Kirjoittaja Aihe: Varjojen kaupungit: Rakastamissääntö | Alec/Magnus, S  (Luettu 2085 kertaa)

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Author: Sole
Fandom: Varjojen kaupungit
Genre: Angst, Romance
Rating: S
Pairing: Alec/Magnus
Disclaimer: VK kuuluu Cassie Clarelle
Summary: Alec ei tahdo kenenkään tietävän heistä, ja joskus Magnuksesta tuntuu, ettei tämä tahdo edes hänen tietävän itsestään.

Rakastamissääntö

Kun Magnus tulee suihkusta hiukset roikkuen märkinä suortuvina kasvoillaan ja pyyhe matalalla lanteillaan, hän löytää Alec Lightwoodin sängystään. Alec makaa kanariankeltaisten lakanoiden keskellä täysissä pukeissa ja pää olkapäälle kallistuneena. Tämän on täytynyt tulla sisään omalla avaimellaan ja nukahtaa hänen ollessaan suihkussa. Alecin mustat hiukset ovat pörrössä ja peittävät tämän kalpean otsan, mutta eivät silmiä, jotka ovat tiukasti kiinni, luomet rypyssä ja vain ripsien kärjet näkyvissä. Alecin suu on kapea viiva, joka ei hymyile. Magnustakaan ei hymyilytä. Alecilla on jalassaan farkut, joiden polvet ovat puhki ja lahkeet rispaantuneet, ja päällään villapaita, jonka hihansuiden vieressä on reiät peukaloille. Alecin vaatteet näyttävät aina siltä, kuin joku olisi pureskellut niitä, nielaissut ne ja oksentanut ne sitten Alecin päälle. Tänäänkin villapaita on väärin päin Alecin päällä. Pesulappu pilkistää esiin kaula-aukosta.

On kuin Alec ei katsoisi ollenkaan, mitä pukee päälleen aamulla, Magnus ajattelee pudistaen päätään itsekseen.

Magnus nostaa pyyhettään ylemmäs niin että se peittää hänen lonkkaluidensa kaaret ja jättää hänen palloniveliset polvensa ja reitensä paljaiksi ja kuivaa hiuksensa hiustenkuivaajalla. Alec ei herää hiustenkuivaajan ääneen. Siitä Magnus tietää, että tämä ei ole nukkunut koko yönä. Hän avaa sälekaihtimet ikkunan edestä, ja Alecin silmäluomet näyttävät auringon valossa kahdelta isolta mustelmalta. Hän huokaisee hiljaa ja antaa Alecin nukkua. Hän riisuu pyyhkeen vyötäisiltään ja seisoo alasti vaatekaappinsa edessä. Hän ei voi levittää vaatekaappinsa koko sisältöä sängylle, koska Alec on jo levittänyt sille raajansa. Hän valitsee nopeasti neonvihreän t-paidan ja pukee sen päälleen. Ei siksi, että häntä haittaisi esiintyä alasti Alecin edessä, mutta Alecia haittaisi. Haittaisi, jos hän seisoisi tämän edessä alasti. Se ylittäisi rajan heidän välillään, rajan, jota Alec ei tahdo ylittää, tai hänen ylittävän.

Raja menee siinä, missä on Alecin paidan kaula-aukko, hihansuut ja helma, farkkujen lahkeet.

Magnus vetää jalkaansa mustat farkut, joiden lahkeet käärii polvitaipeisiinsa. Hän istuu kampauspöytänsä ääreen ja nostaa otsatukkansa vahalla laineille, joiden latvat kiinnittää pinneillä vasemman korvansa taakse. Loput, puoliväliin olkapäitään ylettyvät hiuksensa hän sliippaa niskaansa ja pujottaa pinnejä sinne tänne, missä hiukset eivät käyttäydy yhteistyökykyisesti. Hän levittää meikkivoiteen kasvoilleen, piirtää silmiinsä vaaleanharmaat rajaukset ja värittää alaluomensa mustalla kajalilla, joka valuu ripsien kärkiin saakka mascarakokkareina. Magnus katsoo kasvojaan peilistä ja yrittää hymyillä. Hänen suupielensä eivät liikahdakaan. Hän miettii, voisiko tehdä nekin yhteistyökykyisemmiksi pinneillä, työntää pinnien kärket poskiensa läpi ja kiinnittää suupielensä ylöspäin. Mutta hän ei tee niin, eihän hän tee koskaan niin. Hymyile. Alec on tehnyt siitä liian vaikeaa pelkällä olemassaolollaan.

Alec äännähtää unissaan, ja pienen hetken Magnus luulee tämän olevan hereillä. Mutta Alec jatkaa nukkumista, nukkumista hänen sängyssään, jossa suostuu nukkumaan vain silloin, kun hän ei nuku siinä tämän vieressä.

Alecin hahmo käpertyy peilissä Magnuksen oikealle olkapäälle. Häneen sattuu katsella Alecin nukkuvia kasvoja ja nyrkkiin puristuneita käsiä, joiden rystysten päältä iho on kiristynyt ja valkoinen. Joskus hän miettii, miksi rakastaa Alecia, mustatukkaista ja sinisilmäistä varjometsästäjäpoikaa, joka ei rakasta häntä. Miksi hän ei osaa lakata rakastamasta Alecia, vaikka tietää, ettei Alec tule koskaan oppimaan, kuinka rakastaa. Hän on yrittänyt opettaa Alecille, miltä rakastaminen tuntuu, mutta Alec vain antaa hänen suudella huuliaan ja vastaa suudelmaan, vaikka ei ymmärrä, mitä hän tarkoittaa sanoessaan: rakastan sinua. Alec ei koskaan ole sanonut hänelle niin, eikä sano. Alec ei tahdo hänen koskettavan itseään yhtään enempää kuin hänen täytyy vetäessään tämän syliinsä ja suudellessaan tätä, eikä tahdo olla hänen sylissään kauaa, vaan alkaa rimpuilla hänen suudellessaan tätä uudestaan.

Heidän suhteessaan on paljon sääntöjä, joihin Magnus on kyllästynyt. Ei saa koskettaa, ei saa jättää jälkiä poskiin tai kaulaan, ei saa käyttää huulipunaa, ei saa rakastaa. Alec ei tahdo kenenkään tietävän heistä, ja joskus Magnuksesta tuntuu, ettei tämä tahdo edes hänen tietävän itsestään.

Magnus jättää Alecin nukkumaan kanariankeltaiseen sänkyynsä ja menee keittiöön keittämään kahvia. Hän on kyllästynyt Alec Lightwoodiin, mutta ei osaa olla rakastamatta tätä, vaikka kuinka yrittää. On siis parempi vain yrittää toimia niin kuin Alec tahtoo.

Rakastamissääntöä lukuun ottamatta.
« Viimeksi muokattu: 12.11.2014 11:06:37 kirjoittanut Beyond »

Olivia

  • Homo harakka
  • ***
  • Viestejä: 238
  • 365 päivää <3
Hei, eka kommaaja!

Kirjotat sitten hyvin!! Satuin vain selaamaan tota etusivua ja silmät bongasi Alec/Mangnus ficci. En oo lukenu yhtäkään, mutta pidin jo Varjojen kauounkeja lukiessani tästä parituksest. Se on jotenkin hillitty, täynnä hiljaisia sanoja ja sellasta omaa viehätystään. Mä en tykkää tosta Potterien Sirius/Remulus parituksesta, mutta tää paritus jotenkin on sopiva ja tykkään kovasti! Ainoo homo paritus jota tykkään lukea.

En löytäny yhkään kirjotusvirheitä tai ainakaan sellasta joka olis mua häirinny! Toi alku oli niin hyvin kuvattu ja koko tää pieni one shot on hienoa tekstiä!

Lainaus
Alecin hahmo käpertyy peilissä Magnuksen oikealle olkapäälle. Häneen sattuu katsella Alecin nukkuvia kasvoja ja nyrkkiin puristuneita käsiä, joiden rystysten päältä iho on kiristynyt ja valkoinen. Joskus hän miettii, miksi rakastaa Alecia, mustatukkaista ja sinisilmäistä varjometsästäjäpoikaa, joka ei rakasta häntä. Miksi hän ei osaa lakata rakastamasta Alecia, vaikka tietää, ettei Alec tule koskaan oppimaan, kuinka rakastaa. Hän on yrittänyt opettaa Alecille, miltä rakastaminen tuntuu, mutta Alec vain antaa hänen suudella huuliaan ja vastaa suudelmaan, vaikka ei ymmärrä, mitä hän tarkoittaa sanoessaan: rakastan sinua. Alec ei koskaan ole sanonut hänelle niin, eikä sano. Alec ei tahdo hänen koskettavan itseään yhtään enempää kuin hänen täytyy vetäessään tämän syliinsä ja suudellessaan tätä, eikä tahdo olla hänen sylissään kauaa, vaan alkaa rimpuilla hänen suudellessaan tätä uudestaan.

Magnus on tossa kohtaa niin jotenkin sulosen olonen.. En osaa selittää ::) mutta toi kun Magnus pohtii että miks se rakastaa Alecia on vaan nii hieno kohta!


Lainaus
Alecin mustat hiukset ovat pörrössä ja peittävät tämän kalpean otsan, mutta eivät silmiä, jotka ovat tiukasti kiinni, luomet rypyssä ja vain ripsien kärjet näkyvissä. Alecin suu on kapea viiva, joka ei hymyile. Magnustakaan ei hymyilytä. Alecilla on jalassaan farkut, joiden polvet ovat puhki ja lahkeet rispaantuneet, ja päällään villapaita, jonka hihansuiden vieressä on reiät peukaloille. Alecin vaatteet näyttävät aina siltä, kuin joku olisi pureskellut niitä, nielaissut ne ja oksentanut ne sitten Alecin päälle. Tänäänkin villapaita on väärin päin Alecin päällä. Pesulappu pilkistää esiin kaula-aukosta.

Oi että Alec on SULONEEN!! Hymyilin tolle paita väärin päin jutskalle ja muutenkin rikkinäiset vaatteet. Niin vaatimaton poika!


Sä sitten osaat kirjottaa!!! Ihana tunnelma tässä ficissä.

~Olivia (joka hukuttautuu altaan pohjaan surkea ihkutus kommenttinsa johdosta)!
Kuin pienet sadepisarat kimmeltävät kauniina kirkkaana kevätaamuna. Tuhansina pieninä pilkkuina maassa ne jotka säkenöivät ja kääntävät maisemaa ylösalaisin.
Tekstini ovat vain kalpeita. Tekstejä, jonka aurinko on jättänyt valaisematta.

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Olivia: Kiitos kommentista! Alec/Magnus on ollut suunnilleen kaksi vuotta mun suosikkiparitus, mutta nyt alkaa vähän into lopahtaa sen kohdalla. Tiestysti rakastan Alecia ja Magnusta edelleen, mutta mutta. Eiköhän näitä ficcejä vielä jatkossakin ilmesty multa.
Kiva että tykkäsit ja ihkuttaa saa, siitä tulee tosi hyvä mieli (:

Heinis

  • ***
  • Viestejä: 401
  • soulmates never die
Moi. Koska mun täytyy aina alustaa kommenttejani jännittävällä selostuksella siitä että miksi tulin kommentoimaan, niin teen sen nytkin. Oon lukenut viime päivinä hirveen määrän sun Malec-ficcejä, koska junamatkat on pitkiä ja tylsiä ja VR:llä on ilmanen netti. Älä siis ihmettele, jos alat saada multa kommentteja kaikkiin vanhoihin VK-ficceihin :D syy siihen, että aloitin kommentoimalla tätä enkä jotain muuta ficciä niistä monesta vaihtoehdosta on tän nimi. Rakastamissääntö on jo itsessään kiva sana ja herättää mielenkiintoa ja se tietysti myös sopii tähän.

Mun käy niin sääliksi Magnusta. Se on muutenkin ihana hahmo ja sä teet siitä vielä ihanamman, ja se on tässä niin salakatkera etten kestä. Ja salakatkera sitten tarkoittaa jotain, sovitaan niin. Se tarkoittaa noita huokaisuja, ajatuksia rajasta, sitä että Alec on tehnyt hymyilemisestä vaikeaa, että Alec nukkuu Magnuksen sängyssä vain jos Magnus ei nuku siinä, ajatukset siitä että miksei Magnus voi lakata rakastamasta Alecia. Mulle tulee kamalan surullinen olo siitä, että Magnus on kyllästynyt Alecin hankaluuteen ja vastarakkaudettomuuteen ja sääntöihin. Samaan aikaan tulee sellainen olo, että anna nyt Alecille vielä mahdollisuus ja sitten toisaalta myötätuntoa ja paha mieli Magnuksen puolesta. Sellainen vähän vihainen olo.

Kuvailit ihanasti alussa Alecia ja sen pukeutumista.
Lainaus
Alecin vaatteet näyttävät aina siltä, kuin joku olisi pureskellut niitä, nielaissut ne ja oksentanut ne sitten Alecin päälle.
Varsinkin toi oli mahtava, nauroin.

Mä en yhtään tiedä, mitä mä tästä oikeastaan haluisin sanoa. Ainakin sen, että oon huomannut yrittäväni aina puolustaa Alecia, mutta tässä varmaan ekaa kertaa kyllästyin Magnuksen kanssa Alecin epäröintiin. Oletan sen tarkoittavan, että sä osasit kuvailla Magnuksen tunteita aika hyvin, vaikket edes kuvaillut niitä niin paljoa. Eläydyin Magnuksen tunteisiin, mitä harvoin teen muulloin kuin sellaisissa teksteissä, joiden tilanne on mulle tuttu omasta elämästä. Jotenkin vaan osasit kertoa tän just oikeella tavalla.

En tiedä, onko mulla mitään kritisoitavaa vai ei. Pohdin edelleen tuota loppua vähän hämmentyneenä. Okei, eli Magnus on rakastunut Aleciin mutta kyllästynyt Alecin sääntöihin ja siihen, ettei Alec rakasta. Mutta koska Magnus on rakastunut, se ei voi mitään tolle tilanteelle, JA NYT MÄ TAJUSIN. Eikö oo kiva kun mun kommenteissa on aina tällanen ahaa-kohta :'D mutta joo. Vaikka Magnusta kuinka kyllästyttää, sen täytyy yrittää sopeutua noihin Alecin sääntöihin, koska se ei voi muutakaan. Kuulostaa vähän siltä, kuin se rikkoisi rakastamissääntöä kapinoidakseen, vähän siihen tyyliin, että se on ainoa sääntö, jota Alec ei voi vahtia. Mutta toisaalta siinä on myös sellainen maku, että Magnus ei voi sille mitään, että se rikkoo rakastamissääntöä, niin kuin ei selvästi voikaan. Mutta että se haluaisi mieluusti noudattaa sitäkin. Hmm.

Plaah, pohtisin ja selittäisin ehkä vielä jotain muutakin järkevää, mutta sisko huutelee kattomaan Täykkäreitä joten pitänee mennä. Tykkäsin tästä paljon, tää oli tosi mielenkiintoinen vaikka olikin aika tavallinen. Silleen. En tiedä. Kiitos moi.
« Viimeksi muokattu: 20.07.2012 00:17:08 kirjoittanut Heinis »
Can't you see what you've done to my heart
and soul?

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Heinis: Kiitos hurjasti kommentista! Sun pohdintoja ja ajatuksia oli tosi kiva lukea ja sait mun ficinkin kuulostamaan jollain tavalla järkevältä keksimällä sen juonelle tai mikä se sitten onkaan fiksuja selityksiä : )

Ihanaa että tykkäsit ja olimuutenkin tosi jees kuulla että oot lukenu mun muitakin ficcejä, tuli hyvä mieli.