Kirjoittaja Aihe: Raid: Luokkajako [K-11]  (Luettu 1778 kertaa)

tellie

  • ***
  • Viestejä: 1 384
Raid: Luokkajako [K-11]
« : 30.09.2015 22:36:47 »
Ficin nimi: Luokkajako
Kirjoittaja: tellie
Fandom: Raid
Genre: General
Ikäraja: K-11
Päähenkilöt: Merja, Raili
Yhteenveto: Diplomi-insinööri, rosvon tytär ja rosvon nainen



Luokkajako

Kukkamaiden keittiössä tuoksui kahvi ja vastaleivottu pulla. Pirttipöydällä oli luonnonvalkoinen virkattu liina ja sen päällä maljakko. Maljakossa oli jo hieman nuutunut tulppaanikimppu – muutama päivä sitten Uki oli kaivanut kuvetta lepytelläkseen Railia seuraavaan aamuun asti lipsahtaneen illan jälkeen. Silkkaa tuhlaustahan se oli ollut, ja tarpeetontakin sitä paitsi.

Pirttipöydän ääressä istui vastakkain kaksi naista. Toinen oli nuori (tytär), toinen taas myöhempiin keski-iän vuosiinsa ehtinyt (äiti). Tytär istui paikallaan kuin suolapatsas, molemmat kädet puristaen kahvimukia niin, että iho rystysten päällä oli pingottunut verettömäksi. Äiti sen sijaan oli lähes ilmeetön, vaikka suupielien seutuvilla oli paheksunnan uurteita ja silmien ympärillä huolta.

Talon hiljaisuudessa soi ulko-oven kolahdus. Tuulahdus pakkasilmaa heilutti hiuksia ja verhoja keittiössä asti; väliovi oli kai unohtunut kiireessä auki.

”Mitä sä sillä tavalla menit sanomaan”, äiti moitti tytärtä. Isän tuolilla ei istunut ketään, vaikka pöydällä oli puoliksi syöty pulla ja vajaa kuppi kahvia.

”No ottihan se sen vähän liian pahasti”, tytär puolustautui, mutta syyllisyys kuului hänen äänestään. ”Eikä sen olisi sillä tavalla tarvinnut jankuttaa.”

”Huolissaan se vaan on. Kun olit niin innoissas siitä paikasta, hyvä kun muusta puhuitkaan.”

Merjan katse harhaili kahvimukista kukkakimppuun ja sitten katonrajaan. Hän ei sanonut mitään, mutta silmäkulmassa kiilteli kyynel.

Raili huoahti vanhan naisen väsyneen huokauksen. ”Sitä me vaan mietittiin tuossa yksi päivä, että kun sä et puhu koulusta ollenkaan enää kun tulet käymään. Ja käyt niin harvoin, vaikka Otaniemi on melkein nurkan takana. Että mahtaako sun olla sitten kuitenkaan hyvä olla siellä?”

Merja kallisti päätään taakse. Ihan kuin maan vetovoima ei silloin saisi kyynelistä otetta. ”Älä nyt mutsi säkin ala. Jooko?”

”Me ollaan vaan huolissamme. Kyllä sä tiedät miten se menee, kun on lapsia.”

Merja naurahti, vaikka äänensävy teki selväksi, ettei sanoissa ollut mitään hauskaa. Silti katse palasi kattopaneeleista tulppaanikimppuun. ”Mistä mä sen muka voisin tietää?”

”Et sä sitten raskaanakaan ole”, Raili arvuutteli täysin vakavasti. ”Ja vaikka olisitkin, niin kyllä me sua tuettasi. Tuettaisi ihan kaikessa missä vaan voidaan. Sä voit Merja kertoa meille ihan mitä vaan.”

”Älä, mutsi, ihan vakavasti. Isä otti jo ihan riittävästi itteensä.”

”Sanot nyt vaan mikä vaivaa, niin sillä sä siitä pääset. Lapsenakin olit aina ihan samanlainen. Et voinut mitään sanoa, mutta sitten kun sait sanottua, niin aina helpotti.”

Äkkiarvaamatta Merja kumautti nyrkkinsä pöytään. Puun paukahdus sai Railin säpsähtämään, mutta Merja ei edes huomannut. Ääni kohosi lähes huudoksi. ”Luuletko sä mutsi jumalauta että siellä on helppo olla? Kaikkien niitten saatanan insinöörien, lääkärien ja ekonomien pentujen seurassa? Kun faija on rosvo, mutsi on himassa ja elää faijan vanhalla ryöstösaalilla ja poikakaveri on linnassa? Ei muuten saatana ole kivaa selittää sitä paskaa niille aina, kun ei koskaan ole rahaa mihinkään ja kukaan ei kävele mun kanssa käsikynkkää asunnolle vaikka mulla on kihlasormus sormessa!”

