Kirjoittaja Aihe: Twilight: Käännös: Dear Bella, Count me in (K-11) (TAUKO)  (Luettu 26485 kertaa)

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Title: Dear Bella, Count me in
Author: Forever.Sebastian.
Translator: NiNNNi
Fandom: Twilight
Rating: K-11
Pairing: Edward/Bella, Bella/Jacob ja taustalla normiparit kans.
Genre: Romance
Beta: culliina 2. luvusta alkaen ;)
Disclaimer: En omista mitään.
Warnings: Ei kai oikein mitään. :D
Summary: Kaikki on ihmisiä. Edward on aloittamassa ensimmäistä vuottaan yliopistossaan, mutta hän ei tiedä mitä tahtoo tehdä elämältään. Se on siihen saakka kunnes tapaa kauniin tytön isojen unelmien kanssa kahvilassa eräänä päivänä. Mitä tapahtuu kun hän luulee löytäneen vihdoinkin tarkoituksen elämälleen? Vastaus on yksinkertainen, lähtee hänen peräänsä. Perustuu biisiin; ’Dear Maria, Count me in.’ Lukuja on 20.
T/N: Joo, tää on mun eka käännösfic joten en tiedä oikein laadusta mutta yritän kuitenkin tehdä parhaani tämän kanssa. Kirjoittajalta saatu lupa suomentamiseen ja alkuperäisen tekstin löydät TÄÄLTÄ

1.luku

EPOV

Katsoin ylös tummenevaa taivasta samalla kun kävelin tarkoituksettomasti kiireisen väkijoukon lävitse alkavaa sadetta karkuun. Miksi en voinut vain tehdä päätöstä? Olinko niin toivoton? Koulu oli alkamassa muutaman kuukauden päästä enkä ollut tehnyt päätöstäni mihin yliopistoon menen. Ongelma ei ollut rajoitetut vaihtoehdot; Minut oltiin hyväksytty kaikkiin kouluihin mihin olin hakenutkin. Tiesin mikä oli syy minun viivyttelemiseen, vaikka vanhempani muuta ajattelivatkin, oli että minulla ei ollut intohimoa mitään kohtaan. Kyllä, voisin mennä yliopistoon, tulla lääkäriksi niin kuin isäni, ja tehdä perheeni ylpeäksi minusta, mutta se ei tekisi minusta onnellista. Halusin tehdä sitä mitä todellakin halusin - mutta mitä se oli?

Juoksutin sormiani hiuksissani samalla kun muutamat ensimmäiset sadepisarat alkoivat tippua. On satanut huomattavan monesti tänä kesänä. Minulla ei ollut sateenvarjoa mukanani enkä tahtonut kastua läpimäräksi, joten päätin mennä kulman takana sijaitsevaan pieneen kahvilaan joka keräili muutkin jalankulkijat.

Haju tuoreesta kahvista osui minuun kun astuin ovesta sisään. Jo pieni paikka oli epätavallisen täysi ja huomattavasti melukkaampi. En välittänyt huomiosta jota sain kun odotin pitkän jonon tilatakseni kahvin, enkä silloin kun myyjä yritti flirttailla minulle. Olin liian syvällä ajatuksissani huomatakseni ympärilläni tapahtuvaa.

Aikanaan kun sain kahvini, katsoin ympärilleni etsien paikkaa johon istua ja sitten huomasinkin kahdelle tarkoitetun pöydän kulmasta, läheltä ikkunaa. Se ei ollut kovin suljettu paikka muista pöydistä, joten se oli juuri sopiva paikka minulle. Istuin sinne ja katsoin tummaan kahviini toivoen vastauksen pamahtavan ongelmaani. Ei tietenkään sitä tapahtuisi, ja minun pitäisi vain astua esille ja tehdä päätös seuraavina muutamana päivänä.

Samalla kun olin kuuntelemassa sateen ropinaan, kuulin juuri ja juuri hermostuneet jalanaskeleet tulossa  suuntaani ja pysähtyvän pöytäni kohdalle. Tyttö seisoi vieressäni, pystyisin kertomaan hänen tuoksunsa. Hän tuoksui kuin freesia, ehkä? Hän selvitti hiljaisesti kurkkuaan ja kun kohotin katseeni reaktioksi, unohdin kuinka hengitetään, koska olin katsomassa maailman kauneinta tyttöä jonka olin koskaan ennen elämässäni nähnyt. Hän oli hoikka nainen tumman ruskeiden hiusten kanssa, ehkä jotakin 150 tai 160 senttimetriä tai jotakin niiden kohdalta. Mutta en kiinnittänyt huomiota kovin paljoakaan siihen, sillä olin hukkunut hänen syvän suklaanruskeisiin silmiinsä.

''Voinko istua tähän?'' hän kysyi antaen minulle heikon hymyn. Heräsin transsistani ällistyneenä ja vastasin hänelle hiukan myöhässä. ''Kyllä, tietenkin.'' Hän näytti hiukan epävarmalta mutta arasti istui alas vastapäätä minua. En voinut uskoa sitä. Istuin enkeliä vastapäätä.

BPOV

Olin sulkemassa autoni luukkua kun puhelimeni alkoi soida. ''Jacob soittaa'' ilmestyi puhelimeni näyttöön. Minun oli pakko nauraa; tietenkin Jacob soittaisi minulle 10 minuutin välein.

Vastasin puhelimeeni ''Hei Jacob. Miksi soitat minulle.. taas?'' Kysyin samalla kun yritin pitää naamani peruslukemissa.

