Sointuja kissanpäivinä, S

[Clearwater]

Kirjoittaja: Clearwater
Ikäraja: Sallittu
Genre: Draama, jonkinasteinen songfic
Yhteenveto: Jokaiselle kissanomistajalle kissanpäivät ovat varmasti tuttu juttu. Mutta kuunteleeko kuinka monen kissa musiikkia?

A/N: Tämä on siis pieni kirjoitus omasta kissastani Miukusta. Pakko oli kirjoittaa, koska tälläkin hetkellä Miuku kuuntelee musiikkia kanssani.
Alun lainaus on Sweeney Todd -elokuvan kappaleesta "My friends" ja lopun on Siobhan Donaghyn ja Luke Evansin duetosta "Without you", jotka taitavat olla ne meidän muorin lempi kappaleet

~~

”Well, I've come home
To find you waiting!
Home,
And we're together...”

Tupsukorvat kääntyvät suuntaan, josta musiikki tulee. Kaunis eläin keskittyy koko olemuksellaan ja asettuu levollisesti sängyn pehmeälle peitteelle.

Hän kuuntelee.

Sen näkee kissan kasvoilta: niillä on selvä ilme, joka kielii onnellisuudesta. Hän on sulkenut silmänsä ja keskittynyt kuuntelemaan. Jokainen pienikin karvatupsu kissan kehossa on virittäytynyt kuuntelemaan.

Kissa pitää musiikista. Kun hän kuuntelee, mikään ei voi häiritä häntä.

Kissa tekee niin aina. Hänellä on selvät kappaleet, jotka ovat mieleen, keventävät mielen ja ajatukset. Niitä hän jää kuuntelemaan ja sulkee silmänsä levollisesti, odottaa seuraavaa kappaletta ja jatkaa kuuntelua.

Vaikka kissa ei ymmärtäisikään mitä kappaleessa sanotaan, sävellys on sitä kauneinta musiikkia hänen korvilleen. Kaikkein kauneinta sävellystä, kaikkein miellyttävintä kuunnellessaan hän nukahtaa, tuhisee pienesti ja suloisesti, kunnes taas herää ja huomaa kuuntelevansa kenties vielä samaa kappaletta.

Onko joku joskus sanonut, etteivät kissat ymmärrä? Kyllä he ymmärtävät, heillä on sydän ja sielu, heillä on mielipiteet.

Heillä on musiikkimaku. Meidän kissalla on ainakin.

”Without you
The eyes gaze,
The legs walk,
The lungs breath,
The mind churns,
The heart yearns”

[Yökulkija]

Oi aaaaw tää oli söpö. Tosi tosi söpö, oikeasti. Tykkäsin ihan kamalasti.

Jotenkin tuo kirjoitustyyli tässä oli loistavaa, tuo kissoittelu ja tekstin palastelu lyhyisiin kappaleisiin ja pienten asioiden huomioiminen (kuten kuuntelemaan virittäytyneet karvatupsut).

Kissa tekee niin aina. Hänellä on selvät kappaleet, jotka ovat mieleen, keventävät mielen ja ajatukset. Niitä hän jää kuuntelemaan ja sulkee silmänsä levollisesti, odottaa seuraavaa kappaletta ja jatkaa kuuntelua.

Tämä ja sitten tuo viimeinen virke olivat ihan loistavia, tämä koska se on nätisti ajateltu ja sanottu (se että kissalla on mieli ja ajatukset jotka keventyvät mieluisista kappaleista ja että musiikinkuuntelu on kissalla tapana) ja että kissoillakin on musiikkimaku (mitä en ole tullut ajatelleeksi, tosin ainakin meidän koiralla taitaa olla). Muutenkin tuo lopun yhdistelmä sydän ja sielu ja mielipiteet ja musiikkimaku oli osuva. Musiikkimaku, ihan oikeasti. Eläinten musiikkimakua ei tule paljon ajateltua.

Piristävä pieni ja edelleenkin ihan älyttömän söpö pätkä. Kiitän tästä lukukokemuksesta ja illan söpöilyannoksesta ja mitä tahansa tähän kohtaan kuuluukaan sanoa. Aww.

[Clearwater]

Yökulkija, kiitos tästä kommentista. Piristi omaa iltaa kovasti tietää, että tästä pidettiin Haha, ei sitä tosiaan tule eläinten musiikkimakua aina ajatelleeksi. Aww, kiitos tästä kommentista.

[yami]

So true. Minun rakkaalla jo edesmenneellä karvaisella jalkapallollani oli selvästi tapana kuunnella, kun soitin pianoa.  *sniff* Hauskasti olit kuvaillut kissan kuuntelua, vaikkakin pientä toistoa olin havaitsevinani. Hän-sanan käyttö jossain määrin kirpaisi (mutta minussahan se vika on), mutta olisin ehkä käyttänyt kissa-sanan eri variaatioita hän-sanan tilalla ja vähentämään kissa-sanaa.

Onko joku joskus sanonut, etteivät kissat ymmärrä? Kyllä he ymmärtävät, heillä on sydän ja sielu, heillä on mielipiteet.

Tämä kokosi jotenkin tosi nätisti osan kissojen syvimmästä olemuksesta. Ihana.

Tälläistä lisää.

[Clearwater]

yami, kiitän myös sinua kommentistasi. Otan osaa kissasi menetyksestä. Ja kiitos tästä osin rakentavastakin kommentista vielä kertaalleen^^.