Kirjoittaja Aihe: Tässä kaikki / Tämä on lopullisuus || Hermansy, melankolinen draamaraapalesarja 7/7, S  (Luettu 2277 kertaa)

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 391
Nimi: Tässä kaikki / Tämä on lopullisuus
Kirjoittaja: Arte
Ikäraja: S
Paritus: Hermione/Pansy
Tyyli: melankolinen parisuhdedraama
Yhteenveto: Tää on nyt sun todellisuus
Tää on nyt sitä, tässä kaikki,
Tää on lopullisuus
Tän ulkopuolella päivät valuvat hukkaan

Apulanta - Aggressio

Osallistuu: Spurttiraapale, Otsikoinnin iloja

A/N Vilna toivoi angstista Hermansya välirikko-teemalla. No hei, tämä on niin lähellä angstia kuin osaan kirjoittaa, joten toivottavasti tykkäät ♥

Julkaisen joka päivä yhden raapaleen spurttihaasteen tahtiin.


TÄSSÄ KAIKKI / TÄMÄ ON LOPULLISUUS

#1

Edellisestä seksikerrasta oli jo varmaan kuukausi. Hermione rynni hiusharjaa kuontalonsa läpi huulet yhteen puristettuina. Harja alkoi olla jo kovia kokenut, ja yksi piikki katkesi pahaan takkuun. Hermione ärähti turhautuneena ja viskasi harjan pitkin käytävää. Seuraavaksi hänen teki mieli tarttua hammasharjoja hautovaan mukiin ja heittää sekin harjan perässä.

Kaikki tuntui olevan huonosti.

Töissä oli valtavasti hommaa. Kingsley oli alkanut vihjailla, että saattaisi pian olla valmis jättämään toimensa, ja häneltä odotettiin paljon lyhyessä ajassa. Lisäksi puoli ministeriötä tuntui sairastuneen kärmesrokkoon ja kaikki seisoi. Ronilta oli tullut pöllö, jossa tämä valitti ties mistä turhasta.

Eikä hän edes muistanut, milloin oli viimeksi suudellut vaimoaan!
« Viimeksi muokattu: 05.02.2017 11:45:13 kirjoittanut Arte »


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 391
2#

Hermione pyöri sängyssä ja vilkuili kelloa. Herätykseen oli vielä tuntikausia aikaa. Hän ei kuitenkaan pystynyt nukkumaan, ei, kun sänky tuntui niin autiolta ja kylmältä.

Pansy ei ollut tullut taaskaan yöksi kotiin.

Hermione puuskahti voimakkaasti ja kapusi keittämään teetä. Oli sama aloittaa jo päivän työt.

Sydänalaa hieraisi, kun hän tavoitteli maitoa jääkaapista ja näki post-it-lapun, johon oli raapustettu Pansyn piskuisella käsialalla ”Olet rakas rakas!” Sen ylle oli piirretty sydämiä satava pilvi. Liikkumistaika lapussa oli jo hiipumaan päin eikä sydämiä tihkunut pilvenreunalta kuin enää yksi tai kaksi kerrallaan.

Hermione niiskaisi, nappasi maitokannun käteensä ja paiskasi jääkaapin oven kiinni. Jotain kaatui sen sisällä.


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Lunalotta

  • Valon ja ilon tuoja
  • ***
  • Viestejä: 1 064
  • Kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti
    • Smaragdien säihke
Miten mä jotenkin arvasin, että tää Hermansy olisi sun kirjoittamasi. :D Sä oot Hermansyjen ammattilainen ja aktiivinen kirjoittaja! Hermansyyn oon tykästyny jonkin verran just sun ficcien lukemisen ansiosta. Ja nää rapsut on taas yks todiste siitä kuinka hyvin sä osaat kirjottaa näistä kahdesta. :D On ikävää, että Hermionella ja Pansylla on ilmeisesti jokin riita tai vastaava, ja vielä työpaineitakin päälle.. No, toivottavasti Hermione selviää.
Ootan innol lisää näitä, kivaa ku tulee joka päivä aina uus :)
Ex-SparklingAngel
Tupani on Puuskupuh
Kaakao ja suklaa ovat lähellä sydäntä <3
Laittakaa ihmeessä yksityisviestiä jos haluatte jutella tai tutustua, ilahdun suuresti :)

listaus

Avasta kunniat Fractalle <3

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 391
SparklingAngel, villi veikkaus osuu melko usein oikeaan, jos veikkaa Hermansyn kirjoittajaa! :D Kiva että olet lämminnyt paritukselle, koska on nämä niin ihania yhdessä. Toivottavasti pidät lopuistakin raapaleista.