Pystyin käytännössä näkemään Jacobin pyörittävän silmiään toisessa päässä puhelua. ''Bella, saitko ne kuvat jo?'' Kysyikö hän tosissaan tuota minulta? Nyt olin harmissani.

''Kuinka nopeana pidät minua, Jacob? Soitit minulle viimeksi noin 10 minuuttia sitten.'' Kyllä, ärtymys oli selvää.
''Niin, joo, oikein. Unohdin. Ok, puhun kanssasi myöhemmin, hei.'' Jälleen kerran minun oli pakko hymyillä; Jacobin muisti lensi. En koskaan voisi olla vihainen parhaalle ystävälleni, hän oli vain niin hassu.

Katselin minua ympäröiviä liikkeitä kunnes löysin hakemani kuvaliikkeen. Menin hakemaan kuvat jotka Jacob tahtoi niin kovasti, ne olivat meidän päättäjäisten juhlista muutama viikko sitten, ja kävelin juuri pihalle, kun alkoi sataa. Tietenkin silloin alkaa sataan kun unohdan sateenvarjoni ja takkini. Katselin ympärilleni etsien paikkaa johon voisin mennä sadetta pakoon, kunnes näin pienen kahvilan tien toisella puolella. Se oli lähin ja lämpimin paikka, joten päätin ottaa tilaisuuden ja yrityksen juosta tien toiselle puolelle. Minun onnekseni en kaatunut naamalleni.

Menin sisään nopeasti, ostin jonkin kahvin ja katsoin ympärilleni etsien paikkaa johon istua. Pahus! Paikka oli täpötäysi! En voinut oikein seistäkään juomassa kahviani, sillä minulla oli toisessa kädessäni kuvat, joten päätin mennä ainoalle vapaalle paikalle koko kahvilassa. Siellä istui poika, suurin piirtein minun ikäinen, katselemassa kahviinsa. En pystynyt näkemään hänen kasvojaan sillä ne olivat pronssin väristen hiusten peitossa. Toivoin ettei häntä haittaisi jos istuisin hänen kanssaan.

Kun kävelin hänen luokseen, korjasin ääntäni hiukan, jotta se ei alkaisi säröilemään puhuessani. Vahingossa teinkin sen kovempaa kuin olin aikonut. Hän kohotti katseensa minuun vastauksena ja mieleni pimeni. Hän oli upea. Hänellä oli sokaisevan vihreät silmät ja kaikki hänen kasvoissaan oli.. täydellistä. Jokin hänen kasvoistaan kuitenkin näytti hiukan turhaantuneelta tai surulliselta, halusin kysyä mikä oli väärin.

Napsautin itseni pihalle nopeasti ja kysyin häneltä kysymyksen nyt paljon enemmän hermostuneesti kuin harkitusti.
''Voinko istua tähän?'' Kysyin. Hän ei vastannut. Se iski minuun, mitä jos, hän sanoisi ei? Tietenkin hänellä todennäköisesti olisi kaunis tyttöystävä jossakin, joka istuisi hänen kanssaan.

Olin jo sanomassa hänelle antaa olla kunnes hän antoi minulle hengityksen salpaavan hymyn joka vei kaikki epäilykseni mukanaan. ''Kyllä, tietenkin'' Hän näytti aloitteen kohti ylimääräistä penkkiä. Istuin epäröiden häntä vastapäätä ja hukuin kun kohtasin hänen silmänsä uudestaan. Voihan pojat, tämä tulisi olemaan kiinnostavaa.
« Viimeksi muokattu: 17.11.2014 12:39:33 kirjoittanut Beyond »
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 974
  • Illuxit novus dies
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #1 : 27.11.2009 14:27:34 »
Aika paljo (miksi niitä nyt sanoisi) sanamuoto virheitä
Esim." Minulla ei ollut sateenvarjoa mukanani ja enkä tahtonut kastua läpimäräksi"
Pitäisi olla: "Ja en tahtonut..." tai  "Enkä tahtonut..."
Mut ihan hyvä muuten. Noi virheet vaan häiritti...
Jatka ihmeessä  :)
Onko sulla muuten betaa?
Siitä vois olla hyötyä.
Määkin voin vaikka betata noita käännöksiä sulle. Laitat vaan yksityisviestinä tulemaan. :)
Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

Rassermus

  • ***
  • Viestejä: 548
  • Do you like it? I like it. I lööööv it!
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #2 : 27.11.2009 20:48:11 »
Hmmm. Tykkäsin<3 Ihana idea <3
Jotenkin toi maksaa häiritti mua. se ei tunnu kuuluvan suomen kieleen. tai siis tohon lauseeseen. :D
Mut siis tykkäsin hirmuisesti ja toivon, että jatkoa tuleepi pian<3

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #3 : 27.11.2009 21:06:42 »
Kiitos kommenteista :) Ja korjasin virheet mutta minua jäi häiritsemään missä tuo maksaa sijaitsee. Ilmoitelkaa niin korjaan senkin. Muutkin voisivat kommentoida. :D  :P
Ja yritän kohta saada toisen luvun tulemaan.
Kiitos vielä kerran kommenteista ♥
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

kakku.

  • ***
  • Viestejä: 501
  • I know it hurts, it was meant to
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #4 : 27.11.2009 21:09:41 »
Jes, lisää suomennoksia! Tai yleensäkin uusia ficcejä! :) Aina ilo huomata, että niitä tulee lisää! :) Mutta asiaan: Tosi hyvää suomennosta! Varsinkin kun on sun eka suomennos-ficci! Sietää olla ylpee! :) Luvut on mukavan pituisia ja tällein :) Äh, en keksi taaskaan mitään. Noh, jatkoa?! :D
But I am the chosen one.
Avatar by Aiju

Chelseya

  • Ledger
  • ***
  • Viestejä: 18
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #5 : 27.11.2009 21:58:30 »
Ooi, kivaa uusi käännös ! (::
Ficci oli kiinnostava, tykkäsin.

Jatkoa odotellen !
-Chelseya
She had something to confess to
But you don't have the time so
Look the other way 
You will wait until it's over
To reveal what you'd never shown her
Too little much too late

vampirecobra

  • ***
  • Viestejä: 31
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #6 : 28.11.2009 01:28:17 »
Elikkä toi maksaa huomiosta- juttu tulee arvatenkin sanoista pay attention, jonka tarkka käännös on kiinnittää huomiota... jos korjaat tämän, niin fikki kuulostaa näiltä osin vähän suomalaisemmalta...
mutta muuten todella mielenkiintoinen fikki ja hyvin suomennettu...

eikun jatkoa sitten kun kerkiät...

Elanoir

  • ***
  • Viestejä: 146
  • choose juicy
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #7 : 28.11.2009 13:19:49 »
hmm.. en sano tähän alkuun mitään, pitää lukea muutama luku jotta voisin varmasti sanoa pidänkö tästä vai enkö. mutta muutamat suomennos- ja kirjoitusvirheet jäivät häiritsemään.

Lainaus
Hän oli hoikka nainen tumman ruskeitten hiusten kanssa,
ruskeiden (lause jatkuu)

Lainaus
ehkä jotain 150160 cm tai jotain niiltä kohti.
tämä osa lausetta oli outo. ensinnäkin, ei jotain vaan jotakin. lisäksi pituuden ilmaisussa ei mielestäni voi käyttää lyhenteitä tai viivoja. se särähtää pahasti korvaan. jotain niiltä ? onkohan tullut vahingossa kirjoitusvirhe? jotakin niiden kenties?

Lainaus
Mutta en maksanut kovin paljoakaan huomiotani siihen sillä olin hukkunut hänen syvän suklaan ruskeisiin silmiin.
tuota "maksanut huomiosta" - suomennosta ovatkin jo monet kommentoineet. vampirecobraa lainaten, pay attention on tarkassa suomennoksessa kiinnittää huomiota. lisäksi siihen -sanan jälkeen tulee pilkku. suklaanruskeisiin silmiinsä menisi nuo viimeiset sanat.

culliinakin ehdotti betaa, ja samaa teen minä. jos virheiden määrä jatkuu noin paljon, ei kommentoijatkaan viitsi enää korjata niitä, ja surullista kyllä, en tätä viitsi lukea.

tarina toimi kuitenkin ihan hyvin, jake on juuri oma kärsimätön itsensä :D jatka ihmeessä, ja mieti betaa ;) uudet suomennokset ovat aina kivoja!
to me you live in a world of chaos.

Hiroya

  • ***
  • Viestejä: 46
  • Hammaspeikko
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #8 : 28.11.2009 14:37:43 »
Mistäköhän se johtuu, että ite en koskaan löydä mitään muuta virheitä, kuin jotain  ihan pieniä esim. Iso alkukirjain on unohdettu tai pilkku jostakin välistä? Mua ei haittaa, vaikka tekstissä olisikin jotain sanamuoto tai aikamuoto virheitä, vaan silloin häiritsee kun noista pisteistä, pilkuista ja isoista alkukirjaimista on kyse :D
Mun mielestä suomensit tän todella hyvin ja haluaisin kuulla EHDOTTOMASTI lisää, oli sulla beeta tai ei niin minä haluan! :D
Cute things kill people..

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #9 : 28.11.2009 21:26:27 »
katriqqq: Kiitos, kiitos. Ilo saada kommenttia. :)
Chelseya: Kiitos. ;)
Vampirecabra: Juu kiitos kun huomasit. Sain korjattua nyt ja toivottavasti nyt kuulostaa enemmän suomalaisemmalta. :) Kiitos kun vaivauduit kommentoimaan.
Elanoir: Kiitos kun huomasit virheet. Korjasin ne nyt pois tieltä. Ja kysyin culliinalta voisiko hän ryhtyä tekstini betaajaksi, kun hän vihjasi jotain sellaista. Joten toinen luku voikin ilmestyä jo betattuna.. Mutta kiitos kommentistasi.  :D
Hiroya: Kiitos! :) On ilo kuulla ettei sinua häiritse tyhmät virheeni kovinkaan paljon. Jatkoa yritän saada pihalle mahdollisimman nopeaan. ;)
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #10 : 02.12.2009 17:34:56 »
Tässä nyt tulis sitten se toinen luku! :D Betattuna! Kiitokset vielä kerran culliinalle!  ;)


2.luku

BPOV

Ehkä tämä ei ollutkaan hyvä idea. Miten pystyisin edes miettimään ymmärrettävää lausetta kun olen lähellä häntä? Me vain istuimme tuijottamassa toisiamme... Kiusallista. Olin aukaisemassa suutani sanoakseni jotain, ihan mitä tahansa, joka rikkoisi epämukavan hiljaisuuden mutta hän voitti minut.

''Hei, minun nimeni on Edward Cullen, on ilo tavata...?'' Hän jätti lauseen tahallaan kesken jotta vastaisin hänelle.

”Bella” Mutisin samalla kun yritin välttää katsekontaktia. ''Bella Swan, on ilo tavata sinut Edward.'' Annoin hänelle pienen hymyn, jotta en näyttäisi tylyltä enkä kummajaiselta. Oikeastaan, hän varmasti piti minua jo kummajaisena.

Otin pienen hörpyn kahvistani. ''No Bella, en ole ennen nähnytkään sinua täällä päin, asutko täällä Seattlessa?'' Rakastin sitä miltä hänen äänensä kuulosti; Toivoin hänen jatkavan puhumista.

”En” Keskeytin. Kuinka paljon voisin kertoa elämästäni hänelle? Voinko luottaa häneen? Jälleen kerran, yksi katse hänen silmiinsä vei kaikki epäilykseni. Hän odotti kärsivällisesti minun puhuvan loppuun.

'' Asun Forksissa.'' Aloitin. ''Ainoa syy miksi olen kaupungissa on, että minun piti tulla hakemaan eräät kuvat ja maksamaan puhelin lasku. Se on syy miksi et ehkä olekaan törmännyt minuun aikaisemmin, ja muutin vasta kasi vuotta sitten asumaan isäni luokse.''

Kiva, nyt aloinkin jaarittelemaan. Huomasin tuijottavani alas käsiini joten kohotin katseeni takaisin häneen. Minun yllätyksekseni hän ei näyttänyt tylsistyneeltä eikä kyllästyneeltä, vaan vilpittömästi kiinnostuneelta. Hän oli ehdottomasti erilainen kuin muut pojat jotka olin tavannut ennen häntä.

Hän antoi minulle sydäntälämmittävän hymyn ja vastasi: ''Ah, Forks, ymmärrän. En ole koskaan ollut siellä itse, mutta isäni käy siellä sairaalassa silloin tällöin. Olen kuullut että se on hieno kaupunki.'' Hän myhäili. ''Ja hyvin pieni, oletanko oikein sinun käyvän koulua myös siellä, minkä vuoden opiskelija olet?''

Hymyilin. Hän näytti paljon kiinnostuneemmalta tylsästä elämästäni kuin kukaan muu jonka tunnen. ''Valmistuin juuri itse asiassa lukiosta, olen suunnitellut meneväni Breckenin yliopistoon Californiaan ensi lukukautena.'' Mietin mihin hän olisi menossa. Mitä jos olemme menossa samaan yliopistoon...? Minun piti pysäyttää itseni siihen, olen vasta tavannut hänet ja uskon tämän olevan ainut kerta kun tapaan hänet. Ajatus teki minut hiukan surulliseksi. Päätin silti kysyä. ''Ja sinä?''

Yhtäkkiä hän näyttikin turhaantuneelta ja aloin ihmettelemään mitä oikein sanoin saaden hänet tuon näköiseksi, mutta ennen kuin kerkisin miettimään muuta, hänen ilmeensä pehmeni ja hän vastasi. ''Minäkin valmistauduin äskettäin.'' Sydämeni alkoi hakata. 'Lopeta jo!' Huusin henkisesti. ''Mutta mihin yliopistoon olen menossa, siihen en voi vastata - Minulla on ongelmia päättää.''

Oliko tämä se syy miksi hän oli aikaisemmin surullisen näköinen kun kävelin hänen luokseen? Välittömästi kiinnostuin hänen myöntämisestään. ''No, mitä sinä tahdot tehdä?'' Kysyin. Olin rehellisesti kiinnostunut.

''En ole varma.'' Hän vastasi. ''Mutta päätän sen vielä tarpeeksi aikaisin.''

Hän vaihtoi nopeasti aihetta antamatta minulle aikaa kysyä asiasta enempää. ''Joten, onko sinulla sisaruksia?''

Myhäilin. ''Ei, ei ole, olen ainoa lapsi, mutta punnitsen parhaan ystäväni Jacobin veljekseni. No, nuoremmaksi veljeksi, hän on vanhempi kuin minä mutta minä olen se joka katsoo hänen peräänsä. Äitini meni uusiin naimisiin joten päätin muuttaa Phoenexsta asumaan Charlien, isäni luokse, ja se on ollut yksi parhaimmista päätöksistäni mitä olen koskaan tehnyt.'' En tahtonut sanoa hänen olevan yksi syy lisää miksi se oli parhain päätökseni sillä olin vasta tavannut hänet.

''Minäkin olen iloinen että muutit tänne.'' Hän sanoi. Katsoin takaisin kahviini piilottaakseni punan joka oli nopeasti kasvamassa kasvoilleni.

Hän jatkoi ''Minulla on itse asiassa kaksi sisarusta, vanhempi veli Emmett ja kaksoissisar Alice. He tekevät elämästä paljon kiinnostavampaa. Isäni on itse asiassa lääkärinä täällä Seattlessa ja äitini on sisustussuunnittelija.'' Hän huokaisi. ''Molemmat sisarukseni ovat pitäneet hyvän huolen siitä mihin yliopistoon he ovat menossa, joten olen se perheen luuseri.'' Hän rypisti otsaansa ja otti pitkän hörpyn kahvistaan samalla kun tuijotti ikkunasta ulos.

Hän piti itseään luuserina? No, hän oli kaukana siitä. Katsoin häntä suoraa silmiin. ''Kuuntelepas, jos luulet olevasi luuseri koska et osaa valita, olet väärässä. Olen itse menossa yliopistoon suorittamaan kirjoituksen tutkinnon, mutta arvaa mitä? Mitä minä oikeasti haluan, on tulla laulajaksi. Esiintyä ison yleisön edessä, tiedätkö mitä? Se ei tule koskaan tapahtumaan koska minun pitäisi tehdä rahaa ja kukaan ei anna kahta sekuntia enempää kuuntelua jollekin tytölle joka on tullut Forksista, ei mitään.'' Huokaisten ristin käteni rinnalleni.

Hänellä meni hetki pohtia sanojani ja sen jälkeen hän kohotti epäilevän katseensa minuun. ''Miksi ei? Sinun pitäisi tehdä sitä mitä sinä haluat. Mikset anna mennä vain? Seuraa unelmiasi.''

Tuo ei ehdottomasti ollut vastaus mitä olin odottanut. En ollut kertonut kenellekään aikaisemmin, sillä pelkäsin tulevani naurun alaiseksi, paitsi tälle puolivieraalle tyypille. Outoa.

Olin aikeissa vastata hänelle kunnes puhelimeni alkoi soida. Charlie oli soittamassa minulle. Hän varmaan oli huolissaan missä olin.

''Oh, minun pitää mennä.'' Sanoin nopeasti kerätessäni kaikki tavarani yhteen käteen ja nappasin puhelimeni toiseen. ''Oli ilo tavata sinut.'' En olisi halunnut sanoa noita sanoja mutta se oli täsmälleen sitä kun olin tavannut hänet. En koskaan enää tapaisi häntä ja se tieto melkein rikkoi sydämeni. Kiirehdin kahvilasta ulos antamatta hänelle tilaisuutta puhua. Vastasin puhelimeeni ja aloitin matkani autoani kohti nyt täydellisen aurinkoisena päivänä.

EPOV

Hän lähti. Tuosta noin vain. En saanut edes tilaisuutta sanoa hänelle hyvästejä.

En ole koskaan ollut yhtä kiinnostunut kenenkään elämästä niin kuin hänen. Hänen elämänsä oli niin lumoavaa - häntä oli vaikea ymmärtää mutta rakastin puhua hänen kanssaan. Hassu juttu oli, mitä enemmän juttelin hänen kanssaan, sitä enemmän halusin jatkaa hänen kanssaan juttelemista, tietää kaiken hänestä. Mutta hän lähti enkä koskaan tulisi tapaamaan häntä uudestaan.

Päätin että on minunkin aikani lähteä. Nousin pöydästäni ja kävelin pihalle, missä tällä hetkellä paistoi jo aurinko. En ollut edes huomannut sateen lakkaavan. Aloin kävelemään tarkoituksettomasti katuja jälleen kerran- jopa enemmän masentuneena kuin olin ollut tunti sitten. Tuuli puhalsi vielä ja se oli ripotellut pirstaleet tien toiselle puolelle.

Sitten näin sen. Jalkakäytävällä viiden jalan päässä minusta oli kuva. Kävelin sinne ja poimin kuvan ja sitten kun olin nähnyt kasvot, sydämeni pysähtyi.

Kädessäni oli kuva Bellasta, sen täytyi olla yksi niistä kuvista mitkä hänellä oli ollut mukana kahvilassa. Hän oli kuvassa nauramassa ja aurinko paistoi häneen suoraa ylhäältä päin. Hän sananmukaisesti näytti enkeliltä - minun enkeliltäni.

Aavistuksen välähdys iski minuun. Yhtäkkiä tiesinkin elämäni päämäärän. Minulla oli uusi tehtävä ja tiesin täsmälleen mitä tekisin. Olin menossa Bellan perään.

I got your picture
I'm coming with you
Dear Maria, count me in
There's a story at the bottom of this bottle
And I'm the pen





Kommenttii?  :D
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

postimyyntivaimo

  • ***
  • Viestejä: 374
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #11 : 02.12.2009 18:24:36 »
Hmm, avasin ficin suoraan sanottuna vain ja ainoastaan nimen perusteella. Tuo Dear Maria, Count Me In sattuu nimittäin olemaan yksi lempibiiseistäni ja tunnistin nimen heti ja riemun kiljaisu taisi päästä vielä kun huomasin, että tää fic ihan oikeesti pohjautuu siihen.  :) Okei, nyt menee taas jaaritteluksi...

Eli siis, suomennoksessa olisi kyllä parantamisen varaa. Ykkösluku on suoraan sanottuna aika täynnä virheitä vaikka niitä on jo sanottu ja olet ilmeisesti korjannutkin, mutta edelleen niitä löytyy. Myös kakkosluvussa virheitä on vaikka se ilmeisesti onkin betattu. Ne harmi kyllä häiritsi aika paljon tän lukemista...

Itse ficin idea oli hyvä, joten pysyn täällä varmaan virheistä huolimatta lukijana... Saattaa kyllä olla, että jos kamalan kärsimättömäksi alan, niin käyn lukasemassa tuon englanniksi olevan alkuperäisen... Täytyy nyt hieman katsoa.

Odottelen siis jatkoa ja toivon kovasti, että virheitä ei olisi enää noin paljoa...

♥ mmariaä

mouu

  • ***
  • Viestejä: 117
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #12 : 02.12.2009 18:33:27 »
Ooo uusi käännösficci !! :D
Niin, olihan sielä niitä virheitä jonkin verran.. Yhdyn aikalailla edellä kirjoittaneeseen, niin oli tässä betatussakin versiossa virheitä. En kyllä jaksa kalastella kaikkia, eivät ne minua nyt ihan niin paljoa häirinnyt, tai sitten en vaan lukenut ajatuksella. No kuitenkin, kai sitä tekemällä oppii ja lukemalla muiden ficcejä..

Älä nyt masennu, kyllä se siitä vielä lähtee :) Jatkoa lukisin kuitenkin.

mouu
team Edward♥
Dramione♥

Julma-Nala

  • Alfanarttu
  • ***
  • Viestejä: 3 093
  • Ia cen Alphasuttans' waalii, sen yxin on onni.
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #13 : 02.12.2009 18:34:14 »
Käänä vain äkkiä lisää, minä pidän ;)

~Nala~

"Raiskaus? Check. Paha ikäero? Check. Graafista lapsipornoa mielellään raiskauksena? Check. Insestiä? Check.
Verta ja suolenpätkiä? Check. Raiskaajaan rakastuminen? Check... JULMA-NALA TÄÄ ON SUN!!!"

Rassermus

  • ***
  • Viestejä: 548
  • Do you like it? I like it. I lööööv it!
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #14 : 02.12.2009 19:10:56 »
AAAAaaws<3
Ihana<3 Kivaa, ku bella tiputti sen kuvan :)
Joo. Ei oikee pysty sanoo mitää järkevää, raskaan työpäivän jälkeen, mut JATKOA kiitos :D

kakku.

  • ***
  • Viestejä: 501
  • I know it hurts, it was meant to
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #15 : 02.12.2009 19:22:49 »
Miks Bella lähti menee! Oi, miksi?! :D Tietty ne menee sit samaan kouluun ja rakastuu ja tällee :D Mutta toivottavasti he tapaisivat uudestaan pian :D
But I am the chosen one.
Avatar by Aiju

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #16 : 02.12.2009 21:52:50 »
mmariaä: Kiitos! Tuo kyseinen biisi kuuluu lemppareihini myös. ;) Harmi että virheitä löytyi ja yritän kyllä koko ajan parantaa työni laatua. Toivottavasti jatkossa ei sitten olisi niin kovin paljoa virheitä. Kiitos kommentista! ♥
mouu: Kiitos! Yritän koko ajan parantaa tulosta ja toivon parantuvani myös tämän avulla lisää ja virheistä vältyttäisiin. Kiitos! ♥
nalinea: Kiitos, yritän saada parin päivän sisällä jatkoa. :)
Rassermus: Kiitos! Kaikki kommentit ovat kivoja ja tervetulleita! ♥
katriqqq: Kiitos! Se selviää pian. ;)
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #17 : 04.12.2009 22:23:40 »
Tässä tää kolmosluku olis. :) Kiitokset jälleen kerran culliinalle!! :D

3.luku
BPOV
Istuin omassa ruosteisessa vanhassa autossani matkalla kohti Jacobin kotia. Ajaessani puiden ympäröimänä, huomasin niiden vihreän värin muistuttavan Edwardin silmiä.

Ah! Miksi jatkan tätä? Joka puolella on jotain, mikä muistuttaa Edwardista. Esimerkiksi, tuulessa heiluvat siniset kukat keskellä niittyä muistuttavat hyvin paljon sinistä napitettavaa paitaa joka hänellä oli ollut yllään. Ja tapa jolla aurinko paistoi tuulilasiini, muistutti minua kuinka hänen hymynsä oli valaissut huoneen. Mikä minussa oli vikana? Hän oli vain poika.

Käänsin katseeni takaisin tiehen ja käännyin Jacobin ajotielle. Hän oli jo puolessa välissä vastassa, sillä hän oli aika varmasti kuullut kovan moottorini äänen kilometrin päästä. Kiemurtelin penkistäni pois ja kävelin hänen luokseen.
 
''Bella!'' Hän kajautti. ''Kiitos todella paljon kun hait ne kuvat minulle! Olisin voinut hakea ne itse mutta siellä on tulossa hyvin tärkeä jalkapallopeli ja..'' Hiljensin hänet. ''Jaa jaa, mitä varten parhaat ystävät ovat olemassa?''

''No, olen kiitollisuuden velassa sinulle.'' Hän vakuutti. Olin avaamassa suuni antaakseni hänelle näsäviisaan vastauksen mutta hän heilautti minut jättimäiseen halaukseen. Hän tiesi, että vihasin tälläisiä halauksia. Olen aina ollut huomattavasti lyhyempi kuin hän ja eikä hän koskaan huomaa olla käyttämättä tilaisuutta tehdä jotain mikä saisi minut tuntemaan itseni entistä lyhyemmäksi.

Eikö hän ollut hauska?

''Jake! Laske minut alas nyt heti!'' Vinguin pienellä toivolla että hän ehkä jopa kuuntelisi minua.
Hän antoi minulle ilkikurisen virnistyksen. ''Sopii minulle.'' Tiesin mitä oli tulossa ja kiljuin kun hän tiputti minut mutaan. Hän olisi kuollut. Hän oli ollut enemmän kuin tietoinen kömpelyydestäni ja hän tiesi etten voinut estää itseäni tippumasta.
Päästin jättimäisen huokauksen ja tuijotin häntä vihaisesti, mutta hän oli huonommassa kunnossa kuin minä. Hän vain seisoi edessäni täristen, yrittäen estää nauruaan.

''Haha. Erittäin hauskaa.'' Nurisin. Yritin nousta, mutta jalkani liukastuivat altani ja kaaduin uudestaan.
Hän ei kestänyt enään. Hänen valmiiksi punainen naamansa räjähti kuin tulivuori nauruun. Sillä välin kun pääsin seisomaan, hän jo pyöri maassa nauraen hysteerisesti. Kuinka hän kehtasi nauraa minulle!

 Juoksin hänen luokseen ja potkaisin häntä. Hetken päästä hypinkin jo ympäriinsä yhdellä jalalla pitäen toisesta kiinni. Olin unohtanut, että Jacob ei ollut yhtään vähempää kuin tiiliseinä. Kaikki hänen jalkapalloystävänsä olivat tiiliseiniä. Hänen silmänsä suurenivat ja hän alkoi nauraa vielä kovempaa.

No, siitä olin varma, etten jäisi tänne istumaan koko päiväksi kuuntelemaan kuinka minulle naurettaisiin. Puhdistin housuni mudasta ja lähdin rajuilman lailla kohti autoani.

''Bella!'' Hän takelteli. ''Odota! Olen pahoillani, pelleilin vain vähän!'' Hän alkoi laahata minua kädestä pitäen kohti kotiaan. ''Älä viitsi, mennään sisälle. Ostin tänään kokista ja..''
Keskeytin hänet, jälleen. ''Jacob Black, sinä lasket minut nyt heti vapaaksi ja annat minun lähteä kotiin.'' Yritin kuulostaa ankaralta ja itsevarmalta.

''Ihan miten vain Bella, jatka 'ankaran äänen' harjoittelua. Keskeytit minut töykeästi ennen kuin kerkisin loppuun. Olin sanomassa että ostin sinun suosikki limonadia koko maailmassa - appelsiini limonadia.'' Kiljaisin ja kasvoni muuttuivat automaattisesti jättimäiseksi virnistykseksi. Hän tiesi heikkouteni.

Seurasin häntä sisään ja istuin samalle pienelle sohvalle sillä välin kun hän haki limonadit. Hän ojensi minulle omani ja istui viereeni.

''Joten Bella, mikä sinulla kesti niin kauan hakea ne kuvat?'' Hymy leikki hänen huulillaan. Päätin pelata mukana.
''No Jake, jos et sattunut huomaamaan, tänään satoi ja minun piti mennä kahvilaan sitä myrskyä pakoon. Minulla oli niin kylmä että minun oli ostettava extra-iso kuppi kahvia. Oli hyvä, että menin sinne. Muuten olisin voinut saada keuhkokuumeen ja olisin ehkä voinut kuollut siihen. Silloin se kaikki olisi ollut sinun syytäsi!'' Yritin pitää kasvoni tyhjinä tunteista.

Jacob pyöritti silmiään. ''Niin, okei Bella, tiedän että olet maailman hitain juoja, mutta ei silti kahvin juonti vie sinulta tuntia, ja 'pelottava myrsky' oli vain suihku, joten haluatko kertoa minulle mitä oikeasti tapahtui ennen kuin pakotan sinut kertomaan?'' Hänen äänensä oli ankara, arvovaltainen; toi mieleeni vanhojen Intiaanejen ja cowboysien leffojen johtajan äänen.

''Okei, hyvä on.'' Nurisin periksi antamisen merkiksi. ''Alkoi sataa ja minulla ei ollut mukana sateenvarjoa joten menin kahvilaan. Se oli täpötäysi ja minulla oli nämä,'' Kaivoin kuvat takkini taskusta ja ojensin ne, ''taskussani joten menin istumaan ainoalle vapaalle paikalle koko kahvilassa ja sattui niin, että siellä pöydässä istui jo joku poika.'' Hänen silmänsä melkeinpä tippuivat kuopistaan. Punastuin ja katsoin alas käsiini sen jälkeen kun olin viskannut kuvat hänelle.

Hän yllätti minut nauramalla. ''Ja sinä flirttailit hänen kanssaan, etkö tehnyt niin Bella? Dam, voin huonosti pojan puolesta, hänellä oli varmasti vaikeaa edes tehdä lausetta kun olet lähellä.'' Pyöritin silmiäni; En tahtonut kertoa hänelle että se oli ollut täsmälleen toisin päin.

''En oikein tiedä, hukkasin vain ajan kulun.'' Sanoin nostaen päätäni ja katsoen häneen.
''Okei, jessus en tarkoittanut mitään, se vain, että et ole koskaan antanut huomiota muille pojille, paitsi minulle tietenkin, ja sinä puhuit hänen kanssaan tunnin. Hänen täytyy olla jotenkin erikoinen.'' Hänellä ei ollut ajatustakaan.

''Mutta siinä oli kaikki,'' sanoin nopeasti, '' ja sitten menin kotiin ja tein ruuan Charlielle.'' En ollut oikeastaan puhunut Charlielle koko ruoka-aikana - Olin liian kääritty omiin ajatuksiini.

''Kuulostaa siltä kuin sinulla olisi ollut hauskaakin, oh touchdown!'' hän hyppäsi pystyyn ja hihkui televisiolle. Tämä oli yksi syy miksi tykkäsin Jacobista. Kun minulla oli epämukavaa, hän vaihtaa välittömästi puheenaihetta.

Annoin hänelle hymyn. ''Jacob, tiesitkö että ensi vuonna on sinun aika tehdä touchdowneja miljoonien ihmisten edessä.'' Osoitin ensimmäistä riviä seisojista, '' ja olen siellä kannustamassa sinua.''
Hän käveli luokseni ja antoi minulle suloisen halauksen. ''Sellaista sen pitäisikin olla, parhaat ystävät ikuisesti, ja sinä olet ensimmäinen ihminen jota tulen halaamaan heti pelin jälkeen.''
Hykerrellen halasin häntä takaisin. ''Täsmälleen, sellaista sen pitäisikin olla.''

EPOV

Paiskasin Volvoni oven kiinni ja kiirehdin sisään.
''Hei kullannuppu, minkälainen päiväsi oli?'' Äitini kysyi. Hän oli aina hyvin rakastavainen - enemmän kuin ansaitsin. Mutta minulla ei nyt ollut aikaa käydä hänen kanssaan pitkää keskustelua.

”Hyvä” Vastasin nopeasti samalla kun kiirehdin portaikkoon. Mutta ennen ensimmäistä askelta ajatus osui minuun. Käännyin nopeasti äitini puoleen.
''Um äiti, mihin yliopistoon Alice ja Emmett olivatkaan menossa?'' Tiesin sen olevan Californiassa ja melko varmasti alkavan B:llä, ehkä se oli sama mihin Bella ja minä olimme menossa.

''He ovat menossa Breckenin yliopistoon, miksi sitä kysyt?'' Kohautin olkiani.
''Ihmettelin vain.'' Ja sen sanottua juoksinkin portaat ylös ja makuuhuoneeseeni. Kun olin kiirehtinyt makuuhuoneen ovesta sisään, säntäsin suoraa pöydälleni. Sen pitäisi olla täällä jossain. Nopeasti kävin hyväksytyt yliopisto kirjeet läpi etsien sitä yhtä josta elämäni, oudolla tavalla, riippui.

''Kyllä!'' Huusin kun vihdoin löysin sen yhden mitä olinkin etsinyt. Olin varma että aikaraja oli jo mennyt, mutta perheelläni oli suhteita kaikkialle. Näpsyttelin paperilla olevan numeron ja odotin malttamattomasti jonkun vastaavan.

''Breckenin yliopisto, Diane puhelimessa.'' Keski-ikäisen kuuloinen nainen sanoi. Hänen äänensä oli melkoisen nenäkäs.
''Hei, minun nimeni on Edward Cullen, mietin jos voisin kirjautua yliopistoon täksi vuodeksi. Minulla on hyväksymiskirje edessäni.'' Yritin käyttää ihaninta mutta samalla varmimman kuuloista ääntäni.

''Sori kullannuppu, ylitit aikarajan. Pelkäänpä että on jo liian myöhäistä kirjautua.'' Olin yli ärtymyksen. Aioin tehdä sen mitä vihasin kaikista eniten - tuoda perheeni nimen mukaan.

''No sitten, voisitko tehdä palveluksen ja kertoa rehtorille että Edward Cullen kiittelisi jos hän voisi tehdä pienen poikkeuksen aikarajaan.'' Hän kuulosti pelästyneeltä kuullessani kuinka julma ääneni oli.

''Um okei, odota sekunti kiitos.'' Hän asetti puhelimen alas ja taustalta pystyin kuulemaan nimeni mainitsemisen ja paljon puhetta.

Uusi ääni vastasi puhelimeen. ''Hei Edward, tässä on Betty Anderson, tämän yliopiston rehtori, tietenkin voimme tehdä poikkeuksen sinulle. Se on vähintä mitä voimme tehdä teidän perheellenne anteliaan lahjan vastapainoksi.''
 Hymyilin; tämä tulisi olemaan helppoa. Jatkoin puhumista hänen kanssaan ja järjestelimme koko lukujärjestykseni ensi lukuvuodeksi.

Kun olin sammuttanut puhelimeni, lähdin alakertaan lounaalle. Jokainen oli jo istumassa pöydässä odottamassa minua.
''Vihdoinkin!'' Emmett voihkaisi. ''Olin nääntyä kuoliaaksi.''
”Sori” Mumisin samalla kun menin istumaan paikalleni.

Äitini antoi minulle hämmästyneen katseen. ''Kenen kanssa puhuit kulta?''
Virnistin innoissani uutisten ansiota. ''Breckenin yliopiston, ilmoittauduin aloittamaan kouluni siellä muutaman viikon kuluttua.'' Jokainen voisi kertoa kuinka ylpeitä olivat päätöksestäni.

''Jee! Olemme menossa yliopistoon yhdessä!'' Alice kiljui samalla kun juoksi halaamaan minua.
''Vaikuttavaa! Cullenin lapset tulevat Breckeniin!'' Emmett jyrähti ojentaessaan kätensä antaakseen rystyslyönnin.

''Olemme niin ylpeitä sinusta.'' Isäni sanoi. Nuo sanat merkitsivät minulle paljon. Katsoin äitiini, hän näytti iloiselta, onnen kyyneleet silmissään. Loppu ruokailu kului samaan tapaan - jokainen oli iloinen omasta syystään ja minä olin omastani.
Ruokailun jälkeen Alice lähti ostoksille, Emmett lähti pelaaman jalkapalloa joidenkin kavereittensa kanssa, äitini siivosi keittiötä ja isäni meni töidensä kimppuun. Minä menin hiljaisesti pianoni luokse.

Nuorempana soitin yleensä koko ajan. Se oli jotain sellaista mistä nautin, kunnes tunsin, ettei minulla ollut oikein mitään syytä soittaa enää. Nyt soittaminen oli harrastus.

Istuin keskelle penkkiä ja otin Bellan kuvan takataskustani ja laitoin sen nuottitelineelle. Katsoin nopeasti kuvaan ja sitten koskettimiin.
 Aloitin soittamisen.


Kommenttii??  :D
« Viimeksi muokattu: 04.12.2009 23:25:31 kirjoittanut NiNNNi »
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

vampirecobra

  • ***
  • Viestejä: 31
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #18 : 04.12.2009 23:15:56 »
no niin!!! hyvä. toi "he lost it", niin sen tarkempi, tai suomalaisempi käännös on että, "hän ei kestänyt enää" tai sinne päin.
mutta muuten hyvää ja selkeää tekstiä ;D

jatka vaan! 

Rassermus

  • ***
  • Viestejä: 548
  • Do you like it? I like it. I lööööv it!
Vs: Dear Bella, Count me in (K-13)
« Vastaus #19 : 05.12.2009 00:31:33 »
AWWW<3
Söpöö. Ei oikee muuta nyt osaa sanoo :D
Jaatkoa<3 ehkä sillon jotain järkevämpää sanomist.