Nimi: Julma maailma
Kirjoittaja: PikkuKakara
Beta: Enkelintekijä
Ikäraja: K-11
Varoitukset: Itsemurha
Genre: angst, drama
A/N: En oo kirjottanut mitään pitkään aikaan, nyt tuli pieni inspis ja tulos on tässä.
Kommenteja arvostan!
Istun kallion reunalla. Katson alas ja näen vettä. Paljon vettä. Vesi näyttää mustalta ja syvältä. Hivuttaudun lähemmäs reunaa ja pudotan jalkani reunan yli. Katson auringonlaskua, joka maalaa taivaan punaiseksi ja oranssiksi. On niin kaunista. Peräännyn reunalta ja kaivan laukustani paperia ja kynän. Kirjoitan lappuun viestin:
"Rakas perhe,
Oon niin pahoillani kaikesta. Kaikesta mitä oon tehny ja sanonu. Mutta kun luette tän, oon paremmassa paikassa. Mun on vaan pakko mennä, mä oon pahoillani. Kiitos, anteeks ja hyvästi."
Luen lapun vielä ja pyyhin kyyneleen poskeltani. Laitan laukkuni, puhelimeni ja kirjeen hieman kauemmas jyrkänteeltä ja kävelen kallion reunalle. Katson auringonlaskua ja mietin, että se on viimeinen auringonlasku ikinä, jonka tulen näkemään. Tunnen kyynelten valuvan poskillani, mutten välitä. Eivät muutkaan välitä. Nojaudun eteenpäin, katson auringonlaskua ja kuiskaan: "Hyvästi, maailma."
Kaadun eteenpäin, alas jyrkänteeltä, ja kuvittelen hetken lentäväni. Pistän silmät kiinni ja hengitän ulos. Pian vesi lämähtää vasten kasvojani ja tunnen, kuinka happeni loppuu. En välitä. Haluan vain pois täältä. Kyyneleet virtaavat veteen. Käteni puristuvat nyrkkiin, kun kiellän itseäni hengittämästä. Puristan nenääni ja suutani kiinni. Sitten, yhtäkkiä kaikki loppuu. En tunne enää kipua, en fyysistä enkä henkistä. Sitten näen enää vain mustaa.
