Kirjoittaja Aihe: FMA: Tuhat taivasta, yksi maa | K-11 | Roy Mustang, angst  (Luettu 1333 kertaa)

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Fandom: Fullmetal alchemist
Disclaimer: Hirumu Arakawa omistaa hänelle kaiken tunnistettavan, en saa tästä taloudellista hyötyä.
Author: Vänrikki Odoshi, armeijasta.

Title: Tuhat taivasta, yksi maa
Genre: angstista pohdintaa
Character: Roy Mustang
Raiting: K-11
Warning: sota, ahdistus, kuolemaa
Summary: Ehkä maailmassa oli tuhat taivasta, jonne hänen tappamiensa  lukemattomien ihmisten sielut joskus päätyisivät. Tuhat taivasta, josta saattoi löytää rauhan.
A/N: Roysta on kiva kirjoittaa, ja välillä pitää tehdä jotain parituksetontakin. Joten tämmöinen syntyi sitten, koska Ishvaalin sodasta ei voi koskaan kirjoittaa liikaa. Se vain on, jotain surullista.
Haasteet: Ficlet300, FF50 (Valinnat)

Tuhat taivasta, yksi maa (142. lukemattomia)

Roy Mustang katseli taivasta synkin silmin, sielussaan kantaen raskasta taakkaa. Ehkä maailmassa oli tuhat taivasta, jonne hänen tappamiensa  lukemattomien ihmisten sielut joskus päätyisivät. Tuhat taivasta, josta saattoi löytää rauhan. Sellaisen mieltä lämmittävän keveyden, joka häneltä itseltään oli riistetty; hän oli armeijan koira loppuun asti, kunnes nousisi kaiken sen yläpuolelle kantaen syntinsä, niiden lukemattomien ihmisten elämän.

Hänen tavoitteensa oli nousta johtamaan sitä yhtä maata, jonka puolesta he taistelivat. Eläen, sulautuen sotaan he haistoivat ruudin kitkerän katkun, saattoivat maistaa rautaisen veren kielensä kärjellä ja tuntivat kuoleman hipovan heidän selkäänsä kevyesti ja varoittavasti. Vain yhden kirotun maan vuoksi! He elivät, he kuolivat, he tulivat tapetuiksi ja tappoivat. Roy poltti Ishvaalinkansan tieltään, liekkimeren nielaistessa sen nimenomaisen maan, joka jäi mustan taivaan varjostamaksi, sen maan, jonka hän halusi hallittavakseen. Suojellakseen.

Lapsien itku, huuto, kirkuminen repivät mieltä tappaen sisältäpäin; ei siltä saattanut välttyä ja se tappoi Royn henkisesti. Sodassa ei ollut hetkeä, ei sekuntia, jonka olisi saattanut valahtaa polvilleen, anoa omaa kuolemaansa ja rangaistusta teostaan. Ei hänellä ollut sellaista, ei tulisi koskaan olemaan. Niimpä hän sulki katseensa hiljalleen sammuvalta elämältä edessään.

Yön saavuttua, sodan äänten hiljennyttyä, hän itki. Teltan varjossa, suojassa katseilta saattoi Jumalankaltaiseksi nimitetty sotilas itkeä, purkaa sielustaan taakan, joka häntä painoi. Kaikkea ei kuitenkaan saattanut vuodattaa, ei koskaan, he eläisivät siellä hänen mielessään. Jokainen.

Valinnat, joita hän oli tehnyt, tuhosivat hänen mieltään hetki hetkeltä enemmän, sekunti sekuntilta. Toisinaan hän mietti, entä jos hän ei olisi liittynyt armeijaan? Olisi vain. Jossain. Maailmalla. Kuolisi ehkä vanhuuteen jossain maaseudulla, olisi vaimo ja lapsia. Luultavasti koirakin.

”Miksi sinä itket?” Kysymys kuin jostain aivan muualta, ei se kuulunut sotatantereelle. Kaikki itkivät, niin Roy ainakin uskoi. He itkivät perheidensä, lapsiensa, kotinsa, kaikkensa vuoksi. Kukaan ei jaksanut, ei halunnut enää sotia.

