Kirjoittaja Aihe: Sielunkerääjä | S | 3/3  (Luettu 1839 kertaa)

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Sielunkerääjä | S | 3/3
« : 08.07.2016 22:05:29 »
Ficin nimi Sielunkerääjä
Ikäraja S
Varoitukset -

Kirjoittaja Lyra
A/N Tällaista syntyy taas kesken campin:D Onneks tällä kertaa otan kaikki sanat vastaan


Sielunkerääjä
1.
Sininen valo hohtaa Seelan sormien välistä. Se levittää pimeään ympäristöön tuttua ja turvallista lämpöä ja luo turvallisuuden tunnetta. Hahmo Seelan edessä kaatuu maahan, kun elämä pakenee hänestä kohti valoa. Sininen valo on kirkas. Se häikäisee silmiä ja lumoaa.

Valo himmenee, kun ihminen pakenee kohti kuolemaa. Seela on ihaillut valon kauneutta tarpeeksi. Hän kohottaa kätensä ja luo vielä yhden kaipaavan katseen sinertävään valoon. Valo heittää varjoja ympärilleen. Se on kauneinta, mitä Seela on koskaan nähnyt. Mutta sinertävä valo himmenee; palaa kohti loppuaan.

Pian valo painuu jo vasten Seelan sydäntä. Ja valo ottaa paikkansa muiden sinisten valojen joukossa. Seela on jälleen kylläinen.

2.
Sininen valo on väri yksinäisten. Punainen kertoo rakkaudesta ja musta katkeruudesta. Seela kerää sinisiä, sinisiä yksinäisiä oman tien kulkijoita, joita kukaan ei kaipaa. Siniset on helppoja. Siniset on kauniita. Sininen valo on niin kaunista.

Ei ole väliä, vaikka kuori valon ympärillä onkin niin hauras, että katoaa pian. Sellaista on elämä. Siniset valot on tärkeimpiä. Seelalla ei ole elämää ilman valoja. Ei ole tunteita, ei kykyä hengittää; vetää sisäänsä ilman myrkkyjä, joita vain valot parantavat. On ironista, että Seela tarvitsee valoja jatkaakseen hengittämistä. Ja jatkaessaan hengittämistä, Seela tarvitsee lisää valoja. Seela tarvitsee lisää energiaa.

Ja valot ovat yhtä kauniita kuin timantit.

3.
Seela kerää usein. Kirkkaat valot tuovat eniten energiaa, mutta Seela päästää aina valon himmenemään liikaa. Ihailua on hankala keskeyttää, kun pitää käsissään jonkun elämää. Valo välkkyy kuin se tietäisi jo, että sillä ei ole tulevaisuutta. Valon liike pysähtyy, kun Seela joutuu keräämään sen. Se ei enää tuiki tai välky. Se ei enää loista yhtä kirkkaasti.

Hitaasti Seela käyttää valonsa loppuun. Kun valot on kerätty, niitä ei enää voi ihailla. Pitää kerätä lisää, että voi ihailla. Pitää kerätä lisää, että voi elää.

Joskus Seela ajattelee sen olevan väärin. Valot vievät voiton tahdosta. Seela jatkaa sielujen keräämistä ja sulkee silmänsä odottavalta pimeydeltä.



Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 572
  • 707
Vs: Sielunkerääjä | S | 3/3
« Vastaus #1 : 10.07.2016 02:37:02 »
Olipas kiva, että vippasit tämän kommenttivaihdossa. :) Pyörin harvemmin originaaliosastoilla, joten tekstit tulee napattua juuri tulleista viesteistä tai sitten jonkun linkkaamina. Tällä oli mielenkiintoinen otsikko, joten ihme, etten napannut aiemmin! (Mennyt jotenkin ihan ohi.)

Ja jälleen yllätyin positiivisesti, kun poikkesin ficciosastojen ulkopuolella. Kolme raapaletta kiersivät paljon saman asian ympärillä ja jättivät paljon aukkoja taustoista, mutta ne toimivat. Oli vain siniset valot, jotka otsikosta ja tarinasta päätellen olivat yksinäisten sieluja. Se, että Seela tarvitsi elääkseen muiden ihmisten (vai olentojen?) sieluja on ehdottomasti todella kutkuttava ajatus. Pidin siitä, miten hän tarvitsi niitä, mutta vielä enemmän siitä addiktoitumisesta, joka tekstistä pyrki läpi. Seela tahtoi aina vain lisää, koska ne olivat kauniita ja houkuttelevia ja syntyi ajatus, että hän otti valoja enemmän kuin tarvitsi. Tai sitten hän itse lisäsi omaa tarvettaan omilla ajatuksillaan ja keräämällä enemmän ja enemmän hänen elämänsä vaati yhä enemmän? Ken tietää, mutta sitä oli jännää pohtia.

Kuvailu oli kivaa ja kaikki kolme raapaletta virheetöntä luettavaa. Tai ei ainakaan minun silmiini sattunut mitään mainitsimisen arvoista. Tällä asetelmalla lukisi mieluusti lisää, että millainen Seela on ja mikä hän on. Tai kertoohan otsikko, että hän on sielunkerääjä, mutta millaisesta  maailmasta ja todellisuudesta. Pidin itseasiassa siitä, ettei raapaleissa sanottu kertaakaan sielunkerääjä vaan se tuli ilmi otsikosta. Se, että jokin olento/ihminen elää vain toisten sieluilla ja on päättänyt kerätä kauniimmat ja helpoimmat on uteliaisuutta herättävä ja silläpä toivonkin, että valaiset lisää tätä maailmaa vielä joissain tarinoissa!

Ihana yksityiskohta oli myös se, että valoja/sieluja oli myös eri värisiä. Mustia ja punaisia. Siitä vuorostaan herää kysymys, että onko sielunkerääjiä enemmän ja keräävätkö toiset sekalaisesti vai onko muillakin mieltymyksiä, kenties sitten katkeraan mustaan valoon. Yleensä tekstit, jotka jättävät paljon kysymyksiä häiritsevät minua, mutta yllättäen tämä oli poikkeus. Laitetaan se sun taitojen piikkiin, koska tästä ei jäänyt sellainen turhautunut fiilis vaan enemmänkin puhtaasti vain halu saada lisää, jos ymmärrät, mitä tarkoitan. :D

Kiitos siis, että linkkasit tän! Oli oikein mukava lukukokemus (ja sain vihdoin korkattua heinäkuun kommentoinnin!). Pitää vaihdella useamminkin tekstejä/ficcejä. :> Ja onnea camppiin!
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 396
  • kuppi teetä kaipaukseen
Vs: Sielunkerääjä | S | 3/3
« Vastaus #2 : 10.07.2016 12:22:32 »
Nappasin tämän puhtaasti otsikon perusteella, ja päätin vielä paiskata kommentillakin, tämä oli niin hieno.

Rääpäleesi koostuivat lyhyistä lauseista, mikä sopi hyvin tekstin tunnelmaan. Sininen on minunkin lempivärini, ja olet luonut siihen sopivan tunnelman ja kuvauksen. Sininen väri on yksinäisten, se on kaunein kaikista ja noista valoista on helppo lumoutua myös ruudun takaa. Seela taas on toisaalta etäinen ja toisaalta helposti lähestyttävä hahmo, joka kiehtoo mieltä ja herättää jonkinlaista myötätuntoakin.

Todella kaunis sarja, kiitos. <3
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii

Hazyel

  • Master of Godspeed
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 4 789
  • Not killing people is really hard.
Vs: Sielunkerääjä | S | 3/3
« Vastaus #3 : 26.07.2016 02:39:32 »
Kommenttivaihdosta moi! Ensinnäkin ihanaa, että päätit laittaa tämän tekstin kommenttivaihtoon, koska en varmaan muuten olisi edes huomannut tätä, ja nimi vaikuttaa jo niin kivalta, että odotan innolla mitä tässä itse tekstissä tulee olemaan! Onnistunut nimi siis, sillä jos oisin tän huomannut aiemmin, olisin varmasti avannut jo pelkän nimen vuoksi.

Voi Seela on niin ihana nimi! Jotenkin todella kaunis ja soveltuu tähän aiheeseen ja otsikkoon, just sellainen sielunkerääjälle oikein sopiva nimi! Ja vielä kivasti soinnillinen. Ensimmäisen raapaleen kuvailukin on hyvin kaunista, vaikka siinä periaatteessa jollain tapaa kuvaillaankin kuolevaa ihmistä. En vielä tän perusteella ollut ihan varma, tappaako Seela itse ne ihmiset joilta kerää sielut, vai onko hän tavallaan sellainen joka tulee päästämään ihmisen sielun lepoon jonkun muun hoidettua tappamisen.

Kaksi seuraavaa raapaletta olivat ehkä vieläkin kauniimpia kuin tuo ensimmäinen! Jotenkin tähän tyyliin ja tarinaan sopii tuollaiset pienet lyhyet lauseet, joissa toistetaan paljon samaa asiaa. Eikä oikeastaan missään vaiheessa jäänyt sellainen olo, että samaa toistettaisiin liikaa. Ihanan taitavasti käytetty tyylikeino tässä!

Vieläkin jäi vähän epäselväksi, että millainen sielunkerääjä Seela oikein onkaan, mutta se ei oikeastaan haitannut, vaan mun mielestä oli mielenkiintoisempaa, että olis keksinyt, että sieluja on erivärisiä ja selityksen, miksi Seela kerää vain sinisiä. Viimeisin kappale vikasta raapaleesta jätti kyllä mut hieman nälkäiseksi, kun jäin miettimään, miksi Seela tuntee syyllisyyttä sielujen keräämisestä. Ehkä ne sittenkään eivät pääse lepoon lainkaan, jos joku kerää ne? Ehkä saamme tästä vielä joskus kuulla lisää Seelasta ja sielunkerääjistä?

Joka tapauksessa, kiitos näistä! <3 Tykkäsin ihan hirveästi ja tykkäisin kyllä, jos innostuisit tästä aiheesta kirjoittamaan lisää!
"When I say it doesn't hurt me, that means I can bear it."

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Sielunkerääjä | S | 3/3
« Vastaus #4 : 27.10.2016 00:28:22 »
Hoo, olenkin ilahtunut, että nappasin tämän Kommenttikamppanjasta (tervehdys sieltä!) sillä tämähän oli oikein mukavaa luettavaa ja herätti uteliaisuuden tietää lisää.

Tykkäsin tämän tekstin salaperäisestä ja vain hieman valottavasta tyylistä. Toki tietenkin mieleen nousi kysymyksiä, joihin olisi kiva saada vastauksia, mutta toisaalta näiden kysymysten pyörittely omassa päässä on kivaa myös. Jäinkin miettimään että mikä tarkalleen Seela on (ihana nimi muuten!), vaikka otsikossahan se sanottiin. Hän on sielunkerääjä, mutta millainen olento hän mahtaa tarkalleen olla.

Jäin myös miettimään, että kerääkö Seela kuolevien ihmisten sieluja vai käykö hän ns. varastamassa sieluja yksinäisiltä. Tekstissä kun mainittiin, että hän kerää niitä sinisiä, joita kukaan ei kaipaa, joten siitä vähän lähti miulla ajatus siitä, että ovatko sielut kuolemassa olevien sieluja vai myös muidenkin? Mutta musta oli tosi kiva, että tässä mainittiin muidenkin väristen valojen olemassaolosta! Mietinkin samaa kuin tuolla oli aiemmin mietitty, että onko muitakin erilaisia sielunkerääjiä, jotka keräävät ehkä sekaisin erivärisiä sieluja vai kerääkö joku vain punaisia. Lisäksi tuo, että Seela tarvitsee valoja elääkseen oli myös jännä ja kiva maininta!

Mutta tykkäsin tämän tyylistä, preesensistä ja siitä kuinka tuo valojen kuvailu oli läsnä ja tärkeä osa jokaista pätkää. Pidin itsekin siitä, että tekstissä itsessään ei mainittu sitä, että Seela on sielunkerääjä vaan että se tuli otsikosta ja kerronnan kautta. Mutta kaikenkaikkiaan tykkäsin tästä ja jos joskus kirjoitat Seelasta lisää niin pompin varmastikin lukemaan :D (ellet ole jo kirjoittanut). Kiitos paljon!