Hobitti, Rajallisuuden kajo, k-11, Fili/Kili, (katkelma)

[LittleDreamer]

Ficin nimi: Rajallisuuden kajo
Kirjoittaja: LittleDreamer
Ikäraja: K-11 // Beyond korjasi.
Fandom: Hobitti
Tyylilaji/Genre: Fluff, angst
Paritus/Hahmot: Fili/Kili
Vastuuvapaus: En omista tekstissä esiintyvää paikkaa tai ihastuttavia kääpiöveljeksiä (vaikka miten paljon haluaisin), sillä ne kuuluvat J.R.R Tolkienille.
Varoitukset: Veljesten välisiä hellyydenosoituksia.
Yhteenveto: Vaihtoehtotapahtumia Bardin talolta parannushetken jälkimainingeista. Veljesten välistä söpöilyä ja välittämistä.
A/N: Kirjoitin veljeksistä pienen katkelman jo viime jouluna saatuani inspiraation eräästä fanart-tekeleestä. Sittemmin se jäi vihkoni syövereihin, joten halusin nyt kirjoittaa sen loppuun tajunnanvirtaa hyödyntäen. Myös häämöttävä viimeinen leffa jotenkin ajoi siihen, että sain viimeinkin puhtia  kynäillä sen valmiiksi ja samassa jopa julkaista tekstini. Viime päivinä päässä on vellonut niin valtaisia Durinin sukua koskevia tuntemuksia, että halusin purkaa niitä jollakin tavalla tekstimuodossa. (Ensikerralla lupaan iloisempaa fiilistä!)
Tämä on ensimmäinen ficcini Hobitti-laatuaan sekä samalla ensimmäinen julkaisemani ficci varmaan kahteen vuoteen. Iiks!  Tavoittelin hieman pysähtynyttä fiilistä, tyyntä myrskyn edellä.






Minuutit tuntuivat ikuisuudelta. Yhdeksi kauhistuttavaksi hetkeksi aika pysäytti kulkunsa kokonaan ja Fili tunsi verensä kuohun sekä sydämen kiivaan sykkeen pauhaavan päänsä sisässä kuin muinaiset sotarummut.
Parhaaksi onneksi Kili osoitti hyvin pian elonmerkkejä, joten Fili sai huokaista syvän helpotuksen voimasta. "Olethan kunnossa, nadadith?" kultakutrinen kääpiö kysyi lempeästi, yhä ripaus huolta äänessään. Tämä suki nuorimmaisen tummia suortuvia pois toisen kasvoilta. Toinen avasi hitaasti silmänsä, joutuen aluksi siristelemään valoon vielä tottumattomana. He olivat ilmeisesti edelleen Bardin talossa, sillä Kili huomasi makaavansa pöydällä saksanpähkinäpeti tyynynään. Vastaukseksi veljensä kysymykseen Kili vetäisi Filin lähemmäs itseään suudellen hellästi tämän kaulaa. "Joo, huomattavasti. Onneksi Taurielkin ymmärsi viimeinkin jättää rauhaan. En ymmärrä, mikä niitä haltijoita oikein risoo!"
Tummaverikön kasvoille kohosi leveä virne Filin pörröttäessä tämän hiuksia. "Oot säkin yksi saakutin kahjo, kun aina saa pelätä tuon jatkuvan kohkaamisen vievän henkesi!" Kilin silmiin syttyi leikkisä tuike. "Sori veli, en voi itselleni mitään. Mutta voidaanko me nyt lähteä Ereboriin, josta eno on niin monet kerrat meille tarinoinut?" Tämä lisäsi kärsimättömäksi ja sanojensa painoksi yritti nousta ylös hieman turhan äkkipikaisesti. Viiltävä kipu jalassa ja kyljessä pakotti hänet hyvin pian takaisin vuoteelle.
"Thorin ja muut lupasivat odottaa, kunnes olet tervehtynyt kunnolla." Fili vastasi rauhallisesti pikkuveljensä yhtäkkisenä ilmaantuneeseen uhmaavan leimuavaan katseeseen.
"Mutta kun voin ihan hyvin !" Kili tivasi vastaan irvistellen taas uusille kivuille. 
"Nadadith, kiltti. Rauhoitu nyt hetkeksi" Fili painoi tämän takaisin makuuasentoon. " Et tiedäkään kuinka vähän aikaa on enää jäljellä", hän jatkoi kuiskaten, suukottaen veljensä solisluuta epätoivoisen rakkauden ja läheisyyden kaipuun ottaessa hänet hetki hetkeltä yhä enemmän valtaansa. Kili tajusi lopettaa vastaväitteensä kietoen käsivartensa toisen ympärille, kuin aistien Filin mielessä vellovat ajatukset. Huulet hapuilivat intohimoiseen suudelmaan tunteiden vyöryessä valtaisana heidän ylitseen. Fili tunsi tahtomattaan kyynelten valuvan alas poskipäitään, sekoittaen huulille katkeransuloista suolaansa.
Ei vielä, ei aivan vielä....
Mutta molemmat tunsivat, miten tiimalasin hiekka valui loppuunsa kohti viimeistä näytöstään.

[LillaMyy]

Paritus ei ehkä ole se kaikista mieluisin itselleni, mutta alkutietoja selatessa tuli ihan pakottava tarve lukea tämä, koska se Kílin parannuskohta on yksi suosikeistani koko Hobitti-elokuvatrilogiassa, joten oli pakko päästä katsomaan, millä lailla olet muokannut sitä. (:

Tykkäsin kyllä siitä, että käytit tässä khuzdulin kielistä ilmaisua nadadith ja itse jopa tiedän, mitä se tarkoittaa, mutta jatkossa kannattaa ehkä ajatella niitäkin lukijoita, jotka eivät tiedä tuon tarkoittavan pikkuveljeä, ja laittaa loppuun käännökset näille khuzdulin kielisille ilmaisuille. (: Samoin, lukijaa helpottaisi huomattavasti, jos tiputtaisit repliikit aina seuraavalle riville, esim:

Vastaukseksi veljensä kysymykseen Kili vetäisi Filin lähemmäs itseään suudellen hellästi tämän kaulaa.
"Joo, huomattavasti. Onneksi Taurielkin ymmärsi viimeinkin jättää rauhaan. En ymmärrä, mikä niitä haltijoita oikein risoo!"

P.S. Haltijat on niitä pienen pieniä otuksia, joihin esiaikojen suomalaiset uskoivat, haltiat ovat näitä Tolkienin olentoja, siispä taivutusmuodosta j pois. (;

Sulla oli myös hyppinyt pari kertaa ylimääräisiä välilyöntejä tuonne, että kannattaa varmaan katsoa ne uudemman kerran. Kaiken kaikkiaan tämä oli kyllä varsin suloinen pieni katkelma näistä kahdesta kahjosta. Olen muuten ihan samaa mieltä Fílin kanssa, että Kílin jatkuvan kohkaamisen takia saa koko ajan pelätä hänen puolestaan! Tuo lopetus nosti kyllä aika kivasti kylmät väreet selkään, koska hyrr, ihanan karmivasti viitattu Viiden armeijan taisteluun ja veljesten lopulliseen kohtaloon, koska tuo nosti kyllä jotenkin karmaisevat lopputunnelmat, aivan kuin veljekset olisivat itsekin tienneet, että tältä reissulta ei muuten takaisin tulla. ):