Roy ei vastannut, ei hän olisi tiennytkään vastausta. Hänellä ei ollut perhettä, kotia tai mitään muutakaan; ainoastaan tavoitteensa. Miksi? Hän ei tiennyt.

Sodan sykkeessä se vain tuntui luontevalta, purkaa tuskaansa.

Tuhat taivasta, yksi maa – hän joutuisi elämään vielä hetken siinä maassa.
« Viimeksi muokattu: 20.06.2015 21:21:40 kirjoittanut Beyond »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

stardust

  • Slytherin's Pride
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Stay strong, David.
Vs: Tuhat taivasta, yksi maa | K-13 | FMA: Roy Mustang, angst
« Vastaus #1 : 17.11.2011 15:01:11 »
Heyah kommenttikampanjasta!

Anteeksi ensinäkin tämä kommentin viivästyminen, on ollut kiireitä ja halusin paneutua teksiin kunnolla ennen kuin luen sen, mutta nyt se on sitten tehty.
Ensinäkin, FMA ficcejä on ihana lukea. En ole niitä ensinäkään kamalasti lukenut finin puolella, vaikka sarjasta olen jo monta monentuista vuotta pitänyt tai suorastaan fanittanut. Fullmetal Alchemist on ehkä jopa lempisarjani, aivan kuten Roy yksi lempihenkilöistäni. Siksi tartuin tähän ficciin mielenkiinnolla.

Enkä pettynyt. Teksti oli sujuvaa ja vaikka shotti lyhykäinen, oli se mielestäni loistava. Mielestäni Ishvaalin sota on yksi sarjan kamalimmista tapahtumista ja asioista ja se välittyi tekstistä hyvin. Ennen kaikkea alku teki minuun suuren vaikutuksen:

Roy Mustang katseli taivasta synkin silmin, sielussaan kantaen raskasta taakkaa. Ehkä maailmassa oli tuhat taivasta, jonne hänen tappamiensa  lukemattomien ihmisten sielut joskus päätyisivät. Tuhat taivasta, josta saattoi löytää rauhan. Sellaisen mieltä lämmittävän keveyden, joka häneltä itseltään oli riistetty; hän oli armeijan koira loppuun asti, kunnes nousisi kaiken sen yläpuolelle kantaen syntinsä, niiden lukemattomien ihmisten elämän.

Ficin aloittaja on myös vaikuttavin kohta siinä. Pidin kovasti tuosta pohdinnasta taivaaseen liittyen.
Toinen asia mistä kovasti pidin oli fakta, että onnistuit inhimillistämään joskus ficeissä liiankin kovanaamaiseksi kirjoitetun Royn. Roy itki tappamiensa ihmisten puolesta. Toki tuleehan fakta jo itse sarjassa esiin, mutta kuitenkin, on hienoa, että ihminen inhimillistetään sodan kauhujenkin keskellä.

Pidin tästä pohdiskelevasta sävystä. Muutaman kirjoitusvirheen taisin löytää, mutta ei se menoa haitannut. Hieno teksti kaiken kaikkiaan.

Kiitos tästä! ♥

♥: stardust
« Viimeksi muokattu: 17.11.2011 15:02:48 kirjoittanut stardust »
avatar & banneri by raitakarkki
He ran into my knife - He ran into my knife ten times.

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Vs: Tuhat taivasta, yksi maa | K-13 | FMA: Roy Mustang, angst
« Vastaus #2 : 17.11.2011 17:16:51 »
stardust, kiitokset ensiksi ihanasta kommentistasi ja pitääkin yrittää noita kirjoitusvirheitä pongailla itsekin tuolta. :) Niin ja lyhyydestä sen verran, että ficlet300-haasteeseen menee, että tarkoitus olikin tehdä lyhyttä ja on toisaalta helpompaa saada lyhyyeen tekstiin paremmin tunnetta tai jotain, ää en tiiä. :D Mut hei suosittelen lukemaan lisääkin finissä fma-fikkejä, koska täältä löytää aivan upeita fikkejä sarjasta<3 Oma suosikkini sarjani myöskin, joten uskoisin sinuakin finin fikkejen miellyttävän. :)
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Lady Smoothie

  • Vieras
Vs: Tuhat taivasta, yksi maa | K-13 | FMA: Roy Mustang, angst
« Vastaus #3 : 25.12.2011 16:30:32 »
Kommenttikampanjasta, paewaa. :))

Mähän-olen-lukenut-tään-enenkin-miksi-helvekossa-en-silloin-kommentoinut-täähän-on-loistava -fiilis tuli kuin luin tään :P Eli kyllä, ennenkin olen lukenut. Ja facepalmaan täällä itselleni, kun en ole kommentoinut.
...puolustuksekseni on sanottava, että luin tään varmaan puhelimella, jolla en pysty kommentoimaan.

