Kirjoittaja Aihe: Rakkauden väri | S | angst, (femme), draama, ficlet |  (Luettu 1373 kertaa)

Mort

  • ***
  • Viestejä: 571
Kirjoittaja: Mort
Ikäraja: S (varmuuden vuoksi)
Genre: angst, (femmenä tämän kirjoitin), draama, ficlet
Yhteenveto: Miten helposti rakkauden väri voi haalistua?

A/N: Yöhäröilyt vol. 2 - osa ykkösen voit löytää täältä (piilomainontaa). :''D Ei tästäkään ihan tullut sellainen kuin aluksi suunnittelin. Mut joo. Menkööt. Tästä taas kiitos pikkuinen kuuluu toiveajatukselle, jolta kerjäsin jonkinlaisen sanalistan inspiraation lähteeksi. :)

***

Nojaan säänpieksemään mäntyyn, joka seisoo järkkymättömänä vuodesta toiseen samalla paikalla kallion päällä. Puhuri puskee mantereelle jälleen mereltä. Se heittää suolaisia pisaroita kasvoilleni. Vedän käsivarret tiukemmin ympärilleni – ohut takki ja mustat farkut eivät pahemmin lämmitä. Taivaalla lipuu synkän tummat pilvet. Pian sataa – taas.

Kaupunki nukkuu, kun viimein kävelen sen kaduilla mietteissäni. Ja silloin taivas repeää jälleen. Se kastelee kadun tehden siitä tummemman - tummemman kuin ajatukseni. Taivas vuodattaa kyyneleitä, se itkee yhdessä sieluni kanssa.

Mitä meille tapahtui? Minne katosi se tyttö mustassa mekossaan rinnaltani? Minne hävisi se tyttö, jonka vieressä katsoin elokuvia yöpuvussa ja nautin suklaapirtelöä. Minne kadotin sen tytön, joka nauroi juostessaan tähtisädetikku kädessään ympäri pihaa. En tiedä. Sinä vain hävisit.

Avatessani asuntomme – asuntoni – ovea odotan, että sinä syöksyt jostain. Kietoudut kaulaani. Vakuutat rakastavasi. Painat huulet huulilleni. Eksymme makuuhuoneeseen. Kaadumme sänkyyn, jonka lakanat on vaihdettu aikaisemmin päivällä. Tämä kaikki on harhaa.

Kävelen jälleen unissani. Herään hätkähtäen. Olen paniikissa. En tiedä, missä olen. Minä tarvitsen sinua. Tarvitsen käsivartesi ympärilleni. Tarvitsen huulesi kuiskimaan korvaani kaiken olevan kunnossa. Vedät minut syliini, puristat lähelle, pidät kiinni niin kauan, että vapinani helpottaa. Näin ei tapahdu enää.

Huomaan tuijottavani kynsiäni. Lakka on lohkeillut. Pitäisi lakata ne uudestaan. En jaksa. Kuka niihin edes kiinnittää huomiota? Ei kukaan – sillä et ole enää vieressäni.

Miksei kukaan kertonut, kuinka nopeasti ihastus, rakkaus, toista kohtaan voi kuolla. Miten helposti rakkauden väri voi haalistua? Liian helposti. Liian nopeasti.

Olen yksin. Sinä kuljet kaupungilla käsi kädessä uuden rakkaasi kanssa. Hänellä on tummat kiharat, vino hymy ja silmät, joiden muoto muistuttaa mantelia. Ymmärrän, miksi rakastuit häneen. Olen nähnyt teidät. Olen nähnyt, kuinka kuiskaat hänen korvaansa tavalla, jonka piti kuulua vain meille. Hän hymyilee. Tietää, että rakastat. Mutta tiedätkö sinä, että minä rakastan sinua. Rakastan aina. Rakastan ikuisesti.

***

A/N: Myönnettävä on - kliseitä löytyy, mut älkää antako niiden häiritä. Kiitos. Hei ja moi. (En myönnä, että väsyttäisi.) Öhmn. Piristyn ja elän kommentteista.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2014 21:44:05 kirjoittanut flawless »

toiveajatus

  • ***
  • Viestejä: 85
Vs: Rakkauden väri | K-7 | angst, (femme), draama, ficlet |
« Vastaus #1 : 10.02.2013 04:06:18 »
Siis mä oon niin hajamielinen taiteilijasielu, että kommentoin tätä nyt, koska mä tiedän että sä tarviit ihan vähän lisää hymyiltävää huomenna ja koska en saa unta nauraessani sun puhelulle. Yksi kappale pakollista ääwiä tähän.

Öm. Pidin tästä(kin) tosi paljon, ja mulla ei oo mitään muistikuvaa, minkä sanalistan mä oon sulle lähettänyt, mutta hyvä jos se auttoi tai jotain. :'D Okei joo, tässä oli melko kaunis ja sievästi taiteltu pino kliseitä, mutta ne ei olis kliseitä ellei niitä olisi todettu toimiviksi ja ja... No, ne sopi tähän varsin hyvin.

Lainaus
Minne katosi se tyttö mustassa mekossaan rinnaltani? Minne hävisi se tyttö, jonka vieressä katsoin elokuvia yöpuvussa ja nautin suklaapirtelöä. Minne kadotin sen tytön, joka nauroi juostessaan tähtisädetikku kädessään ympäri pihaa.
Tykkäsin noista kysymysajatuksista, se oli söpöjä kun olivat tollaisia arkisia asioita jotka kuitenkin oli jäänyt mieleen söpöiltäviksi. Ja tahdon suklaapirtelöä nyt tai vaikka heti. Tehdäänkö tutkimus siitä, kuinka monta kertaa saan sanan ”söpö” jossain muodossa mukaan tähän kommenttiin? (+ noi lauseet kai kerjäisi peräänsä kysymysmerkkejä ellen väärin luule)

Tässä oli paljon toistoa, mutta se sopi tähän oikein hyvin eikä edes tullut sellainen olo, että kertoja lagaa. Pikemminkin sopi tunnelmaan oikein hyvin. Vähän liikaa sitä saattoi olla mutta se toi sitä omaa tunnelmaansa eikä kertojan tilanteessa välttämättä kauheasti mietitä ajatuksiensa toistoa ja ja..

Öö, yön söpöilyt on söpöilty ja silleen. Katoan vähin äänin paikalta ja vain jätän tämän kommentin tähän huomioitavaksi.

Okei joo tää oli aika huono kommentti mutta kommentti silti. :’D

- the toivis

PS. oot söpömpi kun sun kaikki tekstit yhteensä mut sen sä varmaan tiesitkin :') ♥
To be away from home and yet to feel oneself everywhere at home;
to see the world, to be at centre of the world,
and yet to remain hidden from the world.