Kirjoittaja Aihe: Darren Shan: Tee jotain, mikä saa minut vihaamaan sinua, Steve Leonard/Darren Shan S  (Luettu 2924 kertaa)

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 974
  • Illuxit novus dies
Author: Culliina
Beta: Grenade
Fandom: Darren Shan
Pairing: Steve Leonard/ Darren Shan
Genre: fluffy, tuplaraapale, slash (kuten ehkä jo parituksesta osaatte lukea...)
General: S -jjb lisäsi ikärajan otsikkoon
Warnings: -
Disclaimer: Darren Shan -sarja kuuluu ihanaiselle kirjailija Darren O'Shaughnessylle enkä saa tästä rahallista korvausta. 
Summary: ”Tee jotain, mikä saa minut vihaamaan sinua. Silloin kaikki olisi niin paljon helpompaa.”
A/N: Osallistuu haasteisiin OTS20, Rare10 ja Sitaatti- & sananlaskuhaaste
(hiddenbenin lauseella: "Do something to make me hate you!").
Tee jotain, mikä saa minut vihaamaan sinua

Steve kuunteli Darrenin tuhinaa vierestään. Häntä oli harmittanut kovasti, että äiti oli komentanut heidät nukkumaan kesken hyvien leikkien. Fakta tosin oli, että äiti ei olisi antanut heidän edes leikkiä, mikäli olisi tiennyt leikin aiheena olleen Draculan seivästys ja puuvaarnojen valmistus tulitikuista (oli muuten yllättävän vaikeaa vuolla ohuen ohutta tulitikkua keittiöveitsellä katkaisematta sitä. Äiti kun ei antanut Steven koskea oikeisiin puukkoihin...). Darren oli heillä yötä ensimmäistä kertaa, eikä Steve olisi halunnut hukata yhtäkään kallisarvoista minuuttia heidän rajatusta ajastaan nukkumiseen.
   Hänen ja Darrenin leikit eivät kylläkään olleet ainoa asia, josta äiti ei tiennyt mitään. Mitähän tämä olisi sanonut, jos hänen kahdeksanvuotias ja ainoa poikansa olisi julistautunut homoksi? Steveä hymyilytti jo pelkkä ajatuskin äidin ilmeestä. Kannattaisi kertoa ihan jo sen takia... Tosin paljastus todennäköisesti rajoittaisi hänen ja Darrenin muutenkin rajallista yhteistä aikaa entisestään. Darrenin vanhemmat eivät katsos oikein pitäneet Stevestä.
   Steve ei itse ollut ylpeä suuntauksestaan. Sille ei kuitenkaan voinut mitään. Tälläiseksi hän oli syntynyt ja tälläinen hän oli. Mitäs meni äiti huonon lapsen tekemään.
   Steve käänsi kylkeä nähdäkseen lattialla patjalla nukkuvan Darrenin. ”Tee jotain, mikä saa minut vihaamaan sinua. Silloin kaikki olisi niin paljon helpompaa.” Sanat jäivät roikkumaan hiljaiseen ilmaan ja Steven silmiin kohosi harvinaiset kyyneleet. Elämä oli julmaa. Rakkaus vielä julmempaa.
« Viimeksi muokattu: 12.11.2014 10:42:20 kirjoittanut Beyond »
Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Koska en voi väittää, että olisin ihan jokaisen Darren Shan -stoorin lukenut, en voi sanoa, että tämä oli erilainen kuin KAIKKI muut. Mutta musta tää oli jotenkin erilainen... En oikein tiedä miten. Kai tyylikin poikkesi jollakin tavalla, tää oli etenkin alkuun niin rempseä (mikä sanavalinta tääkin nyt oli?) ja... helppo. Pystyin näkemään pikku-Steven sieluni silmin, kuvitteleen ton hetken kun laitoin vaan silmät kiinni ja ajattelin noita lauseita. Erilaisuus ei siis ollut pahasta. Ja sitä paitsi sehän on vain mun mielipide. Tasossaan tää ei kyllä eroa millään tavalla sun aikaisemmista kirjoituksista : ) Loistavaa kuten aina ennenkin, jatka samalla linjalla.
Niin. Mun piti kmmentoida siis jotain fiksua. Koska ficci oli näin lyhyt - niin. Siitä mulla olikin sanottavaa. Pitikiä ficcejähän on ihana lukea, sellasia maratontarinoita, mutta mä ainakin rakastan myös lyhyitä tekstejä, sellaisia tilanteita hetekessä, ajatusrikkaita, kuvailevia, karsittuja. (Kuulostaa tyhmältä ottaen huomioon, millaista itse yleensä kirjoittelen...) Tähän ficciin lyhyys sopi hyvin, tähän hetkeen nimenomaan.
Steven ajatukset olivat hauskaa luettavaa, ja koska K-7, lievempää kuin katkeransuloista tuossa lopussa. Steve kuulosti Steveltä. Tuolloin alkuaikoina Steve muuten kuului mun suosikkihahmoihin, mutta jälkeenpäin kun ajattelee, millainen siitä tuli niin huh huh. Silti. Sun Steve oli oikein suloinen. Ja ajatus Darrenista kaunis.
Mitäs meni äiti huonon lapsen tekemään.
Suosikini. Sitä pikkuriikkisen katkeransuloista kamaa, mutta huumorilla kyllästettynä.
Elämä oli julmaa. Rakkaus vielä julmempaa.
Kaunein, of course.

Kiitos ja kumarrus.

