Hyvä poliisi, paha poliisi
Author: Liinalotta
Fandom: Twilight yhä, tämä(kin) ennen Houkutusta. :--D ..Ja myös Aamunkoita.
Pairing: Viittaus Charlie/Billy.. ;--o Ja viittaus Charlie/Renée. Ja viittaus Billy/Sarah (Billyn vaimo) JA viittaus Charlie/Sue. Charlie oikein vauhdissa. ;---)
Rating: K11
Disclaimer: Stephenie Meyer omistaa kaiken. ;___; Minä omistan vain juonenpätkän..
Genre: Angst, jotenkin fluffy. Vähän slashia? ..Ja jotenkin huumori. ;--o
Warnings: Slash, ehkä kiroilua, Charlie kännissä. :--pp Muutin kirjan juttuja vähän, katsokaa kirjoittajan huomiot!
Summary: ” HÄN JÄTTI MINUT! HITTO VIEKÖÖN, BILLY, HÄN JÄTTI MINUT! ”
A/N: Tälläistä taas Liinalotalta.. Tämäkin idea painosti mua pitkään, ja nyt päätin kirjoittaa tän. Kahden ensimmäisen kirjoittamisessa meni jo oma aikansa (toinen oli triplaraapale, toinen songfic), ja nyt pelottaakin, että meneeköhän tää ihan yöhön kun saan tämän valmiiksi. :l jokatapauksessa aion saada tämän yhdeltä istumalta valmiiksi! Joo ja muutin sitten taas kirjan juttuja.. Renée jätti Charlien kun Bella oli viisivuotias, ja Sarah (yhä Billyn vaimo) kuolee siitä neljän vuoden päästä. JA Billy ei ole pyörätuolissa!
Guadaloupe nosti ikärajaa.
CharliePOV
” Renée? Bella? Minä olen kotona! ” Kailotin hiljaisen kuuloiselle talolle, ja heitin asevyöni naulaan.
” Muistattehan varmaan, että menemme tänään La Pushin kyläjuhliin! ” Jatkoin huuteluani, ja saavuin keittiöön.
” Joten laittautukaa valmiik- ”, sanoin, mutta ääneni hiljeni, kun huomasin jonkun lapun keittiön pöydällä. Nostin lapun nopeasti käteeni.
Charlie, lapussa luki.
Minä ja Isabella lähdimme. En kestä olla enää hetkeäkään Forksissa. Toivon, että voimme yhä olla yhteyksissä.
Olen pahoillani.
Sinun,
Renée.
Lysähdin voimattomana tuolille, ja katsoin pöydän pintaa lasittunein katsein. Pöydällä oli myös kaksi kultasormusta. Sormukset, jotka olin antanut Renéelle häissämme. Nostin sormukset käteeni, mutta heitinkin ne nopeasti pois. Kyyneleet valuivat silmistäni.
” Pikku Bellani. Vaimoni ”, kuiskasin hiljaisuuteen, ja painoin kasvoni käsiäni vasten.
Itkin hiljaa viisi minuuttia, mutta sitten mieleni täytti viha. Viha sitä halpamaista lutkaa kohtaan, jota myös Renéeksi kutsuttiin. Nousin kiukkuisena ylös tuolilta, ja suunnistin viinakaapilleni. Nappasin pari pulloa, jotka join nopeasti loppuun. Otin pari muuta pulloa, ja kävelin takaisin keittiöön. Törmäsin seinänpieleen, ja löin pääni, mutta se vain nauratti hiprakassani.
” Kuka niitä naisia kaipaa? Kuka? Kuka? Ei kukaan! Charlie on kingi, ei täällä ketään helkutin naisia tarvita! ” Uhosin, ja kaaduin lattialle. Avasin kaljatölkkini, ja join sitä, vaikka vieressäni olikin neljä muuta avattua tölkkiä.
Parin muun jälkeen nousin ylös, läikyttäen kaljaa lattialle. Laskin juomani epävarmasti pöydälle, ja avasin taas uuden tölkin. Join pienen hörpyn siitä, mutta miltei sylkäisin sen ulos.
” Mitä paskaa tämäkin on? ” Huusin, ja katsoin tölkkiä. Kevyt omenasiideri, tölkissä luki. Luettuani nimen sydämessäni läikähti.
” Saamarin nainen! Ottaisi omat paskajuomansa mukaansa ”, sihahdin, ja heitin tölkin lavuaariin. Kuului sihahdus, ja juoma kaatui lavuaariin.
Join avattua tölkkiäni, kunnes kuulin puhelimen pirinää. Lähdin liikkeelle tölkki kädessäni.
” Puheliin, puheliiin? Missä sinä oleeet ”, sammalsin, etsien puhelinta katseellani. Puhelin pirisi yhä.
” PUHELIN PERKELE, TULE ESIIN TAI AMMUN! ” Huusin, ja samassa löysin puhelimen.
” Hieno poju, ei tarvitse ampua sinua ”, sanoin, ja nostin tölkin korvalleni, ihan kuin se olisi kuuloke.
” Tölkkilässä ”, vastasin korva tölkkiä vasten.
Kukaan ei sanonut mitään, ja puhelin pirisi taas.
” Mitä hemmettiä, johan minä vastasin tähän hemmetin puhelimeen ”, sanoin, ja nostin esineen silmieni eteen.
” Ethän sinä olekaan puhelin! ” Älähdin nopeasti, ja nostin kuulokkeen.
” Puhelin! ” Huudahdin kuulokkeeseen.
” Öhh.. Charlie? Täällä Billy. Oletteko te tulossa kyläjuhliin vai ette? ” Billyn epävarma ääni kysyi.
” Kyläjuhlat! Totta kai minä tulen! Odotas hetki, tulen aivan pian.. ” Sanoin, ja paiskasin puhelimen kiinni. Lähdin pikapikaa suunnistamaan autoani kohti, mutta join keskeneräiset juomani loppuun ensin.
**
” Mitenkäs tämä oikein käynnistyy.. ” Mutisin, ja yritin työntää avainta rattiin. Kuului äkäinen törähdys, ja minä hätkähdin.
” Ei siis tuohon.. ” Sanoin taas, ja tällä kertaa osuin oikeaan koloon. Käänsin avainta, ja auto käynnistyi.
” Hienoa! ” Hörähdin, ja ajoin eteenpäin vahingossa. Auto rämähti talon seinään, ja sammui.
” Samperin auto.. ” Mutisin, ja käynnistin auton uudestaan. Tällä kertaa sain auton peruutettua, ja pääsin kuin pääsinkin oikealle tielle.
Muut autot taisivat rikkoa lakia. He ajoivat minua vastaan, vaikka heidän olisi pitänyt olla toisella kaistalla! Minähän ajoin aivan oikealla kaistalla, vasentahan minä käytin.
” Minun pitäisi pidättää teidät kaikki, mutta en nyt jaksa, sillä minulla on kiire kyläjuhliin ”, mutisin itsekseni, ja heilutin keskisormeani vastaantulijoille. Useimmat näyttivät hieman kummastuneilta, mutta joku näytti keskisormea takaisin.¨
” NONIIN, TÄÄLLÄ MINÄ NYT OLEN! ” Huusin kovaan ääneen, kun olin parkkeerannut autoni keskelle katua La Pushissa. Kaikki kohottivat katseensa, ja Billy nousi ylös nopeasti.
” Cha-Charlie? Missä perheesi on? ” Hän kysyi.
Minä muistin taas, minkä takia olin tässä tilassa.
” HÄN JÄTTI MINUT! HITTO VIEKÖÖN, BILLY, HÄN JÄTTI MINUT! ” Huusin taas, ja Billy katsahti muihin juhlijoihin. Useimmat olivat tukkineet lastensa korvat. Billyn pikku poika tuli Billyn taakse, katsoen minua peloissaan.
” Isi, kuka tuo on? ” Hän kuiskasi, ja Billy nappasi hänet syliinsä.
” Ei kukaan, pojuseni. Odota hetki, Charlie, vien Jacobin takaisin ”, Billy sanoi toisen lauseen minulle. Mies vei poikansa vaimonsa ja tytärtensä luokse, laskien pojan siihen. Hän sanoi pari sanaa muille, mutten kuullut niitä. Viheltelin hiljaa, unohtaen taas humalani syyn.
” Noniin Charlie. Tule, mennään meille ”, Billy sanoi minulle, ja veti minua käsivarresta.
” Mutta mitä me teemme teidän luonanne! Minä voisin juhlia, juhlia vaikka läpi yön! ” Minä sanoin, ja katsahdin haikeana juhlijoihin, jotka katsoivat yhä minua. Ystäväni irvisti.
” En usko, että se on hyvä idea ”, hän sanoi, ja veti minua yhä.
**
” Ja niin siinä kävi. Hän jätti minut. ” Kuiskasin, ja kyyneleet kimposivat taas silmiini. Billy veti minut halaukseen.
” Nohnoh, äläs nyt, Charlie. Tässähän on monta hyvääkin asiaa, eikö olekin? ” Hän sanoi rauhoittelevasti.
” Esimerkiksi mitä? ”
” No, voit.. Keskittyä uraasi. Juoda ”, Billy sanoi, ja kohautti harteitaan.
” Vau. Että voin ihan keskittyä uraani! Hienoa! Sehän tekeekin elämästäni hienon! Entäpä miten saan tyydytettyä itseni? En jaksaisi aina käyttää omaa kättäni! ” Valitin, ja Billy hätkähti.
” No.. Ehkä.. ” Billy sanoi, ja hiljeni. Hän työnsi minua hieman kauemmaksi, katsoen minua silmiin. Kohotin toista kulmakarvaani.
Yhtäkkiä Billy työntyi takaisin minuun kiinni, ja asetti huulensa hellästi huulilleni. Minä hätkähdin, ja yritin tempoa itseäni irti hänestä. Billy kuitenkin tulkitsi tempomiseni myöntymykseksi, ja suuteli minua entistä rajummin. Hän laittoi kätensä ympärilleni, ja haroi hiuksiani. Minä aloin parin minuutin jälkeen sopeutua tilanteeseen, ja suutelin häntä takaisin. Raotin hieman huuliani, ja Billy työnsi kielensä suuni sisälleni.
Se alkoi olla hieman liikaa minulle, ja puraisin häntä huulesta. Billy älähti, ja vetäytyi pois.
” Mitä hittoa sinä oikein teet, Billy? ” Kysyin häneltä hieman hengästyneenä, ja Billy katsoi jalkoihinsa.
” No.. Luulin vain.. ” Hän mutisi. Minä nauroin.
” Luulit! Anteeksi vain, mutta.. ” Aioin sanoa, mutta sammuin Billyn sohvalle.
BillyPOV
Minä katsoin ystävääni, joka oli sammunut sohvalleni. Kosketin hellästi sormellani huuliani, muistaen Charlien huulien kosketuksen omiani vasten. Hetken aikaa Charlie oli vastannut suudelmaani. Kunnes hän puraisi minua.
Mitä hän oikein oli edes sanomassa?
” Mitä sinä oikein aioit sanoa? ” Kysyin hiljaa, ja rytistin kulmakarvojani. Charlie käännähti toiselle kyljelleen, suoraan minuun päin.
” Billy, olet.. Paras ystäväni. Sinulla on vaimo ”, hän sammalti, selvästi unissaan. Minä tunsin pienen kipeän pistoksen sydämessäni.
Olin rakastanut parasta ystävääni jo jonkin aikaa, ja olin odottanut sitä hetkeä, kun Renée lähtisi. En silti voinut jättää vaimoani. Enkä lapsiani.
Minä hymyilin hieman surullisesti.
” Nuku hyvin.. Charlie ”, sanoin, ja sipaisin häntä poskesta hellästi.
**
” Uuughh.. Mikä on tämä kamala päänsärky ja mitä hittoa minä oikein teen täällä? ” Charlie kysyi selvästi hämmentyneenä, ja minä riensin olohuoneeseen.
” Ummmm.. Charlie, muistatko sinä eilisestä mitään? ” Kysyin häneltä vaikeana.
CharliePOV
” Ummmm.. Charlie, muistatko sinä eilisestä mitään? ” Billy kysyi minulta vaikeana. Minä hieroin päätäni hieman, ja kuvat alkoivat palautua mieleeni eilisestä. Kuinka olin löytänyt lapun. Juonut pääni täyteen. Tullut La Pushiin. Puhunut Billylle. Suudellut Billyä.. Mitä, suudellut Billyä?! Ei. Se ei voinut olla mahdollista.
” Minä.. ” Sanoin, mutta keskeytin lauseeni. Billy näytti yhä vaikeammalta, päättelin hänen kasvoistaan että olimme todellakin suudelleet.
” En muista mitään ”, valehtelin nopeasti, silmät hieman leviten.
” Muistan vain, kuinka tulin kotiin ja löysin sen viestin.. ” Sanoin, ja taas itku alkoi kuristaa kurkkuani.
” Nohnoh, Charlie, kyllä sinä siitä yli pääset ”, Billy sanoi, ja taputti olkapäätäni. Hän vaikutti helpottuneelta, kun sanoin etten muista mitään.
NELJÄN VUODEN PÄÄSTÄ:
Billy itki tuskaisesti, nojaten minuun. Minä taputtelin hänen selkäänsä.
” Nohnoh, Billy, äläs nyt. Kyllä sinä tästä yli pääset, aivan kuin minäkin. En osaa lohduttaa sinua yhtä hyvin kuin sinä lohdutit minua.. ” Mutisin, ja Billy tuhahti itkunsa välistä.
” Mitä minä oikein teen lapsieni kanssa? Nyt kun Sarah on poissa, Rebecca ja Rachel ovat varmasti entistä itseensäsulkeutuneempia.. Ja Jacob.. Suloinen, pikku Jacob-poikani! Charlie, mitä minä voin tehdä? ” Billy kyseli. Minä taputtelin yhä hänen selkäänsä.
” Kyllä sinä tästä selviät, Billy. Auttavathan Harry ja Suekin sinua. Ja minä, tietysti. Pärjäät aivan hyvin yksinhuoltajana. Lapsesihan ovat jo aika isoja, kyllä he pärjäävät sinun kanssasi. Ja sinähän voit vaikka palkata apua sinulle! ” Sanoin hänelle, ja Billy itki yhä.
AAMUNKOIN LOPUTTUA:
BillyPOV
” Kyllä, Sue. Minäkin rakastan sinua ”, Charlie sanoi hymyillen Suelle, joka halasi miestä.
Sue hymyili Charlielle takaisin, ja kaksikko katsoi toisiaan silmiin. Minä nielaisin hieman.
” Niin, kuten sanoin sinulle silloin useita vuosia sitten, pääsithän sinä Renéestä yli! ” Sanoin kuuluvalla äänellä, ja Charlie katsoi minua jotenkin erikoisesti.
” Niin. Pääsinhän minä. Kiitos sinun ja Suen ”, hän sanoi, ja hymyili taas.
” Mutta rakkaani, eikö meidän pitäisi nyt mennä syömään? Seth ja Leah odottavat ainakin ruokaa ”, Sue sanoi, ja irrottautui Charlien halauksesta, katsoen taas miestään silmiin.
” Mennään vain, Sue. Heippa, Billy! Tulemme taas huomenna tai myöhemmin tänään ”, Charlie huikkasi, ja veti uuden vaimonsa oven läpi. He kävelivät käsi kädessä, nauraen iloisesti jollekin.
Minä jäin katsomaan heidän peräänsä haikeutta silmissäni. Tuntui, kuin olisin todella menettänyt Charlien jollekin.
A/N2: Huhuhuhuhu, sain tämän kirjoitettua! :--) Meni näihin kolmeen ficciin kyllä aikaakin.. Varmaan klo 15 aloitin, ja kello on nyt 20.40. .___.’ okei, pidin kyllä taukojakin näissä väleissä. Piti siivota, syödä, käydä vessassa etc.. Juuh siis jos haluatte lukaista kahta muuta erikoisparitusficciäni, niin ne ovat Let her go ja Ensimmäinen kerta. :--) Kommentoikaas taas tätäkin, kiitos! :--D Haluaisiko kukaan muuten kuulla lisää Billystä/Charliesta..? Itseäni ainakin hieman kutkuttaisi kirjoittaa tätä lisää. ;--oo
