantotiimissä on ihan eri ihmisiä kuin aiemmin, vai mikä mättää... Toisaalta Jacksonhan ei alun alkaenkaan edes halunnut ryhtyä noita leffoja tekemään, vaan otti sen harteilleen Guillermo Del Toron luovuttua suunnitelmasta.

Yh, miksi ei haluttu lähteä lähestymään elokuvaa kirjalähtöisesti, miksi se pitää tunkea täyteen kaikkea muutakin, joka vie pois alkuperäisteoksen ydinsisällön ja sanoman? Ymmärrän kyllä sen, miksi Tauriel haluttiin ottaa elokuvaan mukaan, kun Hobitti kuitenkin on täynnä pelkkiä mieshahmoja, mutta ei se mua ainakaan olisi haitannut, vaikka elokuvassa ei olisi yhden yhtä naista vilahtanut.

Jep - minä taas korostan sitä mitä olen aiemminkin sanonut, että en ymmärrä miten ne on yrittänyt tehdä siitä niin ylieeppistä, kun kirja keskittyy pienen hobitin suureen matkaan, ja siihen lämpöön ja uusiin kokemuksiin sen sijaan että siellä koko ajan jotkut örkit jahtaa miljoonine action-kohtauksineen. Elokuva olisi kirjan henkeä noudattamalla onnistunut varmasti paljon paremmin, ja saisi Lotrin lailla unohtumattoman maineen.

Ja mitä tulee Taurieliin, joo ei minuakaan olisi haitannut jos leffassa ei olisi ollut sitä kiintiönaista Sukupuolella ei ole väliä, jos kirjassakaan ei ole ollut naishahmoja. Miksi pitäisi olla, jos kirjoittaja ei ole niin päättänyt? Ei se minun mielestäni ole syrjintää, enkä itse kaipaa mitään samaistuttavia naishahmoja (varsinkin kun Tauriel nyt ylipäätään jää niin pinnalliseksi, ja esim. Kilin ja Taurielin kohtaus oli täsmälleen sama kuin Arwenin ja Frodon ) Mutta ymmärrän kyllä miksi leffan suosion kannalta halutaan joku nainen sinne, mutta äh, en vain itse ole oikein noin bisnesmielinen että hyväksyisin tuollaisten vapauksien ottamisen noin vain.

//

On Hobitissa hyvääkin, ainakin kääpiöt näyttää veikeiltä ja olen kiitollinen siitä, että mukana on pari vähän ns. komeampaakin kääpiötä.

Niin joo ja piti vielä tähän kommentoida. Samaa mieltä, että tasapuolisuuden nimissä olen tyytyväinen, että ainakin yhdestä kääpiöstä on ihan selkeästi tarkoituksella tehty komea, koska tämähän huomioi naiskatsojat varsin hyvin (itselleni sillä ei henk.koht ole väliä, mutta tuleehan siitä nyt hyvä fiilis että ei olla haluttu tehdä kaikista hahmoista epäviehättäviä ja ainakin muille on silmänruokaa!)

[Eririn]

Omalla kohdalla mua nimenomaan kirjaa lukiessa pänni se, ettei siinä ollu yhtään naishahmoa (muistaakseni leikin, että joko Dori tai Nori oli naispuolinen, en muista kumpi vai molemmat, olin 13), joten mulle Taurielin lisäys oli alkukankeuden jälkeen tervetullut lisä. Näihin tietokonetekniikka-asioihin en puutu, en ymmärrä niistä mitään xD mutta joo, kuka mistäkin pitää ja jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Välillä en vain ymmärrä niitä kaikkein pahimpia Tolkien-puristeja. Jos nämä leffat ovat heistä niin kamalia, mikä pakottaa heidät katsomaan ne?

[Remoteness spectator]

Omalla kohdalla mua nimenomaan kirjaa lukiessa pänni se, ettei siinä ollu yhtään naishahmoa

Jep, tämä onkin varmaan ihan puhtaasti mielipidekysymys minäkin mielelläni luen vahvoista naishahmoista, mutta jos se ei vaan ole sopinut kirjailijan tarinaan (ja onhan nyt miehet yleensä ne, jotka enimmäkseen sotaa käyvät) niin ei se minua haittaa yhtään. Sitäpaitsi Lotrissa oli Eowyn joka oli naissoturi, sekä myös Arwen joka ei ollut heikkoluontoinen hänkään, joten olen aivan vakuuttunut, ettei Tolkien ole missään mielessä tietoisesti jättänyt naisia pois tarinastaan tai pitänyt heitä heikkoina. Tämän takia asia ei minua oikeastaan häiritsekään, kun tasapuolisuus/sukupuolikysymykset eivät nouse mieleeni kys.kirjoja lukiessa (ihme kyllä!!). Ja usein jos miesvaltaiseen kirjaan on joku yksi naishahmo ympätty, niin monesti siinä on joku romanssimotiivi, joka on sellainen mitä karsastan, mutta jos maailma itsessään käsittää naisia ja miehiä ihan tasapuolisesti, niin se menee silloin tietysti sellaisenaan.

Välillä en vain ymmärrä niitä kaikkein pahimpia Tolkien-puristeja. Jos nämä leffat ovat heistä niin kamalia, mikä pakottaa heidät katsomaan ne?

Itse rakastan Tolkienin alkuperäisiä töitä, ja ne on minulle aina se ns. "raamattu" mitä tulee koko Keski-Maahan, koska toki haluan kunnioittaa koko maailman alkuperäistä keksijää ja mennä ikään kuin hänen ehdoillaan ja niin kuin hän on tarkoittanut. En pidä Hobitti-leffoista, mutta koska Peter Jackson on myös onnistunut ohjaamaan Lotrin (mikä vapauksineen päivineen oli täydellisesti onnistunut, ehkä miinus klonkku), niin ihan mielenkiinnosta aion kuitenkin kaikki Hobitit katsoa (ja tämä todennäköisesti on perusteena monella muullakin)

[Eririn]

Remo, pakko myöntää, että vaikken olekaan samaa mieltä kanssasi, mielipiteesi käy järkeen ^_^ (romanssimotiivista olen kyllä samaa mieltä)

Asiasta kukkaruukkuun, käyn tässä väittelyä itseni kanssa, kävisinkö katsomassa Interstellarin vai en. Toisaalta aihe kiinnostaa, mutta toisaalta en oikein pidä Matthew McConaugheysta (voi luoja toi sukunimi). Eli kysyn nyt teiltä finiläisiltä, onko leffa näkemisen arvoinen.

[Alice Katarina]

Mä taidan jäädä alakynteen, mutta olen oikein tyytyväinen, että Tauriel on elokuvaan lisätty. Ihan jo siksikin, että on jotain silmänruokaa elokuvaa katsellessa.  ja kyllä mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että vaan kiva kun naisiakin on. LOTRissa ärsytti se, kun naisten rooli loppujen lopuksikin jää kovin pieneksi. Ja eikä Hobittiinkin yksi naispuolinen kääpiö vaikka olisi mahtunut niin olisin ollut onnellinen. Joka tapauksessa Tauriel saa täältä pelkkää kiitosta!

[Ingrid]

Ajatus naispuolisesta kääpiöstä on itänyt minunkin mielessäni ensimmäisestä elokuvasta lähtien! Kirjaa lukiessa en kuitenkaan - ainakaan muistaakseni - kiinnittänyt huomiota naishahmojen puutteeseen, mutta nyt elokuvan katsottuani ja Taurielin hypättyä tarinaan mukaan olen sen kyllä pistänyt merkille. Muistan Lillyn sanoneen itsekin jossain haastattelussa, ettei kolmiodraaman keskelle joutuminen ollut ehkä eniten hänenkään mieleensä, mutta niin tehdään kuin ohjaaja käskee ja kyllä hän varmaan joka tapauksessa on superiloinen päästyään noin nimekkääseen projektiin mukaan. Lilly on kyllä näytellyt hyvin so far, että en mä sillä sitä dissaa, mutta komppaan monia muita siinä että ehkä hänen hahmonsa käyttämälle screenajalla - tai ainakin osalle siitä - olisi voinut löytyä parempaakin käyttöä. Ja kuten Remo sanoi, ei muakaan harmittaisi tai haittaisi piirun vertaa jos elokuvassa ei yhtäkään naista edes vilahtaisi, vaikkakin ajatus tyttökääpiöstä on kyllä kieltämättä tosi suloinen.

Mäkin muuten tilasin sen DoS:n pidennetyn version ja odottelen innolla, että se kolahtaa postilaatikkoon!

[Kosmik]

No niin, kävin kuitenkin sen Interstellarin katsomassa, vähän sunkin kommenttien rohkaisemana, Sab. Vieläkin on ajatukset itse elokuvassa, vaikka juuri olen kotiin päässyt ja istun jo koneen äärellä. Yritän analysoida elokuvaa ilman sen suurempaa spoilaamista tästä eteenpäin, mut laitan noi analyysit varmuuden vuoksi pikkufontilla, jos joku kokee ne spoilaamisena.

Ennen elokuvan näkemistä ihmettelin, miksi sitä ei ole 3D:nä, mutta jälkeen päin voi sanoa, ettei se ehkä sitä 3D:tä olisi tarvinnutkaan. Kuitenkin kuvattiin niin paljon ihmisten lärvejä jne. Aika paljon keskittymistä elokuva vaati ja tarina alkoi mielestäni tosi hitaasti, mut sitten vastavuoroisesti se tutkijatiimin matkaan lähtö tuli tosi nopeasti ja yllättäen.

Mikä mua elokuvassa välillä häiritsi oli se, että se tosiaan toi monessa kohtaa mieleen 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan ja sen jatko-osan. Ja vaikka tuo Avaruusseikkailu onkin kai klassikko, niin itse en pitänyt siitä juurikaan. Siinä mielessä ehkä pidin tästä Interstellarista kuitenkin enemmän, vaikka siinä näkyykin vaikutteita tuosta klassikosta.

Lempi kohtia elokuvassa oli itselleni ne kohdat, joissa näkyi avaruus, varsinkin se madonreikä ja musta-aukko, plus meinas kyyneleet tulla silmiin ku Saturnus piirtyi valkokankaalle. Olen kauhee astrohullu ja se Saturnus vaan mykisti mut, sama vaikutus oli mustalla aukolla, vaikka se ei vaikuttanutkaan niin uhkaavalta kuin olisin toivonut. Sekin oli vähän sellainen ongelma tuossa elokuvassa. Painotettiin yhdessä kohtaa, että avaruudessa on vaaroja, mutta ne vaarat ei kyllä mulle asti välittyneet. Vaikka siinä olikin vähän sellaista höykytystä välillä, niin en silti kokenut niitä uhkaaviksi. Olisin toivonut tutkittavilta planeetoilta enemmän, ne jäi jotenkin vaisuiksi, mut toisaalta ehkä se on ihan realististakin.

Robotit oli mielestäni hauskoja. Naureskelin välillä niiden "juoksemiselle", oli hauskan näköistä. Eka pyörittelin niille silmiäni, kun olivat niin hölmön näköisiä, mut olihan ne aika symppiksiä, varsinkin se TARS, joka siinä oli enemmän esillä.

Sekin jäi harmittamaan, että sivuhahmot jäi hyvin pliisuiksi, niitä ei avattu kunnolla, kun keskityttiin lähes yksinomaa Cooperiin ja hänen lapsiinsa. Kuvittelin, että Anne Hathawayn hahmolla olisi ollut isompi rooli, mut aika pinnalliseksi hänkin jäi valitettavasti, vaikka näyttelijänä hyvin roolinsa vetikin.

Parissa kohtaa tuli tosiaan kyyneleet silmiin, lähinnä siinä kun Cooper katsoi niitä lastensa lähettämiä videoita ja sit ihan lopussa, jota en viitsi avata enempää, jotta en spoilaa vahingossa jotain oleellista.

Loppuratkaisuun en pettynyt, se oli mielenkiintoinen, mutta jollain tapaa se ihmiskeskeisyys silti ärsytti mua. Jotenkin tuntui ettei oltu osattu ajatella boksin ulkopuolelle. Miten rajoittunutta ihmisen ajattelu on, kun ihminen asettaa itsensä kaiken keskiöön. En osaa selittää tätä spoilaamatta, niin en viitsi enempää sanoa.

Mielenkiintoinen elokuva, jossa oli jotain hyviä elementtejä. Silti petyin ehkä hieman. Saatoin odottaa tuolta vähän enemmän. Avaruutta olisi saanut olla enemmän esillä ja madonreikä/musta aukko -kohtaukset meni aika nopeesti rykäsemällä. Loppuratkaisu oli toki hienosti oivallettu, mutta kerroin tuossa jo aikaisemmin, mikä mua jäi siinä häiritsemään. Ja keskittymistä elokuva vaatii paikoitellen lähinnä sen tiedejargonin vuoksi ja joillekin menee varmaan jotkut kohdat yli hilseen. Oli kuitenkin katsomisen arvoinen elokuva, vaikka tuntuikin paikoitellen siltä, ettei se lopu koskaan, oli sen verran kestoa tuolla kuitenkin. Koskettavakin se oli niiltä osin kun kuvattiin Cooperin ja tyttären suhdetta. Toivottavasti en nyt mitenkään rankasti spoilannut mitään. Yritin selittää näkemyksiäni aika hämyisesti.

[Ingrid]

Kommentoinpa tähän vielä nopsaan tuota tokan Hobitin pidennettyä versiota - ihan huippu. Elokuvaa katsoessani ihmettelin monen monta kertaa, miksi niin hienoja ja kivoja kohtauksia on jätetty pois leikatusta versiosta! Lisämateriaali toi loogisuutta lyhennettyyn versioon ja siitä näki selvästi, että myös kirjan juonta oli pyritty seuraamaan tarkemmin. Yllätyin todella positiviisesti ja olen erittäin iloinen, että tämä dvd tuli hankittua, sillä en aiemmin ollut tokaan leffaan läheskään yhtä tyytyväinen kuin ensimmäiseen, mutta nyt kyllä propsit nousi aikas paljon.

[raitakarkki]

Mäkin palauduin hetki sitten Interstellarista ja pakko koota ajatuksia ennen ku pystyn nukkumaan. Yritän olla spoilaamatta ilman minifonttia mut skippaa tää viesti jos et haluu tietää Mitään.

En oikeen tiedä ees mitä odotin Nolanilta joka päätti lähtee avaruuteen seikkailemaan. Jotain tieteellistä spekulaatiota joo mut tää oli jotenkin?? Holy wow. Leffan lähtökohdista en sinänsä tykänny, tai et joo tää meiän planeetta nyt on vaan paskana joten etsitään uus eikä yritetä ees tehdä mitään Nojoo jos sen unohtaa niin aihe oli tosi mielenkiintoinen. Oon kyllä aina ollu kiinnostunu spekulaatioista tollasii avaruusreissuja koskien niin tää oli kyllä miellyttävää katsottavaa. Koko ajan oli semmone mitä jos?-fiilis. Jotkut tiedehöpinät saattoi mennä ohi mut mielestäni pysyin suht. hyvin kärryillä koko leffan ajan.