Sha

  • Severus Kärmys
  • ***
  • Viestejä: 382
  • de D'Nash
Sitaattihaasteklubista päivää... :D Sainpahan samalla hyvän syyn lukea Darrenficin piiitkästä aikaa. Vaikka oli jotenkin hassua lukea 8-vuotiaista ficciä. Tietääkö lapset jo tuon ikäisinä suuntauksensa? Itselläni taisi tuolloin olla vielä se "hyi, poikia!"-vaihe menossa :D Nojoo, mutta pikku juttu, jäin vaan miettimään tuota.

Toinen, mistä haluaisin vielä sanoa, oli tuo sitaattilause, minkä tähän laitoit. Se tuli jotenkin yllättäen tuolla tekstissä, tarkoitan siis, että Steven ajatuksista ei olisi voinut arvata, että yhtäkkiä sanoo jotakin tuollaista. Ehkä ensin olisi voinut vaikka ajatella jotakin sen suuntaista ja sitten sanoa tuon Darrenille? Saakohan tästä kommentista enää mitään selvää, itse en varmaan saisi...

Mutta kiitoksia tästä pienestä tekstipätkästä! :) Ällistyttävää, miten nopeasti jotkut saavat haastetekstejä valmiiksi, itse vielä aloittanutkaan... :D
Kädet kiertyy käsiin, huulet hakee suudelmaa.

"Lakkaa hymyilemästä ja liity seuraamme, Severus!"

Lunella

  • ***
  • Viestejä: 704
Lupasin kommentoida sun Darren Shan -ficcejä, koska halusin ja miksi ihmeessä en ole lukenut tätä aikaisemmin? Steve/Darren on niin mielettömän jännittävä paritus, mikä mulla ei koskaan ole käynyt mielessäkään ja nyt tekisi vaan mieli alkaa heti ficcaamaan kyseisellä parituksella! Ehkä nyt kuitenkin kommentoin ensin.

No ihan ensiksi sanon, että mun puolesta pojat olisivat saaneet olla vanhempiakin tässä ficissä. Mun mielestä 8-vuotias on vielä kamalan nuori miettimään omaa suuntautumistaan ja syyttämään siitä vanhempiaan. En mä sitä mahdottomana näe ja nyt kyse on kuitenkin Stevestä, joten ehkä hänen tapauksessaan tuollainen pohdinta olisi jopa mahdollista, kun ajattelee millainen hän vanhempana on. Mutta ei sillä, ettei tämä 8-vuotias Steve olisi ollut hurjan suloinen ja tekisi mieli sanoa 'awww', kun vaan ajattelenkin sitä ja Darrenia leikkimässä Draculan metsästystä tulitikkuvaarnojen kanssa. :----D

Steve on pysynyt tässä mukavan IC'nä ja jotenkin tykkäsin kauheasti ajatuksesta, että hän ei oikeastaan haluaisi tykätä Darrenista sillä tavalla, koska se tekee kaiken niin kamalan vaikeaksi. Ja nuo kyyneleet oli ihan ymmärrettäviä, koska kyseessähän on vielä lapsi, joka joutuu ajattelemaan tilanteessaan aikuismaisemmin kuin mitä edes on.

Loppu oli ehkä vähän kliseinen 'elämä on julmaa, rakkaus julmempaa', mutta se kuitenkin sopi Steven ajatuksiin, joten en valita. Otsikko oli mielenkiintoinen ja tykkäsin siitä kovin, kuten siitä, miten sait tuon lauseen tekstiin mukaan.

Kiitos tästä. Katsastan vielä myöhemmin, mitä muita DS-ficcejä sinulla oikein onkaan. C:


Life is an illusion.



culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 974
  • Illuxit novus dies
Solembum: Kiitos todella paljon :) Aina on hauska nähdä jonkun muunkin saaneen ficistä irti saman kuin sinä. Itselläni Steve kuuluu lempihahmoihin edelleen, ehkä juuri pahisluonteensa takia ^^ siinä on vain jotain suloista ja katkeraa... ihan kuin Draco Malfoy.

Sha: no päivää, päivää -ja samantien hyvää iltaa ja huomenta, mikäli emme sitä ennen tapaa :D . Minäkin tuota suuntautumis-juttua mietin, mutta päätin kuitenkin Steven olevan Steve. Sellainen fiksu, ylikehtittynyt ernu. Itse olen kyllä missannut tuon "hyi, poikia!" vaiheen, joten minun on sitä aika vaikea ymmärtää... mikä ongelma pojissa on? Ja yllättävyys kuuluu ehdottomasti kisulimme piirteisiin, minusta hyviin puoliin. Siksi ei varsinaisesti alustusta sitaatille. Ajattelin siten, että jos tuntee Steven todella hyvin, lauseen voi arvata/ se ei tunnu niin yllättävältä. Samoinhan Steve kirjoissakin toimii; jos tunnet hänet hyvin, voit arvata tai aavistaa teot. Kaikki eivät tietenkään tälläisestä pidä, mutta näin minä Steven näen.

Lunella
: Oi oi, kiitusta ^^ Tunnut näkevän Steven aika lailla samanlailla kuin minä :D
Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

fan4ever

  • ***
  • Viestejä: 114
  • "You love me. Real or not real" - "Real"
tosi söpö :DD yrittää kuvitella steven tuollaiseksi, jotenkin se on niin viatonta, mutta silti.. aww <3
Ihana pieni lukukokemus, vaikka vähän onkin vielä outoa tuo Steve/Darren parina-juttu