Mutta siis. FMA, Roy, angst, Ishvaal... kaikki samassa paketissa = oh ja ah, mikä joulupaketti mulle! :3
FMA nyt vaan on fandomina niin jotain ihanaa, ja Roy on kuumimmat fiktiiviset miehet -listani (*tarkistus*) sijalla yksi. Parhaan fiktiivisen miehen listalla se taas löytyy sijalta (*tarkistus*) kolme (edelle ennättävät Maes ja Peeta) :D
Ja Ishvaal on semmoinen aihe, joka minua kiehtoo kauheasti... se tosiaan oli, surullinen asia. Ja rakastan sitä, kun kuvaillaan sen vaikutusta Roy´hin. Ei haittaa, vaikka se onkin käytetty aihe, toimii vaan mulle aina.
Ja oishan se väärin sivuuttaakin sen vaikutus Roy´hin.

Haluisin lainata jotain, mutta en osaisi päättää, en millään. Voisin oikeasti kommentoida jokaista lausetta erikseen. Ne nyt vaan tuntuu jokainen omalla tavallaan liittyvän, kuljettavan ja kuvaavan täydellisesti oyn maailmaa.

Hetkinen, saat multa joululahjan, mä kommentoin tuon alkuficin jokaista lausetta erikseen... Toivottavasti ei haittaa tämmöinen ööveriksi vetäminen ja miun 'päteminen' :P

Lainaus
Roy Mustang katseli taivasta synkin silmin, sielussaan kantaen raskasta taakkaa.
Jo aloitus teki muhun vaikutuksen. Niin yksinkertainen lause, mutta kuitenkin se pitää sisällään niin paljon. Hieman runollinen ja jännästi sanajärjestyksellä leikitty. Kiinnittää huomion kivasti ja sitä joutuu hiukan puntaroimaan ja pohtimaan...

Lainaus
Ehkä maailmassa oli tuhat taivasta, jonne hänen tappamiensa  lukemattomien ihmisten sielut joskus päätyisivät.
Kos-ket-ta-vaa. Niin nättiä ja ihanaa. Tai ei nättiä, ei sinne päinkään. Samalla semmoinen hartaan viaton toive, mutta kuitenkin sen toiveen takaa paistaa ihan älytön katkeruus...
Lainaus
Sellaisen mieltä lämmittävän keveyden, joka häneltä itseltään oli riistetty; hän oli armeijan koira loppuun asti, kunnes nousisi kaiken sen yläpuolelle kantaen syntinsä, niiden lukemattomien ihmisten elämän.
Taas samaa tyyliä. Tällä kertaa (mun silmään) vaan osat vaihtuneet: 'peittelemätöntä' katkeruutta, jonka takaa paljastuu hauras toive... toisaalta katkeruus suunnataan armeijaan, ja toive sitä kohtaan, että pääsis kuristavasta kaulapannasta irti.

Lainaus
Hänen tavoitteensa oli nousta johtamaan sitä yhtä maata, jonka puolesta he taistelivat.
Tästä tulee just se FMA:n Roy esille. 'Minä taistelen', haluan johtaa. Mutta sä tuot Royn noin tsiljoona kertaa parempaan valoon kuin mangan ekoissa osissa... niistä Roy antaa semmosen lipevän ja kieron vaikutelman. Plääh.