Railin kasvoille kohosivat suru. Ei se helppoa ollut sekään, kun piti kuulla, miten oma tyttö häpesi perhettään, vaikka muistihan Raili senkin, millaista oli olla nuori ja seurustella rikollisen kanssa. Vanhempiaan hänen ei edes ollut tarvinnut hävetä.

Hiljaisuus venyi, ja Merja tuijotti kahvitilkkaa kuppinsa pohjalla. Hävetti, kun oli pitänyt sillä tavalla äitiäkin satuttaa, mutta puun ja kuoren välissä oli pirun vaikea olla.
I am experiencing an unfamiliar sense of motivation.
- Kai, last of the Brunnen-G

FractaAnima

  • Francesca R. Anima
  • ***
  • Viestejä: 4 105
  • Like Molly Weasley, but Slytherin
Vs: Raid: Luokkajako [K-11]
« Vastaus #1 : 13.10.2015 09:48:38 »
Ensinnäkin ihan mieletöntä löytää ficci Raidista. Kirjoina en ole kyseiseen sarjaan tutustunut, mutta ruudulla senkin edestä, sarja ja elokuva on kulutettu useaan kertaan läpi eikä niihin ikinä kyllästy.

Raili oli jotenkin tosi tunnistettavissa lähes ilmeettömästä, mutta silti näkyvästä paheksunnasta ja huolesta. Juuri sellaista oli näkyvissä useasti Ukiakin kohtaan itse sarjassa. On myös mielenkiintoista lukea Merjasta, koska hän ei ole näkyvä, mutta useasti puhuttu hahmo sarjassa ja varmasti paljon vaikuttanut siihen, millainen itse Raidista on lopulta tullut.

Tekstisi idea, luokkajako ja juuri tämä rosvon tytär/rosvon nainen sijoitettuna ns. paremman väen sekaan on mielenkiintoinen ja se on kirjoitettu hyvin. Alussa ei vielä oikein tiedetty mistä kiikastaa, mutta lopussa se tuli varsin hyvin esiin ja fandomin tuntevana tämä on juuri se aihe, josta Merjan kohdalla varmasti on kysekin. Ja samalla tulee myös vaikutelma, että tämä on vain esinäytöstä siitä, mitä on vielä luvassa. Täytyy sanoa, että erittäin mielenkiintoisen kohdan olet valinnut ja tämä istuu mukavasti jo olemassa olevaan tarinaan.

Kirjoitathan lisää Raidia, lupaan lukea! :) :) :)

- Frac
The truth is, among Boov, I do not fit in. I fit out.

tellie

  • ***
  • Viestejä: 1 384
Vs: Raid: Luokkajako [K-11]
« Vastaus #2 : 13.10.2015 21:47:47 »
Kiitos kommentista ^^ Minua jäädytti aika paljon, kun osumamittari rullasi menemään, mutta kommenttisaldo näytti nollaa. Eihän siinä muuten, mutta kun usein tuossa tilanteessa tulee mieleen, että miten hirveää tuubaa sitä on kirjoittanut, kun kukaan ei keksi mitään hyvää sanottavaa :D

Itse olen tapittanut sekä sarjan että leffan ja lukenut kaikki kirjat. Olen ihan fangirl666, vaikka kirjoissa on varsinkin alkupäässä aika paljon sellaista, joka minusta olisi kaivannut paljon enemmän edioitintia. Toisaalta ei Raideja välttämättä nyt niin minkään kieli-iloittelun takia tule luettuakaan... Ja romaanimittainen teksti samasta fandomista on työn alla. Tapahtui vaan vähän elämää, niin on sekin jääny roikkumaan. Hups. Se on oikeastaan ehkä sijalla 2 keskeneräisten tekstin kirjoitusjonossa xD

Se, mikä minua Raideissa on kiehtonut, on ollut juuri tämä yhteiskunnan jakautuminen hyväosaisempiin ja sitten niihin vähän huono-osaisempiin. Toisaalta myös se, miten jako ei välttämättä noudata ihan eksaktisti sitä, mitä voisi olettaa, kun juurikin Ukilla on hyvinkin viehättävä ja kaunis koti rosvostatuksesta huolimatta ja Huusko on muiden vaimoja hässivä elämäntapakoditon, vaikka onkin poliisi. Samoin viehättää kuvaus siitä, kuinka yhteiskuntaluokka hyvin usein on jollain tavalla pysyvä. Raidilla esimerkiksi ei ole rahasta pulaa, mutta hän nukkuu silti autossa ja (tv-sarjassa) näyttää roskiksesta nostetulta. Ehkä ainoa yhteiskunnan askelilla selvästi nousseeksi esitetty on Merja, jonka kohtalo taas sitten ei ollut muuten kovin miellyttävä. Juuri tämä oli se lähtökohta, jota halusin tässä raapaisussa mukailla.
I am experiencing an unfamiliar sense of motivation.
- Kai, last of the Brunnen-G

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 990
  • monokkeli huurussa
Vs: Raid: Luokkajako [K-11]
« Vastaus #3 : 14.10.2015 23:18:31 »
Lainaus
kun osumamittari rullasi menemään, mutta kommenttisaldo näytti nollaa

Näin alkuun on pakko sanoa tähän, että näillä vierailijoille avoimilla osastoilla ainakin osa noista klikkauksista tulee ihan vaan boteilta. Ei siis kannata kauheasti huolestua tekstinlaadusta, vaikka osumamittari näyttäisi mitä lukemaa  :D

Mutta itse tekstiin! Raidia en tunne niinku ollenkaan, mutta luotin siihen, että tämäntyyppisellä fandomilla ja aiheilla tekstistä saisi jotain irti ilman tarkempaa tuntemustakin, ja niinhän asia sitten todellakin oli. On kuitenkin tullut täällä suomalaisessa yhteiskunnassa elettyä jokunen vuosi ja pyöriteltyä jotain tämänsuuntaisia kysymyksiä itsekin, joskin sentään vähemmän dramaattisissa merkeissä.

Muhun iski aivan erityisesti tekstin eka kappale. Kahvi, pulla ja virkattu liina loivat tunnistettavaa, arkista ja samalla tietyllä tapaa nostalgistakin kuvaa, johon oli helppoa päästä heti sisään. Tuoksujen maininta myös vetoaa muhun melkeinpä aina. Tulppaanit, lepyttelyt sekä ennen kaikkea moisen rahanhaaskuun turhuus johdattivat hyvin siihen fiilikseen, että pinnan alla kuohuu. Seuraava kappale sitten vähän pudotti mut kelkastaan, kun se meni jotenkin jo liiaksi näkyvien detaljien kartoittamiseen; mulle tuli auttamattomasti mieleen tutkimuskirjallisuus, jossa pyritään analyysin pohjaksi kuvaamaan mahdollisimman tarkasti, mitä jossakin kuvassa näkyy, esimerkiksi vaikka jotain mainosta ruodittaessa. Mutta no, makuasia. Tutusta fandomista lukiessa en muuten välttämättä olisi lainkaan kiinnittänyt huomiota tällaiseen, koska silloin lukee jotenkin vähän löperömmin  ;D

Dialogin kinasteleva, inttäväkin sävy oli toimivaa ja hetkittäin koomistakin, se "et sä sitten raskaanakaan ole" naurattikin jo vähän. Lopussa oli kiva saada vielä viimeinen raapaisu kummankin näkökulmasta; kummassakin oli mukavasti syvyyttä ja sellaista toisaalta-mutta-toisaalta -otetta, kun asioissa on omastakin näkökulmasta useampi puoli.

Napakka ja kiinnostava paketti, kiitoksia tästä.
sano mua rovastiks

tellie

  • ***
  • Viestejä: 1 384
Vs: Raid: Luokkajako [K-11]
« Vastaus #4 : 14.10.2015 23:46:16 »
Niin joo botit, huh :) Ehkä kysymys sitten tosiaan on boteista eikä laatuindikaattorista :D

Canonissa on paljon nostalgiaväriä meillä 80-luvun lapsille, sekä tv-sarjassa että kirjoissa. Onhan sarjakin toisaalta aika vanha, mutta minusta tuntuu siltä, että nostalgiapuolta on tietyllä tavalla tässä canonissa korostettu. Iskee minuun ja lujaa. Siksi halusin toisintaa sitä ficissä ja kovin iloitsen, että ilmeisesti onnistui.

Suurin ongelma tämän tekstin kirjoittamisessa oli sanamäärä, mikä on syynä siihen, että kuvaus imho lipsuu paikoin vähän ehkä tekotaiteellisellekin puolelle. Tämähän on siis Valloita Fandom -haasteen teksti, kuten en A/N:ssä maininnut, hups, mistä syystä minimisanamäärä on 500. Hyvin ennakkoon suunnittelemani riipaisun ruudulle pykerrettyäni hakkasinkin sitten päätä vähän aikaa seinään ja sen jälkeen aloin lisäilemään semiturhaa lätinää. En muuten noita sanamääriä niin kumarra, mutta kun piti nyt saada se kolmaskin valloittettu :D

Kiitän tarkkanäköisestä ja hyvin yksityiskohtaisesta kommentista.
I am experiencing an unfamiliar sense of motivation.
- Kai, last of the Brunnen-G