Toisaalta tarina oli hyvä, toisaalta en oo ihan varma. En oo ees varma pidinkö loppuratkaisusta se loi semmosta kivaa uskoa että ihmiskunta pärjää älykkyydellään mut silti tuntui vähän et meni liikaa yli. Oisin myös halunnu jotain mielikuvituksellisempaa näiltä 'uusilta maailmoilta' kuin pari hassuu planeettaa ja musta aukko. Ku kaikessa muussa Nolan tuntui valinneen päräyttävimmän ja mahtipontisimman ratkaisun, niin uusi galaksi jäi mun makuun pliisuksi mustaa aukkoa lukuunottamatta.

Nolanilla on imo aina ollut sitä ongelmaa että muut paitsi päähahmo jäävät astetta etäisemmiksi. Tässä oli vähän jo Yön ritarin paluun kaltaista yritystä, mutta joihinkin hahmoihin olisi kaivannut hitusen lisää syvyyttä. Tuntuu et Nolanin hahmoilla on usein yksi pääpiirre joka vie hahmoa eteenpäin. Joitakin lisäminuutteja voisi pyhittää hahmotutkiskeluun. Sen sijaan tässä leffassa pari kohtaa tuntui hieman pitkitetyiltä ja sen ruutuajan olisi voinut käyttää hahmoihin. Parasta antia olikin ne kohtaukset joissa ajan kulumisen raadollisuus vaikutti hahmoihin ja tunteet sai näkyä. Tippa oli mun linssissä muutamaan otteeseen 

Visuaalisesti kuitenkin tosi hieno elokuva ja erityisesti musiikkia ja ääntä käytetty hyvin taidokkaasti kuvan kanssa. Uskomatonta millaista tunnelmaa saa aikaan oikealla musiikilla tai sen hiljentämisellä tietyissä kohdissa. Myös leffan kohtaukset oli leikattu mun makuun loistavasti ja juuri tälle leffalle sopivasti.

Nolan onnistui kyllä siinä mitä tykkää eniten tehdä eli mindfuckissa Välillä oli vaan holy shit kun rupes miettii jotain asiaa. Tykkään kuinka monta miettimään laittavaa elementtiä se osaa ujuttaa leffoihinsa. srsly kyllä jotain on tehty oikein kun robotitkin saatiin niin inhimillisiksi että sen voisi vetää yhdeksi leffan teemoista: voiko senkaltaista robottii käskeä uhrautumaan ?? Siitähän sais oman leffan!Toisaalta tulee vähän täyteen ahdettu fiilis mutta näääh painan sen villaisella koska aivopähkinät on aina jees.

Kyllä mä tota voisin varmaan suositella monellekin mutta ei välttämättä mene mun Nolanleffojen kärkilistalle. En tiiä, pitäis vamaan muutamaan kertaan katsoa uudelleen ennen kuin sisäistää kaiken.

[Q+Black]

Kävin katsastamassa Matkijanärhen!

Kyllä tätä odotettiinkin! Kolmas kirja jäi kahden ensimmäisen varjoon varmaan osaksi myös siksi, että siinä Nälkäpeliä ei nähdä. Katniss on pelastettu Nälkäpelistä ja hän koettaa pärjätä eteenpäin painajaisten ja Peetan menettämisen kanssa. Kapinalliset kapinoivat ja Presidentti Snow listii vihollisiaan tuntematta omantunnontuskia.

Tässä elokuvassa huomasi, että synkempään suuntaan tarinassa ollaan menossa. Katniss on hilkulla menettää itsensä samaan aikaan kun vyöhykkeiden asukkaat kärsivät ja kuolevat. Capitol tekee oman osansa sekoittamalla Matkijanärhen päätä hämmentävillä videoilla Peetasta.

Siinä missä kirja saattoi olla välillä vähän tylsäkin yllätyin leffaa katsoessa kuinka nopeasti aika todella vierähti! Elokuvasta oli tehty visuaalisesti hieno ja kapinallisten vastaiskut olivat näyttäviä. Elokuva herkisti minua enemmän kuin kerran vaikka siinä ei varsinaisesti mitään kovin surullista tapahtunutkaan.

En muistanut kirjasta kauheasti joten oli piristävää vähän arvuutella, mutta sen mitä muistan niin sanoisin, että aika kirjalle uskollinen oli muutamia pikkujuttuja huomioimatta.

Pelastusretki nosti kyllä pulssia ja Peetasta oli kyllä tehty oikeasti sellainen kuin mitä voisikin olettaa hänen olevan kaiken kokemansa jälkeen.

Kaikenkaikkiaan mahtava kokemus joka herätti tunteita suuntaan ja toiseen, enpä malttaisi millään odottaa jatko-osaa! Mitä ihmettä me sitten odotellaan kun tämä trilogia päättyy?

[Luci]

Mä kävin kanssa tsekkaamassa Mockingjayn ja näin ihan alkuun - en ole lukenut kirjoja enkä varmasti koskaan tulekaan lukemaan. Tykkään Nälkäpeli-leffasarjasta ja pakkohan tuokin oli käydä heti katsomassa. Mulla ei ollut lähes minkäänlaisia ennakko-odotuksia koska en tosiaan oo kirjaa lukenut ja ainoo mistä olin perillä oli se, että vallankumousmeiningeillä jatketaan ja että District 13 (anteeks mää oon täällä englanninkielisten seassa niin en tiedä näitä termejä suomeks!) on olemassa.

Leffasta tykkäsin sinällään, siellä oli jos jonkunmoisia makeita kohtauksia ja tehosteita, varsinkin District kasissa. Vaikka tässä osassa silleen sattu ja tapahtu, niin silti mulle jäi vähän tyhjä olo ton leffan jäljiltä. Jotenkin vaikka siinä tapahtuikin kaikkea, niin silti tuntuu ettei siinä tapahtunut loppupeleissä paljon mitään. Leffa on siis mun mielestä ihan selkeesti vaan build uppi kakkososalle, sillä vallankumous ei vielä sinäänsä edennyt mihinkään. Ehdottomasti odotan Mockinjay pt kakkosta, et pääsen näkemään miten tää tarina loppuu. Vaikka en kirjaa oo lukenut, niin musta tuntuu, että sen ois voinut kirjottaa yhdeksi leffaksi, koska mun mielestä tässä parituntisessa pätkässä on juonen kannalta tosi vähän asiaa.

Tätä vaihetta kyllä rakastan aina leffoissa/leffasarjoissa kun hommat alkaa pikkuhiljaa avautumaan ja hahmot kasvaa ja paranee. Mun ehdoton lempparihahmo on presidentti Snow. Tarkentaakseni vielä, en diggaa sen menoa, mutta se on hemmetin mielenkiintonen hahmo. Erinomanen pahis, jolle sopii sen tyyli hallita ja pitää pelkoa yllä. Toinen hahmo, joka saa multa kunniamaininnan on Peeta. Aiemmin en oo sen kummemmin siitä välittänyt koska kaiken järjen mukaan sen ois pitänyt kuolla jo Nälkäpelissä ja se vaan pyörii jaloissa hidastamassa muiden menoa. Sen pelastusretken jälkeinen Peeta tosiaan on aivan erilainen (ja vaikka toivonkin, että pääsee yli tuosta tilanteestaan) miljoonasti mielenkiintosempi kun ennen. Ja hahah luulin ihan tosissaan et leffa vaan loppu siihen kun Peeta sai paistinpannusta (vai mikä hitto se oli?? ?? ?? ? ?) päähän :---D

En ylistäis tätä leffaa millään muotoa koska se ei täyttänyt mun odotuksia ja se on mun mielestä vaan täytettä Catchin firen ja Mockingjay 2:n välillä ja täten vähän tapahtumaköyhä (ja kaikenlisäksi upea rahaimuri jolla saada vähän ekstraa). Kuitenkin ihan katsomisen arvoinen leffa ja totta kai mä sinällään tykkään, kuhan vaan sais piru vie jo sen seuraavan osan! Nelikon osana tää leffa varmasti toimii paremmin, mutta näin yksittäisenä osana, varsinkin ilman sitä kakkososaa, tää vaan ei ihan täyttänyt mun odotuksia.

//Ja kaveriani lainaten: Interstellarin jälkeen kaikki leffat tuntuu ihan surkeilta.
// Ai niin joo! Natalie Dormer uuh <3<3<3<3

[Zacharias]

Mockingjay kans takana kahdesti! Kävin tsekkaan sen jo yöenskarissa ilman minkäänlaisia odotuksia, kirjasta kun en pahemmin välitä, mutta yllätyin positiivisesti. Tässä oli käynyt nyt niin päälaelleen, että suurinosa toimi moitteettomasti ja ne pari juttua joista tykkäsin kirjassa taas tunnuttiin sössineen ihan kunnolla. Esim. Finnickin todella todella todella tärkeä hahmokehityksen ja kokonaiskuvan kannalta oleva puhe ohitettiin lisäämällä rähinää ja pomppimalla edessuntaas kahden eri tilanteen välillä. Gale oli yhtä tyhjänpäiväinen möllöttäjä kuin edellisissäkin osissa, mikä on sääli, koska kirjoissa tykkään tästä hahmosta mielettömästi. Näyttikö kenenkään muun mielestä jotkut räjähdysefektit tosi halvoilta? Vähän niin kuin Supernaturalista olisi revitty :'D luulisi, että tolla budjetilla saisi jo parempaa.

Mutta siis muutenhan tää oli mainio. En tajua joidenkin antamaa tylyä kritiikkiä Jennifer Lawrencelle sen näyttelijäntaidoista, koska jopa muhun välittyi se ahdistunut ja rauhaton olotila valkokankaan läpi. Ihan hiton hienoa eläytymistä taas kerran! Ja sitten Peeta. Voi Peeta ja Josh Hutcherson ja oi voi, taidan olla vieläkin aika emotionaalisesti rikki siitä suorituksesta. Peeta ei edes lukeudu mun suosikkihahmoihin, mutta Josh on tainnut varkain tunkea sen mun sydämeeni kuitenkin. Yksi väripilkku oli myös Effie (ja ikuinen otp Effie/Haymitch, shh, se on canonia jos niin sanon).

Oon kyl siinä samoilla linjoilla, että turhaa rahastamistahan tää on. Ei siinä mitään muuta olla ajateltu kuin markkina-arvoa. Kuitenkin ihan kiva, että vielä on jotain edessä, niin ei tarvi irrottaa tästä sarjasta ihanhetivielä kokonaan. Kyl miä tän varmasti kolmannenkin kerran katsastan c: Snow on niin hupsu!

[Unohtumaton]

Sen verran on kehuttu tuota Matkijanärheä, että pistäydyin sen itsekin tänään vilkaisemassa ja tuli todettua, että leffa on kehunsa ansainnut. Valehtelematta tykkäsin kaikesta, tosin kirjojen lukemisesta on jo sen verran aikaa, että ei tullut kiinnitettyä pahemmin huomiota siihen mitä oli jätetty pois jne. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tullut sellainen tunne, että tapahtumat olis jääny jotenkin laahamaan tai että jotain kohtausta oltais pitkitetty turhan kauan (ongelma, joka vaivasi mielestäni kahta viimeistä Potter-leffaa). Tässä mentiin reipasta tahtia eteenpäin ja silti jäi vielä paukkuja jäljelle toiseen osaan. Kyllä tää leffa on oikein onnistunut, ja oon aina tykänny näyttelijävalinnoista, joiden ansiosta leffat on täynnä todella hyviä hahmoja, joista en välttämättä kirjoissa edes välittänyt niin paljon. Mieli tekisi käydä tää vielä uudestaan katsastamassa. Tosin seuraavana listalla ovat myös Interstellar ja Hobitin vika osa... mutta eiköhän tämä sinne väliin mahdu.

Joko täällä odotetaan (kovasti hehkutettua) The Imitation Gamea? Suomeen rantautuu valitettavasti vasta helmikuussa...

