Title: Tää julma leikki päättyä saa
Author: sennamiila
Beta: ei ole
Genre: romance, drama, angst
Rating: K11
Pairing: Bellatrix/?
Disclaimer: Ja edelleen hahmot ovat Rowlingin omaisuutta. Mamba omistaa kappaleen Sä oot historiaa, joka antoi minulle inspiraationi.
Quote: Siinä missä toiset vain ihailivat ja tahtoivat kokeilla, miltä se tuntui, minä menin ja annoin itseni rakastua.
Warnings: viittauksia seksiin
A/N: Koska puolet koeviikosta on nyt kunnialla selvitetty, eikä uskonto pahasti feilannutkaan (koska opettaja ilmeisesti on jo ehtinyt tarkistaa tuon tänään olleen kokeen, koska numero on jo Wilmassa) laittelenpa uuden ficin. Vähän erityylistä tällä kertaa. Suosittelen lämpimästi tuon kappaleen kuuntelemista (nimim. Osasin sanat ulkoa jo alle kouluikäisenä), jos sen jostain satutte löytämään. Menee FF50:een sanalla 025. Tunto
Tää julma leikki päättyä saa
Tummat, salaperäiset silmät aivan kuin kutsuivat nuoria miehiä puoleensa, viekoittelivat, houkuttelivat. Mustat kiharat ja kirkas, helkkyvä nauru saivat kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää. Se kaikki sai odotukset nousemaan ja miehenalut lähes palvomaan maata hänen jalkojensa alla. Pieni pilke silmäkulmassa ja kujeellinen virne huulilla lupalivat paljon.
Paljon kuitenkin jäi täyttämättä.
Myös minä olin heikko, liian heikko houkutuksille ja lankesin. Olin yksi ensimmäisistä, joka sai tuntea naisen ihon lämmön ja samettisuuden kehoaan vasten, raskaan hengityksen korvassaan ja pehmeät huulet kaulallaan. Tai naisen, lapsia me kaikki vielä olimme, täysin tietämättömiä elämästä. Täysin tietämättömiä kaikesta.
Sinä päivänä hän oli hymyillyt minulle. Hymyillyt niin, etteivät tarkoituksensa voineet millään jäädä vain arvoitukseksi typerämmällekään henkilölle.
Olin niin typerä, sinisilmäinen, naiivi. Minun ei olisi koskaan pitänyt luottaa. Mutta minä luotin. Mistä olisin silloin osannut arvata? Luulin hänen pitäneen minusta, rakastaneen minua.
Todellisuudessa hän tahtoi vain leikkiä, pitää hauskaa. Tuo nuori kaunotar oli kuin keräilijä. Hän keräili miehiä. Tai miehenalkuja, miten vain tahdotaan sanoa. Kietoi meidät ensin pauloihinsa, käytti hetkellisesti hyväkseen ja sitten vain unohti.
Me kaikki olimme niin lapsellisia vielä silloin. Emme me olleet kuulleet naisista, jotka leikkiin kyllästyttyään vaihtaisivat toiseen kuin pikkulapset vaihtavat leluaan edellisen käydessä tylsäksi. Me olimme leluja tuolle nuorikolle.
Hän tahtoi seikkailua, me nuoret miehet kokemuksia. Olimme kuulleet tarinoita, kertoneet niitä toisillemme iltojen pimetessä, ja tahdoimme kokea sen, mistä monet vain uneksivat. Me olimme uteliaita, mutta se kaikki oli niin naiivia, niin typerää.
Minä olin ehkä vielä kaikista typerin. Typerämpi kuin kukaan meistä muista. Siinä missä toiset vain ihailivat ja tahtoivat kokeilla, miltä se tuntui, minä menin ja annoin itseni rakastua. Se oli kieltämättä elämäni suurin virhe. En olisi koskaan saanut.
Siinä vaiheessa, kun tajusin hänen korvanneen minut jo toisella, minussa sai vallan tunne, jota en ollut koskaan aiemmin, enkä ikinä sen jälkeenkään kokenut. Tuntui kuin nuoli olisi lävistänyt sydämeni, kun näin hänet vanhemman Lestrangen käsipuolessa huulillaan se sama hymy, joka oli houkutellut minutkin ansaan.
Sinä päivänä kirkas auringonpaiste tuntui pilkkaavan minua, kun käperryin linnan seinää vasten. Tahdoin saada tuskan pois sisältäni, mutta se ei vain lähtenyt. Siellä se oli ja pysyi, eikä kadonnut mihinkään, vaikka kuinka yritin.
Vain paria viikkoa myöhemmin huulilla oli taas se sama leikittelevä hymy, jonka niillä niin usein ennenkin olin nähnyt. Kääntyessään katsomaan minua hänen huulensa olivat kutsuvasti, vastustamattomasti raollaan. Ja minä tein saman virheen. Toisen kerran saman kuukauden sisään.
Pian olin taas yksin hänen kävellessään ylpeänä pitkin koulun käytäviä lauma nuorukaisia jäljessään. Ja minä olin vain pelkkää ilmaa.
Se avasi silmäni vihdoin ja viimein. Enää en tämän huulilla nähnyt viekoittelevaa hymyä. Minulle se oli nyt lopullisesti muuttunut kylmäksi ja itsevarmaksi.
Silloin päätin, etten naisiin enää luota. Enkä koskaan, ikinä, salli itseni rakastua. Minulla oli omakohtaisia kokemuksia heidän petollisesta mielestään, siitä vanhingonilosta, jota he kokivat saatuaan miehen lankeamaan ja sitten vain unohtamalla tämän.
Ja tuon päätökseni olen myös pitänyt.
Mamba - Sä oot historiaa
Sä leikit vain mun tunteillain,
leikit vain, sen huomata sain
Mut leikki tää nyt loppua saa,
sä oot historiaa
Sä vaihtelua kaipasit vaan,
uutta valloitusta kokoelmaan
Mutta voi pikku prinsessaa,
sä oot historiaa
Tää julma leikki päättyä saa,
se enää vain satuttaa
Niin kylmästi sä hymyillen
ammuit nuolen sydämeen
Sä leikit vain mun tunteillain
Sä leikit vain mun tunteillain,
leikit vain, sen huomata sain
Mut leikki tää nyt loppua saa,
sä oot historiaa
Kun kerroin sulle tunteistain,
sä kielsit kaiken, nauroit vain
Ja aivan niin kuin leikiten
ammuit nuolen sydämeen
Sä leikit vain mun tunteillain
Sä vaihtelua kaipasit vaan,
uutta valloitusta kokoelmaan
Mutta voi pikku prinsessaa,
sä oot historiaa
