Awww. Paha tähän on paljon muuta sanoa🤭
Vaikka saatan ehkä vähän myös samaistua pöllön omistajaan, voin kuvitella, että Possuun menee välillä hermot.😂

~Violet kiittää

Molemmat on oikein, riippuu ihan siitä haluaako nimeä taivuttaa samaan tapaan kuin kotimaisia S-loppuisia nimiä vai kohdella kuin muitakin vierasperäisiä konsonanttiloppuisia nimiä.

Kielitoimiston ohjeistusta.

Tää on pelastus!

Meikä näki tän sieluni silmin! Saako tätä lisää!

Nimi: Alekton Auktoriteetti
Kirjoittaja: Carrow(fan)
Ikäraja: K11
Genre: slice of life, angst
Hahmot: Minerva McGarmiva ja Alekto Carrow
Varoitus: alaikäisiin kohdistuva väkivalta (hirttäminen)
Tiivistelmä: Alekto pyytää apua opettajakollegaaltaan.
AN: mä en tiedä onks tää enemmän angst vai draama, voi siirtää parempaankin paikkaan jos löytää sellaisen.

------

Tuuli paiskasi irtolehtiä ikkunaan kuolonsyöjättären raapustaessa rutikuivalle pergamentille raporttia edellisestä jälki-istunnosta. Hän haukotteli makeasti lasittuneen katseen hakiessa jonkinlaista kiintopistettä ettei elopainoa kerännyt noita rojahtaisi avonaisen mustepullon päälle uneksiessaan. Hän vihasi yötyötä, huonosti nukuttuja öitä, uppiniskaisia kakaroita ja rehtorin ylenpalttisia vaatimuksia.
Muusta opettajakunnasta ei ollut juuri apua, Minerva oli yrittänyt tarjota toisenlaista lähestymistapaa opetustilanteisiin, mutta tuskinpa hänen tunneillaan puoli luokkaa haaveili katinrääpäleen murhaamisesta. Katin ilme olisi näkemisen arvoinen jos tuolle selviäisi, ettei Alekto valehdellut, sanallakaan.

Tilanteiden räjähdysherkkyyden saattoi selittää Alekton epävakaa luonne, hän oli saattanut hieman yli reagoida hirtettyään pergamenttilennokin heittäneen opiskelijan luokan kattoon. Opiskelijan onneksi Kalkaros oli purkanut loitsun kriittisten minuuttien sisällä ja nulikka oli jäänyt henkiin. Todennäköisesti opiskelija olisi pelastautunut itsekin pudottaessaan itsensä katonpalasten mukana. Olisi ehkä pitänyt ajatella ennen sitäkin toimintaa. Vaikka opiskelija roikkumassa henkirievustaan muun opetusryhmän yläpuolella olikin nautinnollinen näky, noita vihasi siitä seurannutta jälkipyykkiä.

Minervan mukaan opiskelijoiden kunnioituksen saaminen vaati kuulemma auktoriteettia. Auktoriteetin ansaitsemiseen hän suositteli järjestelmällistä lähestymistapaa, se mikä on kielletty tänään on kielletty myös huomenna, palkitse toivotusta käytöksestä, rankaise kielletystä.

Jostain kumman syystä, noita säilytti asiallisen sävynsä puheessaan, tuon äänestä ei paistanut edes halveksunta, mikä yllätti Alekton täysin. Olisivatko he sittenkin opetustilanteissa samalla puolella? Ehkä hän voisi turvautua opettajatarkollegaansa hädän hetkellä. Kenties Minerva tiesi jotain opettamisesta, katin neuvoissa saattoi olla jotain tolkkuakin?

Maissinaksu: Kiirettä piti mutta onnistuinpa sittenkin 😅 Onneksi oli käytännössä valmis teksti odottamassa. Mulla on muutamat tietyt hahmot, joiden synttäreiksi mulla on tapana kirjoittaa jotain, niin täytyyhän siitä pitää kiinni! Vielä ainakin toistaiseksi.

Voii, niin yksinkertaisen lutu aihe, joka ei turhia mutkia kaipaa. 😁

Yksinkertaiset aiheet on parhaita Mitäpä sitä turhaan monimutkaiseksi ryhtymään.
Tykkään aatella, että Otabek on tykästynyt jo nuorena kokkailuun, kun on asunut ulkomailla välillä yksinkin eikä ole voinut odottaa, että joku kokkaa hänen puolestaan. Pienen pakon kautta syntynyt intohimo tai jotain XD Tai ehkä enemmänkin pakon kautta löydetty. Hän on ehdottomasti huolellinen ja tunnollinen kokki! Olisi kiva päästä maistamaan hänen tekemiään ruokia Yuri on onnekas, kun hänellä on siihen mahdollisuus.

Huomaa kyllä, että tämä ship on sinulle tärkeä. 😊

Onhan se, kaikkien vuosien jälkeenkin ♥ Heistä on niin ihana kirjoittaa, ja hyvä että se myös välittyy! Kyllä OTP on aina OTP :3 Kiitos ihanasta kommentistasi! (Toivottavasti sait rosmariiniperunoita.)