[ruttotohtori]

Määki kattosin sen Mockingjayn, ja tykkäsin kyllä kovasti! Erityisesti propseja Jennifer Lawrencen näyttelijäntaidoille, jotenkin se Katnissin ahdistuneisuus ja PTSD näkyy leffoissa paljon kovempana, en tiie, kirjoissa kun on henkilön omasta näkökulmasta ne jutut tuntuu sillee pienemmiltä, kun eihän niitä kokeva henkilö pysähdy kuvailemaan kuinka kammottavaa se kaikki on. Joten en kyllä miekään ymmärrä kuinka kukaan vois dissata JLawia, kun se hoiti taas kerran homman kotiin. Kerran erehdyin joskus kelaamaan että se on ehkä vähän yliarvostettu mut pakko vetää toi takasin kun huhhuh, tuli kylmät väreet. Peetasta kans, vaikka se vaan vähän aikaa ruudulla olikin niin oli kyllä tähän astisista suorituksista paras, oikeen sieluun sattu mokoma.

Oon kyl siinä samoilla linjoilla, että turhaa rahastamistahan tää on. Ei siinä mitään muuta olla ajateltu kuin markkina-arvoa. Kuitenkin ihan kiva, että vielä on jotain edessä, niin ei tarvi irrottaa tästä sarjasta ihanhetivielä kokonaan. Kyl miä tän varmasti kolmannenkin kerran katsastan c: Snow on niin hupsu!

Turhaa rahastusta joo, mut ite tykkään että tässä on tää kaks osaa. Tää eka jätti sinänsä vähän kylmäks kun tässä ei ollu niitä relevanteimpia tapahtumia, mut toisaalta tällee niille relevanteille jutuille jää aikaa. Niitä pystytään oikeen kunnolla käsittelemään, mistä pidän, tai mieluummin liian hitaasti ku liian nopeasti imho. Sama se mitkä motiivit on, kun mulla ainaki toimii! (Snow on hupsuuden kruunaamaton kuningas. <3)

Mut loistavaa menoa, ja rakastan näiden leffojen ohjausta yli kaiken. Kohtauksesta toiseen siirtyminen on välillä niin hienosti toteutettu et jo se itessään tuo kyyneliä silmiin, ja jotenki semmone jatkuva tykitys ettei hirveen pitkäks aikaa pysähdytä paikoilleen on kivaa, kun se näissä tehdään sillei ettei kiire kuitenkaa ole. Enkä viihti ees aloittaa kuinka rupes itkettämää kun Hanging Tree rupesi soimaan, herranjumala se kohtaus oli semmonen. En löydä sanaa. Mut se biisi, ihana vihdoin kuulla se.

Nyt vaan pitäis odottaa seuraavaa osaa. Ugh. Oisivat voineet jättää vähä pienemmän tauon kyl imo tähän väliin, ku tää ykkösosa oli selkeesti pelkkää pohjustusta finaalille ni yh, en jaksais todellakaan oottaa vuotta. Mutta anyhow upee elokuva, pakko sanoa et Nälkäpelit on kyl parhaita nuorten kirja -sovituksia mitä tiiän.

[nannu]

Mun silmiin Matkijanärhen eka osa enemmän syvensi tarinaa kuin vei sitä eteenpäin.
Siinä tiivistetysti sekä hyvät että huonot puolet, mutta selvästi enemmän hyvää. Tässä elokuvassa oli semmoista tunnelmaa, jota kaipasin edellisissä, erityisesti ekassa osassa. Jos se vaati aikaa ja tilaa ja Matkijanärhen pätkäsemisen kahtia, niin olen okei sen kanssa, vaikken periaatteessa tavasta tykkääkään. Jos tarinasta olisi olemassa vain leffat, olisin kiukkuinen Mutta nyt menettelee näinkin. Sattuneista syistä Peetan osuus kiinnosti erityisesti ja kyllähän siitä inspiraatiota irtosi.