Lainaus
Eläen, sulautuen sotaan he haistoivat ruudin kitkerän katkun, saattoivat maistaa rautaisen veren kielensä kärjellä ja tuntivat kuoleman hipovan heidän selkäänsä kevyesti ja varoittavasti.
Ei jumala. Oikeasti. Ehkä paras tähän asti IKINÄ lukemani lause... oikeasti. Samaan virkkeeseen oot yhdistänyt hajun, maun ja vielä ton kuoleman. Sävy muuttu hetkessä katkerantoiveikkaasta pelokkaanrohkeaan (eiks mull oo hianoi sanoi, hei?)... Ihana<3

Lainaus
Vain yhden kirotun maan vuoksi!
...ja näin käännettiinkin takkia yhtäkkiä!
Aluks se fiilis, että Roy tekee tän. Tekee, vaikka kärsii. Tekee, koska suojelee maataan ja tahtoo johtaa sitä. Ja sitten se kiroaakin sen maan. Ah.

Lainaus
He elivät, he kuolivat, he tulivat tapetuiksi ja tappoivat.
Ishvaal sotilaan näkökulmasta, kiteytettynä yhteen lauseeseen. Raa`alla ja julmalla tavalla kaunista. Elämä ei oo helppoa Roy, mut senhän sä tiedätkin, eikös jee?

Lainaus
Roy poltti Ishvaalinkansan tieltään, liekkimeren nielaistessa sen nimenomaisen maan, joka jäi mustan taivaan varjostamaksi, sen maan, jonka hän halusi hallittavakseen.
Taas sanajärjestyksellä leikkimistä! Katkeraa, julmaa, mutta taustalta paistaa se hauraan toivon kipinä... nyt se kipinä on tosin jäämässä jo jonkin isomman tulen alle...

Lainaus
Suojellakseen.
Takinkääntö! Takinkääntö!
Ja ah kuinka kaunis sellainen. Sä saat jo luulemaan, että Roy on vaan kamala vallanhimonen hirviö, ja sitten käännätkin kaiken ylösalasin. Yhtäkkiä armeija onkin se hirviö ja Roy on sankaripoika, joka näki liikaa, liian varhain. Repaleinen sielu vaan.

Lainaus
Lapsien itku, huuto, kirkuminen repivät mieltä tappaen sisältäpäin; ei siltä saattanut välttyä ja se tappoi Royn henkisesti.
Miten tää onnistuu sulta? Yleensä sanajärjestyksellä leikkiminen ärsyttää mua, mutta tässä se vaan toimii. Jälleen jo proosan ja runon rajamailla kiikkeröivää, täydellisyyttä hipovaa tekstiä.

Lainaus
Sodassa ei ollut hetkeä, ei sekuntia, jonka olisi saattanut valahtaa polvilleen, anoa omaa kuolemaansa ja rangaistusta teostaan.
Herkkä.  Oikeasti... jotain niin älyttömän upeaa tulee tässä lauseessa esiin: sen sodan ydin.

Lainaus
Ei hänellä ollut sellaista, ei tulisi koskaan olemaan.
Lupaa dramatiikkaa...

Lainaus
Niimpä hän sulki katseensa hiljalleen sammuvalta elämältä edessään.
...ja sitä saa.

Ja loppu fic<3 Haluisin kommentoida senkin lause kerrallaan, mut ei riitä aika (D8) Vain yks sana voi kuvata mun tuntemuksia tätä ficciä kohtaan:

Rakastin.

Oikeasti, paras oneshotti jonka olen lukenut ;))

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Vs: Tuhat taivasta, yksi maa | K-13 | FMA: Roy Mustang, angst
« Vastaus #4 : 26.12.2011 01:15:12 »
Lady Smoothie. Vau. Tuo sun kommenttisi oli upea. Olit tosiaan jaksanut nähdä vaivaa kommenttisi kanssa ja sait minut itsenikin huomaamaan tekstistä joitain asioita, jotka ovat syntyneet ihan vahingossa. Takinkääntötemput esimerkiksi eivät olleet millään tapaa suunniteltuja ja se, että joku poimii ne sieltä sai tuntemaan itsekin olon "oho oon mä  tainnu jotenkin onnistua." :D Ihastuttava kommentti ja saa mut punasteleen täällä. Kiitokset tooodella paljon! Ja jos vain jaksat joskus niin kuunteilsin mielelläsi tulkintaa myös lopputeksteistä.  ;)
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”