3#

Tässäkö tämä nyt on, Hermione pohti kaataessaan itselleen toisen lasillisen punaviiniä. Tulipesä hehkui pirullisena ja oli sitä mieltä, että polttopuita oli ihan turha säästellä, koska mitä väliä. Millään ei tuntunut olevan mitään väliä.

Tällaistako tämä on, ajatukset toistivat, istun tässä yksinäni tuijottaen olematonta takkatulta ja kitaten viiniä. Pansy on taas ylitöissä, jos edes ehtii yöksi kotiin. Olemme aviopuolisoita, mutta elämämme tuskin kohtaavat toisiaan. Kuulumisissa kuuluu ”minulla on todella kiire, en ehdi nyt jutella, kulta”.

Koukkujalka puski hänen säärtään. Hän nosti kissan syliinsä. Katti kieri hetken onnellisesti kehräten hänen reisiensä päällä ja asettui sitten kerälle. Hermione huokaisi uupuneena ja sulki silmänsä.


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 391
A/N Hups, eilen unohtui postata! Tässäpä siis kaksi.


4#

”Älä viitsi”, Pansy tiuskahti ja viskasi viittansa naulakkoa kohden. ”Minulla on ollut ihan järkyttävä viikko enkä oikeasti jaksa käydä tätä läpi juuri nyt!”

”No milloin sitten!” Hermione kimpaantui. ”Sinulla ei ole koskaan aikaa!”

”Paraskin puhuja! Sinulla on ihan yhtä kiireistä kuin minullakin!”

”Minä sentään tulen aina yöksi kotiin.”

Pansy katsoi häntä halveksuvasti harppoessaan keittiöön. ”No ollaanpas sitä tänään niin neiti Täydellisyyttä että. Ei näköjään enää edes kannata tulla yöksi kotiin, jos tämä on vastaanotto. Minä en ihan oikeasti jaksa tätä nyt, Hermione.” Ja Pansy nappasi paahtoleivän ja teekupin mukaansa ja lukkiutui kylpyhuoneeseen.

Hermione lysähti keittiönpöydän ääreen ja hautasi kasvonsa käsiinsä.



5#

”Näytät väsyneeltä.”

”Onko teillä ollut koskaan Harryn kanssa sellaista, että mikään ei varsinaisesti ole pielessä mutta kaikki kuitenkin on?”

”Kuulostaapa kryptiseltä”, Ginny kohotti kulmiaan. ”Mitä Pansylle kuuluu?”

”Sehän tässä onkin”, Hermione puuskahti ja katsoi apeasti ympärillään olevan kahvilan eloista hulinaa. ”En oikeastaan tiedä. Hän on niin kiireinen ettemme ehdi edes vaihtaa kuulumisia. Hän on jatkuvasti töissä ja stressaantunut, ja minä olen jatkuvasti töissä, koska Kingsley ja kärmesrokko. Enää hän ei edes tule kotiin yöksi, koska riitelimme niin pahasti.”

Ginny taputti häntä lohduttavasti kädelle. ”Kyllä se siitä. Se on vain väliaikaista. Kunhan kiireet helpottavat, saatte taas juteltua.”

”Niin kai”, Hermione mumisi.



“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 391
A/N Viimeiset kaksi.


6#

Hermione jähmettyi ulko-ovelle. Asunnosta kuului ääniä. Sydän ehti tykyttää hetken ennen kuin Koukkujalka askelsi esiin hännänpää rauhallisesti heiluen.

Hermione selvitti kurkkuaan. ”Pansy?” Hän ei tiennyt, mitä hänen pitäisi tuntea.

Makuuhuoneesta ei kuulunut vastausta, mutta äänet jatkuivat. Hermione ei uskaltanut mennä sisään.

”Tulin vain hakemaan muutamia vaatteita”, Pansy totesi kiitäessään makuuhuoneesta kylpyhuoneeseen. Hermione pidätteli vapisevaa hengitystään kuunnellessaan, kuinka vaimo kolusi peilikaappia. Viimein hän kavahti kauemmas, kun Pansy suhahti hänen ohitseen eteiseen.

”Pitää mennä takaisin töihin”, ja ovi kävi.

Hermione valui itkemään seinää vasten. Koukkujalka tuli puskemaan hänen naamaansa. Hän rutisti kissan syliinsä ja alkoi ulvoa.

En minä tällaista halunnut, mistä tämä tuli.



7#

Ovi kävi. Hermione veti täkin paremmin ylleen ja puristi silmänsä kiinni.

Hiljaiset askeleet kulkivat asunnossa, kunnes ne saapuivat sängyn viereen. Vaatteet tömähtivät lattialle, ja paino laskeutui sängylle. Oli hetken aikaa hiljaista. Sitten Hermione tunsi varovaisen kosketuksen olallaan. Hän nyyhkäisi.

Pansy ujuttautui peiton alle ja painautui häntä vasten.

”Otin pari päivää lomaa.”

