Jazz*, kiitos (: Tätä oli todella mukava kirjoittaa, enkä ollut koskaan edes uskonut sijoittavani itseäni Pottermaailmaan. Nämä Sinun Potter -haasteen ficcini olivat ensimmäisiä Mary Sue tekstejä, ja palautteen mukaan olen onnitunut haasteessa oikein hyvin. Pidän itse arkisista kuvailuista, en sellaisista monimutkaisista ja hienoista, kuten olen monesti sanonutkin. Tavallinen, normaalin elämän tunne on minusta parasta ficeissä. Omiini yritän jollain tapaa saada sellaista teinien elämää, en sitä hienoa noituutta ja velhoutta tai sankaruutta. Ei kukaan ole oikeassa elämässä sankari, joten yritin normaliuttaa Harrynkin tässä ficissä (:
