A/N: Olen niiiiiiin pahoillani jouduttuanne odottamaan näin kauan seuraavaa osaa, mutta odotus on viimein ohitse! Have fun!
Luku 2. HääsuunnittelujaLily & Jessica
Tarvitsen teitä välittömästi, joten vauhtia niihin selluliitillä täytettyihin kinttuihin ja tulkaa heti tänne!! Hyvin tärkeää!!
Chris
Lily ja Jessica kohottivat katseensa hitaasti uhkaavasta kirjeestä toisiinsa. Heillä molemmilla oli aavistuksensa mitä asia koski. Mikäli heidän arvauksensa osuisi oikeaan, he olisivat onnellisia mikäli palaisivat vielä tänä vuonna kotiinsa.
”Pitäisikö pukea luotiliivit päälle?” Lily kysyi hiljaa ja vakavana, peläten sanojensa kantautuvan Christyn tietoon.
”Minulla on kyllä ihan normaalit liivit, tuskin hän sentään meidän rintoihin käy käsiksi”, Jessica kuiskasi yhtä hiljaa ja vakavana. Lily katsoi häntä hetken aikaa samalla tavalla kuin viime iltana Jamesia, kun mies ehdotti.. jotain hyvin Lilyn arvolle sopimatonta.
”Tiedätkö sinä kulta pieni rakas mitkä luotiliivit on?” Hän kysyi rauhallisesti nojaten toisella kädellään puiseen keittiöpöytäänsä.
”Eikö ne ole semmoiset.. jostain teräksestä tehdyt rintaliivit?” Jessica kysyi arvaten ja näpräsi vaaleanpunaisen villapaitansa helmaa. Hänellä oli päällään paidan lisäksi mustat sukkahousut, sekä samaa väriä olevat vekkihame ja korkokengät. Vaaleanruskeat hiuksensa hän oli laittanut kireälle ponihännälle, sekä asusteiksi vaaleanpunaisen pannan ja vaaleanpunaiset helmet.
”Melkein. Luotiliivit ovat tarkoitettu suojaamaan lähinnä poliiseja, tiedäthän, niitä jästien auroreja mikäli joku ampuu heitä aseella”, Lily selitti. Hänellä puolestaan oli päällään tummansininen, pitkähelmainen huppari, sekä mustat pillifarkut ja lyhytvartiset nahkasaappaat. Hiukset hänellä oli auki ja luonnollisen laineikkaat.
”Lily, kulta pieni rakas, tiedän, että kasvoit jästien parissa, mutta tuskin Christy asetta omistaa. Hän taitaa tyytyä vanhaan kunnon kedavraan mikäli hermostuu”, Jessica valaisi ystävätärtään ja taputti häntä olkapäälle.
He siirtyivät keittiöstä lämminvärisen olohuoneen poikki eteiseen laittamaan takkejaan päälleen, kun Remus, Sirius sekä James rymistelivät sisälle asuntoon.
”Hei rakkaani sekä hyvästi”, James sanoi ennen kuin nappasi Lilyn syliinsä ja suuteli tätä, laittaen toisella kädellään takkinsa naulakkoon.
”Mi-mi-mi-mitä?” Lily änkytti ihmeissään. Hänellä oli paha aavistus asioista, sillä oli pannut merkille Siriuksenkin läsnäolon.
”Kröhöm.. tuotaa.. siis.. me vain kuulimme kun jotain särkyi
heidän asunnossaan kun haimme Siriuksen meille.. Viettämään poikamiespäivää..” Remus selitti katse kulahtaneissa kengissään, kädet ristissä. Lily ja Jessica vilkaisivat ensin toisiaan, ja sitten käänsivät katseensa uhkaavalla tavalla Siriukseen.
”Mitä. Sinä. Teit?” He kysyivät yhteenääneen ottaen joka sanan välissä askeleen kohti käsiään mustan takkinsa taskuissa pitävää miestä, jonka pitkittäisraidallinen kaulaliina roikkui huolettomasti hänen kaulansa ympärillä.
”Niin siis tota joo siis tota ööh.. Siis tota noin jannut hei! Te ootte kuulemma niitä B-rapun poikia, suklaajannuja! Siis Dumbledore kertoi, että Piskuilan olis vahvistanu tän huhun!” Miesressukka yritti paeta tilanteessa huumorilla ja aiheenvaihdoksella. Hän vilkaisi nopeasti Jamesia ja Remusta hakien apua. He pudistivat päätään ilmeittensä kertoessa ”sinun sotku, ei meidän” ja poistuivat olohuoneeseen.
”Okei, siis homma alkoi näin..” Sirius aloitti.
Takauma”..heräsin aamulla. Menin aamupalalle. Kaadoin teetä työtasolla kuppiini kuten aina, ja tein pari leipääkin, kuten aina. Otin lehden jääkaapin päältä, minne se riivatun pöllö jättää sen aina, kuten aina. Sitten, kun olin siirtymässä pöytään, se luonnottoman kokoinen musta kissa, jonka Christy hommasi eläinten löytökodista, vauhkoontui ja syöksyi jalkaani kiinni ja kiipesi ylöspäin. Ja.. olin pelkissä boksereissa, joten oli aivan luonnollista reagoida heittämällä teet pitkin maita ja mantuja. Juttu oli siinä vaan, ettei keittiössämme ole maita eikä mantuja, vaan juomat, sekä leivät muuten, lensivät pöydälle. Ei siinä mitään olisi muuten ollut, mutta kun Christy oli tehnyt hyvin tarkan aikataulun tälle päivälle, ja se vain sattui olemaan.. siinä pöydällä.. joten.. hänellä ehkä
hieman keitti ylitse siinä kun huomasi..”
Takauma loppui”Sinä siis huolimattomuudellasi tuomitsit meidät kaikki?!” Jessica karjui niin että sylki roiskui ja tarttui miestä takin rinnuksista heittäen tämän seinää vasten.
”Ei Jessi, hän ei ole sen arvoinen!!” Lily huusi repiessään ystävätärtään irti toisen ystävättärensä sulhasesta. Sirius oli kavahtanut seinää vasten silmät suurina. Hänen silmien kokonsa ei muuttunut silloinkaan kun hän pyyhkäisi hihallaan Jessican syljet naamaltaan. Eteisessä oli hetken hiljaisuus.
”JAMEEEES!!” Sirius huusi rynnätessään kauhuissaan olohuoneeseen, jossa hän käpertyi ystäviensä väliin sohvalle.
”Shhh... Kaikki hyvin, kukaan ei satuta sinua.. Kaaaaikki on aaaaivan hyvin..” Miehet rauhoittelivat kolmatta puhumalla rauhallisesti ja silittäen häntä hiljaa. Naiset lähtivät.
”Chris? Missä olet?” Lily huusi heidän astuessa asuntoon kuin omaansa ja heittäen takkinsa naulakkoon.
”Olohuoneessa!” Kuului täysin rauhallinen vastaus. Naiset kurtistivat kulmiaan toisilleen ja menivät katsomaan mitä heidän paras ystävänsä puuhasi. Olohuoneen sohva-asetelman keskelle asetetulle puiselle pöydälle, jossa oli lasinen keskus, oli levitetty lehtiä, albumeja, osoitekirjoja ja kirjeitä. Christy istui lattialla pöydän ääressä kirjoittaen jotain kotkansulkakynällään. Hänellä oli päällään vaaleansiniset farkut, turkoosi tunika, jonka alla oli valkoinen pitkähihainen. Jalassaan hänellä oli valkoiset tennarit, ja hiukset tyylikkäillä kiharoilla.
”Hei, kiitos kun tulitte näin nopeasti”, Christy sanoi lempeästi ja nousi halaamaan vieraitaan. Kumpikin halattava pyöräytti silmiään.
”No niin, mitäs meillä on täällä?” Jessica kysyi heidän istuutuessa lattialle pöydän ääreen.
”Kuten tiedätte, minä ja Sirius juhlimme häitämme uuden vuoden aattona. Joten, sillä nyt on jo marraskuu melkein ohitse, kutsut täytyy lähettää. Siriuksen puolelta kutsumme vain joitain harvoja sekä ystäviä. Minun puoleltani taas.. Noh.. Laajalti. Joten, Siriuksen sotkettua alkuperäisen aikatauluni, olen työstänyt uutta. Olen jo merkinnyt valmiiksi keitä kutsumme, joten teidän tehtävänne on kirjoittaa nimet ja osoitteet kuoriin. Katsotaanpa.. Kello on nyt noin puoli yksitoista.. Jos tämä saataisiin hoidettua puoli yhteen mennessä, voisimme pitää viidentoista minuutin ruokatauon, jonka jälkeen lähdemme valitsemaan kukkia ja ruokia, ja sitten pukuja. Kysyttävää?” Christy selosti suunnitelmansa efektoiden käsillään samaan aikaan kuin puhui.
”Joo, mitä sinä teet kun me kirjoitamme kutsuja valmiiksi?” Jessica kysyi siristäen silmiään.
”Minä teen suunnitelmaani valmiiksi. Me kaikki toivomme pääsevämme tästä ihanasta työstä jo tänään, joten mietin missä järjestyksessä käymme liikkeissä. Siriuksen kanssa katsoimme jo eilen sormuksia mallistosta, joten sekin on jo ostamista vaille suoritettu”, Christy selitti jälleen elehtien käsillään.
”Minullakin on kysyttävää. Okei, yksi, missä häät pidetään, mistä saatte tuolit ja pöydät? Puhuit vain puvuista, kukista ja ruuista. Ja kaksi, miten olet hyvällä tuulella?” Lily kyseli janoten tietoa.
”Yksi, häät pidetään vanhempieni luona, tuolit ja pöydät voidaan loitsia, siis hei haloo.. Ja kaksi, me suunnittelemme häitäni! Miksen olisi hyvällä tuulella?” Christy melkein hyppi ilosta kun ajattelikin uuden vuoden aattoa.
James, Remus ja Siriuskaan eivät olleet unohtaneet häitä myöskään. He suunnittelivat vain polttareita, eivätkä itse seremoniaa.
”Minne haluat? Eikä strippiklubi käy, olet menossa naimisiin!” Remus kielsi.
”Olen täysin tietoinen asiasta Kuutamo, joten minulla on jo idea. Menemme Lontoon hienoimpaan hotelliin, ja vedämme sellaiset kännit, että muisti lähtee!” Sirius sanoi innottomasti istuen sohvalla lytyssä, takki yhä päällään.
”Anturajalka, tiedän kuinka kovasti vastustat alkoholia, eihän sitä ole koskaan juotu eihän nyt tokikaan, mutta tuo on itseasiassa hyvä idea!” James sanoi ja läimäisi ystäväänsä selkään. Tai olkapäälle, selkään oli hankala osua Siriuksen istuma-asennosta johtuen. Sirius kohotti kulmaansa parhaalle ystävälleen ja seurasi hetken tuijotuskilpailu. Sitten hän pomppasi pystyyn ja huusi:
”Tiesin sen!! Minä tiesin sen!!” Ja teki muutaman voitonmerkin. James ja Remus eivät voineet olla virnistämättä toisilleen. He päättivät pitää polttarit Neljän vuodenajan hotellissa, ja lähettivät samantien Jamesin pöllön Siepin viemään ilmoitukset Peterille sekä muutamalle muulle joiden kanssa he olivat käyneet Tylypahkaa.
Christy, Jessica ja Lily olivat juuri lopettaneet lounaansa Vuotavassa noidankattilassa, sillä kukaan ei ollut jaksanut itse laittaa ruokaa. Nyt he suuntasivat kohti floristin putiikkia, mikä sijaitsi Viistokujaa lähellä Apoteekkia.
”En vain osaa päättää.. Ruusuja vai liljoja?” Christy huokaisi miettien ankarasti.
”Liljoja, liljoja!” Jessica yllytti vieressä.
”Selvä, ruusuja siis”, Christy valitsi. Hän teki tilauksen yhdessä myyjän kanssa ja he lähtivät etsimään pukua. He menivät erääseen hääpukuihin erikoistuneeseen jästiliikkeeseen Lontoon keskustaan. Sirius, James sekä Remus olivat käyneet aikoja sitten hommaamassa puvut itselleen, jottein naisten tarvinnut huolehtia asiasta.
Christyllä oli edessään enää kolme pukua. Ensimmäinen oli olkaimeton ja punainen, mutta polvista lähtevä halkio paljasti valkoisen satiini osan. Lisäksi siinä oli timanttikoristeita siellä täällä. Toinen vaihtoehto oli myös olkaimeton, mutta kokonaan valkoinen. Siinä oli timanttikoristeita ympäriinsä, sekä siihen kuului myös huntu. Kolmas puku oli kimalteleva, hennon vaaleansininen, mutta sävyttyi valkoiseksi yläosaa kohden. Huntu oli samaa lajia.
”En taida valita tuota punaista, siihen ei ole huntua.. Olen kai jotenkin perinteinen joidenkin asioiden suhteen..” Christy pohti.
”Minusta tuo valkoinen olisi sitten perinteisempi”, Jessica tiedotti mielipiteensä.
”Niin.. Mutta en halua olla liian tylsä, joten otan tuon vaaleansinisen, sopii myös hiuksiini erinomaisesti..” Christy vastasi ja otti henkarin jolla puku riippui, sekä suuntasi sovitustilaan. Lily ja Jessica huokaisivat ottaessaan omat samanlaiset, satiinista tehdyt, siniset morsiusneitojen pukunsa. Heillä oli ollut onni matkassa kun Christy oli morsian, sillä mekot olivat hyvin nätit. Joku toinen todennäköisesti olisi valinnut hirveät morsiusneitojen puvut näyttääkseen itse paremmalta, mutta Chris oli reilu.
Pukujen oston jälkeen he siirtyivät erääseen Lontoon arvostetuimpaan ravintolaan. Keittiöpäällikkö esitteli heille kaikkia häihin sopivia ruokia. Alku- ja pääruuat olivat jo valittu, mutta vielä oli jälkiruoka ja kakku ratkaisematta.
”Pidän tästä suklaakakusta”, Jessica sanoi ja otti lisää suklaakakkua, jonka välissä oli mansikkatäytettä, ja päällä kookoshiutaleita.
”Totta, se on varmaankin parasta”, Christy sanoi ja katseli muita herkkuja heidän edessään.
”Chris, ota sinä se. Nimittäin minä haluan omissa häissäni tätä maitosuklaalla päällystettyä kakkua”, Lily sanoi suu täynnä mainitsemaansa ruokalajia.
”Mutta entäpä muut ruokalajit?” Jessica kysyi huolestuneena.
”Aivan.. Vaikuttaisi aika köyhältä jos häissäni olisi vain kakkua jälkiruokana.. Täytyy antaa enemmän vaihtoehtoja..” Christy pohti ja kohotti katseensa kysyvästi keittiöpäällikköön.
”Aivan, yksinkertaiset pienet palat olisivat erinomainen vaihtoehto. Vaikkapa mokkapalapiirakkaa paloiteltuna, sekä suklaakeksejä?” Leveäharteinen keittiöpäällikkö ehdotti hermostuneena. Naisethan olivat oikein mukavia, mutta kyse oli myös hyvin tuottoisesta sopimuksesta.
”Keksejä häissä? Omituista..” Lily totesi epäluuloisena.
”Aivan, tuota kuullaan usein, mutta mikäli häissä on lapsia, keksit eivät sotke niin pahasti. Ja suklaahan on rakkautta ruokana!” Miesressukka kokeili hermostuneena. Noidat puhuivat katseillaan toisilleen.
”Selvä. Lähetämme viikon kuluessa listat erityisruokavalioista, sekä osallistujien määrästä. Mutta sanotaan nyt, että ainakin.. 700 ihmistä”, Christy pohti hetken. Keittiöpäällikkö oli pyörtymäisillään, olihan vasta hänen ensimmäinen viikko uudessa työssä.
”Hyvää päivänjatkoa”, naiset toivottivat poistuessaan. Keittiöpäällikkö pyörtyi.
”Sarvi-hik-haara, thäythynee myönthää, ethä, -hik- njämä ovat olleet hjulvathomat juhlat!” Sirius sammalsi naulakolle kännissä kuin käki. Naulakon viereen juuri sammunut James kuorsasi äänekkäästi. Hotellin sviitissä oli koko Lontoon kovimmat juhlat meneillään. Remus oli aiemmin juonut kaljaa putkesta ja nyt strippasi tuntemattomille miehille sviitin baaritiskillä. Hotellin järjestämät naiset Remus oli maksanut alas jotta itse pääsisi hurjistelemaan. Musiikki soi kovalla, ilmapalloja sekä serpentiiniä oli kaikkialla. Hotelli oli järjestänyt jopa pokeripöydän sviittiin. Yksi naistanssijoista antoi Peterille juuri sylitanssia. Kun hän kappaleen loputtua nousi pois, Peter oli hyvin hämillään siitä, että kaunis nainen oli juuri tanssinut hänen sylissään, ja siitä että juuri hän,
Peter TäysinTavallinen Piskuilan, oli osallisena niin hurjia ja mahtavia bileitä. Hän oli niin hämillään, että oli juuri menossa hyppäämään alas parvekkeelta, jotta voisi kuolla onnellisena miehenä, kun Sirius kiskoi hänet paidan kauluksesta takaapäin pokeripöytään, melkein tukehduttaen Peterin.
”Njyt pelathaan khovilla panoilla!” Sirius huusi.
”Tarkoitat v-v-var-varmaan panoksilla?” Peter sopersi hiljaa ja peloissaan hyvin humaltuneelle ystävälleen.
”Ihan sama! Sinä, suklaajannu banaanipoika, alash shieltä thiskhiltä, ja hinaa se -hik- keksiperseesi thänne!” Sirius karjui komentonsa osoittaen Remusta joka juuri availi vyötään. Hieman pettyneenä siitä, ettei saanut tanssia loppuun saakka (hän kiittäisi Siriusta aamulla, mikäli muistaisi) hän kuitenkin laahusti pöydän ääreen missä kortteja jo jaettiin. Kaikki katsoivat omia korttejaan, ja sitten Siriusta. Korteissa oli kuvia alastomista naisista.
”Chris ei varmaankhaan thiedjä njäisthä?” Remus kysyi toinen kulma koholla, virnistäen.
”Köh”, oli polttarisankarin ainoa vastaus.
”Minä luovutan”, Peter sanoi hetken katseltuaan korttejaan (niitä numerokohtia) ja meinasi nousta pois pöydästä, kun Sirius painoi hänet takaisin istualleen.
”Sinä et mene minnekään”, hän sanoi uhkaavasti. Peter nielaisi ja taipui Siriuksen tahtoon.
Tuntia myöhemmin Jameskin oli herännyt ja liittynyt seuraan. Miesten rahat hupenivat hyvää vauhtia toistensa taskuihin, eli kovin suurta häviötä taikka tappiota ei kärsitty. Paitsi Peter, jolla pokka ei pysynyt millään, vaikka hän oli ainut joka oli selvinpäin.
”Aahahaa, Matohännälle kerääntyy kala-hik-velkojah! Täythyy makshaa potut pottuina!” James nauroi suureen ääneen, silmälasit vinksottaen hänen hymyillessään typerästi korteilleen.
”Ähähähäähää, Matohäntä makshaa kalat pottuina! Ääähhäää”, Sirius nauroi pää punaisena. Hän hädintuskin sai edes henkeä kun juttu nauratti häntä niin kovasti.
”Matohäntä shaa matokuurin! Kukha hjaluaa tarkhistaa tharvitsheeko hän sjellaista!?” Remuskin murjaisi oman vitsinsä. Peter tarvitsisi vielä toisen sylitanssin, jotta tämä ilta loppuisi hänenkin osaltaan onnellisesti.
