En yleensä siedä angstia ja varsinkin tällaista, jossa on päädytty väärän ihmisen luokse. Mutta raapalemitassa tämä oli todella kiehtovasti kirjoitettu ja myös ei tarvinnut velloa surussa pitkään.
Mutta se kyllä riittikin fiiliksen tuomiseen. Aina ihmettelen, kun on raapalemitassa onnistunut tuomaan esiin pitkän tarinan ja valtavat tunteet, ihan muutamalla sanalla. Tässä olit tosiaan tavoittanut monet tuntemukset, eikä pelkästään Ginnyyn liittyen vaan myös sotaan ja kaikkeen, mihin Harry on sen jälkeen joutunut. Tykkäsin jo pelkästään nimestä. Siinä kuului heti Harryn ääni, vähän kuin hän yrittäisi äänettömästi huutaa tätä lausetta kaikille ja myös itselleen, mutta ei voi puhua oikeasti ääneen. Joku tuossa sanavalinnassa "se" oli iskevää, että Harry tarkoitti sillä
sitä, sitä ainoaa ja oikeaa, jota ei voi edes kuvailla muuten kuin tuolla sanalla, koska se kattaa kaiken, mitä Harry tuntee Dracoa kohtaan. Se, ainoa elämässä, juuri se, vain se. En tiedä osaanko selittää asiaa oikein, mutta rakastin nimeä kaiken kaikkiaan ja etenkin sanavalintasi takia.
Harry ei halua tanssia.
Tässäkin minusta kuului Harryn toive saada elää sodan jälkeen ihan rauhallista, normaalia elämää ilman spottivaloja. Mutta tanssiessa hän joutuu kaikkien silmien eteen ja sitten vielä kädessään Ginny, jonka kanssa ei ainakaan haluaisi tanssia. Mutta Harry on velvollisuudentuntoinen ja vielä kun McGarmiwa patistaa tanssimaan, eihän Harry voi kieltäytyä. :''( Minusta oli tosi jännää, että Draco ei näkynyt suoraan missään vaiheessa tekstiä ja en itse asiassa ensin katsonut tuota kuvaa ja olin vähän hämilläni ruusunpunaisesta mekosta. Mutta tuo oli aivan ihana hetki, että Harry vain näkee Dracon ja ymmärtää sitten tunteensa. Haluan toivoa, että tämän tympeän seremonian jälkeen Harrylla on uskallusta jättää Ginny ja parrasvalot, koska hän ansaitsee sen ja ansaitsisi Dracon. :3
Kiitos tästä tosi kauniista ficistä! Tässä mentiin tosi ihanasti syvästä alhosta ja angstista hempeään fiilikseen, joka lupaa toivoa. Osasit lyhyessä pätkässä kuvata Harryn tuntemukset niin perinpohjaisesti ja aivan ihastuttavasti. Kiitos. ^^