Kirjoittaja Aihe: Kadonnut lumienkeli ||| S, Ron/Hermione, romantiikka, songfic  (Luettu 1805 kertaa)

Flynn

  • Vieras
Kirjoittaja: Flynn
Ikäraja: S
Tyylilaji: Romantiikka, songfic
Paritus: Ron/Hermione
Vastuuvapaus: Hahmot omistaa Rowlingin ja kirjoittelen omiani ilman korvausta. Lyriikat kuuluvat Mew-bändille.
Tiivistelmä: Ron jätti Hermionen, mutta Hermionen tunteet eivät katoa minnekään
Haasteet: FF100 sanalla Missä? sekä OTP10.
A/N: Yh, ihan hävettää kuinka klisee tästä tuli, mutta kun nyt kuitenkin tuli tehtyä niin sama julkaista, vaikken pidäkään tästä yhtään. Jotenkin tuntuu että myös ristiriitoja ja epäloogisuuksia täynnä, mutta jospa ette niitä huomaisi. Hirveän lyhytkin tuli, huoh.



Kadonnut lumienkeli


I'll find you somewhere
show you how much I care


Kylmä lumi allani sai paljaat jalkani pistelemään tuskaisemmin kuin särkynyt sydän. Jäätävä tuuli sai poskeni punoittamaan voimakkaammin kuin ihastuminen. Ympäröivä pimeys sai minut toivomaan valoa enemmän kuin mitään muuta. Paitsi sinua.

En halunnut, että ajatukseni olisivat pitäneet paikkaansa. Miksei kaikki voinut olla kuten ennen, jolloin suurin tuska olisi ollut särkyvä sydän tai edes sinun näkemisesi sai minut muistuttamaan lähinnä palavaa liekkiä? Minä rakastin sinua, Ron. Rakastin, ja tulen aina rakastamaan. Minä löydän sinut, missä sitten oletkaan. Vaikka särjit sydämeni, toivoni tulevaisuudesta, en suostu luovuttamaan. En koskaan. Tiedän, että sinäkin välität. Kävelen vaikka yli terävien piikkien, mitä vain, todistaakseni sinulle kuinka paljon välitän.

We all know one day you'll leave behind
your everything
and feel the spring come


Muistan, kun teimme yhdessä lumienkeleitä järvenrantaan. Ne hetket olivat täynnä nauroa, iloa ja rakkautta. Kenties ne monet kymmenet, jopa sadat lumienkelimme ovat jättäneet painaumat maahan, ikuiset jäljet yhdessä vietetyistä hetkistämme? Kun juoksimme koulupäivän päätteeksi ilman kenkiä lumiseen talvi-iltaan ja kellahdimme yhdessä käsiä pidellen paksuun lumikerrokseen, nauraen.

Mutta ne hetket ovat ohi. Lumet sulivat, lumienkelimme valuivat tummaan järveen vieden viimeisetkin muistomme pois meidän ulottuvistamme. Ja sinä lähdit, jätit minut yksin tuon suuren järven äärelle toivottamana etsimään yhteisiä muistojamme. Mutten koskaan löytänyt, enkä koskaan luovuta.

My arms retreat
I wish they were there to hold you


 Odotusta, koko elämä tuntui olevan pelkkää odotusta, ei mitään muuta. Yksin vietetyt illat järven äärellä, ilman tuloksia, saivat minut sekoamaan. Halusin nähdä sinut, koskettaa sinua, suudella sinua, olla sinun, Ron, vain sinun. Mutta vaikka kuinka kurotin, en yltänyt koskettamaan. Vaikka kuinka etsin, en löytänyt sinua yhteisistä muistoistamme, sulaneista lumienkeleistä. Vaikka kuinka toivoin, et saapunut luokseni odottamaan talvea.

I'll find you somewhere
show you how much I care
know that there is no escape
from my snowbrigade


Halusin löytää sinut, millään muulla ei ollut väliä. Juoksisin niin kauan, kunnes löytäisin sinut, Ron. Tiesin, että sinäkin kaduit, että halusit löytää minut. Lumen pistely laantui, pimeys muuttui valoksi. Vierelläni olleet näkymättömät lumienkelit ja sinä. Te olitte muuttuneet todeksi, antaneet minulle uuden mahdollisuuden.



Mew - Snow Brigade

Enable to bring out the something
You want to know beneath the snow
In winter you're an affiction
That repeatedly defeated me

I'll find you somewhere
Show you how much I care
Know that there is no escape
From my snow brigade

Bring out the someone
You need to see for jealousy
We all know one day you'll leave behind
Your everything and feel the spring come

'Cause I'll find you somewhere
Show you how much I care
Know that there is no escape
From my snow brigade

My arms retreat
I wish they were there to hold you

I'll find you somewhere
Show you how much I care
Know that there is no escape
From my snow brigade
« Viimeksi muokattu: 26.03.2015 02:14:11 kirjoittanut Kaapo »

Zacharias

  • les amis de l'abc
  • ***
  • Viestejä: 2 574
  • korkokenkäpoika
    • tumblr
Vs: Kadonnut lumienkeli
« Vastaus #1 : 07.11.2010 09:39:07 »
1/3 Sunnuntaifluffyista luettu (:

Okei, lähdetään siitä, että myönnät tämän itsekin olevan klisee. No niin kyllä valitettavasti on, mutta haittaako tuo? Ei. Kun fic on mukavan lyhyt ja ytimekäs. Kyseistä kappaletta en ollut kuullut, mutta se saattoi vain parantaa lukukokemusta, näin saattoi muotoilla sen kauniin runolliseksi.

Kaiken kaikkiaan hyvä (ja siirappinen) fic. Ei kannata hävetä!
l'univers nous reprend,
rien de nous ne subsiste


Camiela

  • ***
  • Viestejä: 367
Vs: Kadonnut lumienkeli
« Vastaus #2 : 13.11.2010 17:22:09 »
Kyllä tämä on todellinen klisee, muuta lainatakseni unrealisticia mitä väliä?
Minä pidin ja oikein kauniisti kirjoitettu! (:

Camiela