Tuntui kuin kuukausien paine olisi hulahtanut kehon läpi. Vartalo valahti rennoksi, ja hän pystyi taas hengittämään. Kyynel vierähti silmäkulmasta, kun Pansy puristi häntä lujempaa itseään asti.

”En saanut sitä ylennystä.”

”Olen pahoillani, kulta.”

”Niin. Raadoin ihan turhan takia. Ja olin ihan hirveä sinulle.”

”Meillä oli molemmilla liikaa stressiä.”

”Silti. Ja kaiken kukkuraksi se ärsyttävä Watson sai sen työn.”

”Voi ei.”

”En halua enää ajatella sitä. Nyt vasta oikeasti tajuan, miten ikävä minulla on sinua ollut.”

Hermione kääntyi ympäri ja kietoi itsensä vaimonsa ympärille. ”Minulla on ollut ihan hirveän ikävä. Ei enää ikinä tehdä niin paljon töitä ettei ehditä puhua toisillemme.”

”Niinkö meinaat?” Pansy suuteli hänen ohimoaan. ”Miten meinasit onnistua siinä sitten, kun sinusta tulee taikaministeri?”

Hermione hymähti. Hän oli kaivannut Pansyn huumorintajua niin paljon. Hän oli kaivannut Pansya niin paljon. Tyhjä elämä tasapaksuna, itsestäänselvänä puolisona oli tuntunut tyystin merkityksettömältä.

”Minä palkkaan lisää apulaisia”, Hermione vannoi ja suuteli Pansya lujaa.



“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 396
  • kuppi teetä kaipaukseen
Tämähän oli kiva rapsusarja. Angstia ja elämänmakuista, realistista draamaa. Sitä miten on liian kiire, väsymys tekee ärtyneeksi ja lopulta kaikki tuntuu olevan huonosti. Onneksi viimeisessä rapsussa asiat kääntyivät parempaan suuntaan, pari päivää lomaakin.

Kielellisesti tätä oli kiva lukea, pidin myös pienistä yksityiskohdista, kuten hiipuvasta lappusesta, peilikaapista ja siitä miten jotain katuu jääkaapin sisällä (se tuntui kertovan paljon sisältöään enemmän). Koukkujalka oli tietysti ihana, kivaa että se oli mukana <3

Lainaus
Koukkujalka puski hänen säärtään. Hän nosti kissan syliinsä. Katti kieri hetken onnellisesti kehräten hänen reisiensä päällä ja asettui sitten kerälle. Hermione huokaisi uupuneena ja sulki silmänsä.

Tämä oli ihana kohta, pidin. Tuntui näin toisella lukukerralla, että tuo toinen, lyhyt lausahdus vähän tökkää, mutta se on vain oma mielipiteeni.

Kaiken kaikkiaan tämä oli oikein miellyttävä, kiitos.
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 548
  • 707
Uu, Hermansya! Tosin sitä kyllä sinulta osaa odottaakin ja mukava palata sen pariin, kun tietää, että nyt mennään tutuilla vesillä. Vaikka tämä olikin angstinen niin minusta sekin genre sujui sinulta tosi hyvin. Silti tässä oli draamaa, eikä menty liian pohjalla, joka oli minusta vain hyvä asia. Olen kehunut sinua ennenkin realistisuudesta ja tähän se osuu mielestäni myös hyvin.

Pidin siitä, miten tämä eteni kiireiden jatkuessa ja kuinka Hermione turhautui koko tilanteeseen. Sekin oli kiva, ettei Pansya oikeastaan nähty juurikaan ficin aikana, vaan paino oli vain Hermionessa. Silloin Pansyyn jäi sellainen tarkoituksellinen etäisyys, mikä Hermionellakin oli aviopuolisoonsa. Lopussa kuitenkin oli ihana, kun Pansy sitten tulikin kotiin ja lupasi ottaa pari päivää vapaata. <3 Se oli varsin herttainen loppu, vaikka liikaan siirappiin ei sorruttukaan.

Kiitos siis, että linkkasit tämän. <3
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 391
Isfet, kiva että tämä tuntui realistiselta! Tuntui vähän epävarmalta tätä kirjoittaessa, että tuleeko tämä kaikki tunteilu nyt liian ilman pohjaa, mutta hyvä jos ei. Kiitos paljon kommentista, ihanaa että pidit ♥

Odo, kiitos kommentista! Mihinkäs kettu karvoistaan jne. Joo, loppu oli kyllä varsin siirappinen tähän muuhun tekstiin verrattuna. :D Mutta tuntui että tilanteet olivat lähinnä väärinkäsitysten ja liiallisen ulkoisen stressin aiheuttamia, ja sitten kun ne väistyivät, pystyttiin taas vähän normalisoimaan tilannetta.


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman