Parempi mies | S | Draco Malfoy

[Odo]

Ficin nimi: Parempi mies
Kirjoittaja: Odo
Beta: LillaMyy
Genre: draama
Hahmot: Draco Malfoy, (Neville, Scorpius, Astoria)
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: J. K. Rowling omistaa Potterversumin ja minä vain leikin hahmoilla, enkä saa rahaa.
A/N: Sain inspiraation yllättäen Facebookin Accio Potterheads!-ryhmästä, kun siellä oli jaettu tämä kuva. Aika cool, eiks jeh? Myttikselle kiitos läpilukemisesta ja virheiden pongailusta sekä erityisesti otsikoinnista. <3 Osallistuu FF50: Luihuiset (037.Korjattu.) ja Vuosi raapalehtien V.

Parempi mies

Oli kulunut kolme päivää Tylypahkan alkamisesta, kun Scorpiuksen ensimmäinen kirje saapui kotiin. Astoria otti sen hymyillen vastaan ja ojensi luettuaan aviomiehelleen. He olivat odottaneet kirjettä jo aiemmin, vaikka tiesivät, että Tylypahkasta oli pitkä matka heidän kotitalolleen.

Draco hymyili ylpeänä lukiessaan ensimmäiset rivit, joissa Scorpius kertoi päässeensä luihuiseen, kuten äiti ja isäkin.

Meillä alkoi oppitunnit heti seuraavana aamuna. Minusta yrttitieto on paras aine, vaikka odotankin innolla ensimmäisiä lentotunteja. Ne ovat vasta ensiviikolla. Professori Longbottom kertoi, että te olitte koulussa samaan aikaan! Professori oli varmasti mahtava jo silloin, sillä hän on paras opettaja koko koulussa! Hän lähettää terveisiä, vaikka hänen ilmeensä olikin hassu, kun hän ne lähetti. Kirjoitan ensiviikolla uudestaan, kun meillä on ollut lentotunnit. 

– Scorpius

Kirje sai Dracon istumaan alas keittiönpöydän ääreen ja vaipumaan ajatuksiinsa. Astorian haikea hymy jäi häneltä huomaamatta, kun hän valui takaisin muistoihin vuosien taakse. Longbottomista oli siis tullut yrittitiedon professori, vaikka se ei yllättänytkään Dracoa kovin paljoa. Ei se kömpelö poika, jonka hän oli tuntenut, osannut mitään muutakaan kuin hoitaa yrttejä ja taikakasveja.

Draco muisti pilkanneensa Nevilleä vuosia, ja elävästi hetken, kun oli varastanut tämän muistipallon. Sen seurauksena Potter oli päässyt huispausjoukkueeseen. Niistä ajoista tuntui olevan kokonainen elinikä, mutta silti Draco muisti.

Astoria ojensi hänelle mukillisen teetä sanomatta sanaakaan ja mies oli siitä hyvillään. Hän halusi hetken aikaa itselleen ja kouluajoille. 

Vuosien vieriessä yksi kerrallaan Draco näki mielessään, kuinka pilkatusta pojasta kasvoi mies, joka oli rohkeampi kuin hän itse oli koskaan ollut. Draco oli ollut todistamassa sitä muutosta, joka oli tapahtunut vuosien aikana.

Neville oli osallistunut velhosotaan, voittanut. Eikä vain sotaa vaan itsensä ja sen pilkan, jonka Draco oli antanut karata huuliltaan liian monta kertaa. Scorpius oli oikeassa ja parempi poika kuin Draco oli koskaan ollut, ja tulisi aina olemaankin.

"Haluaisin lisätä muutaman sanan", Draco sanoi, kun havahtui pergamentin rapinaan. Astoria kirjoitti vastauskirjettä Scorpiukselle ja Draco tiesi, mitä hänen tulisi sanoa pojalleen. Astorian annettua hänelle sulkakynän viimeisteltyään omat terveisensä ja onnittelut, Draco otti sen vastaan ja upotti terän musteeseen.

Kyllä, hän oli mahtava jo kouluaikoina ja yksi urheimmista velhoista, joita olen koskaan tavannut. Olet onnekas, kun hän on opettajasi. Kerro puolestani terveiset ja anteeksi kaikesta. – Draco Malfoy 

[Isfet]

Tämä oli upea lyhyt pätkä. Onneksi olikin lyhyt: pidempi venyttäminen olisi pilannut sen.

Kuva oli tosi cool, ja sitä oli kunnioitettu hienosti tekstissä. Scorpius on hieno, fiksu poika, laittaa isänsäkin (joskin tiedostamattaan) hieman ajattelemaan. Ja tietysti muistelemaan kouluaikoja tietyllä kaiholla. Tässä vaiheessa paras ratkaisu on tietysti tarttua teemukiin. Ja onnekkaalle Dracolle se vielä ojennettiin!

Scorpius oli oikeassa ja parempi poika kuin Draco oli koskaan ollut, ja tulisi aina olemaankin.

Mutta Draco, sinähän olet ollut mukana kasvattamassa häntä! Hänen kuuluukin olla siloiteltu versio, jos olet ymmärtänyt vuosien varrella jotain.

Kiitos, tämä oli kiva iltapala

[jaina]

Otsikko kiinnitti huomioni, ja oli pakko napsauttaa ficci auki. Melkein kaikki mikä liittyy Dracoon ilman selvää paritusta, on kiinnostavaa. Miehestä kirjoitetaan ihan liian vähän tämäntyylisiä, lyhkäisiä ficcejä, joissa ei ole mitään "selvää" paritusta, tai ficcejä, joissa tuodaan enemmän pinnalle miehen ajatuksia kuin jotain romantiikkahömppää. Vaikka tuo Astoria tässä olikin, niin ficci kertoi silti selvästi Dracon ajatuksista, joka oli hyvä. Dramione-shipperinä tosin olen tyytyväinen muutenkin siihen, ettei ficissä ollut liikaa Dracon ja Astorian välistä kanssakäymistä.

Tykkään näistä ficeistä, joissa Draco on pahoillaan. Näitäkin on mun mielestä ihan liian vähän, ainakin suomeksi ja liian vähän näin hyvälaatuisina teksteinä. Ensin tuo otsikko antoi vihiä siitä, että tästä tulee joku Dracon "minä olen parempi mies, lällällää" tai "miksi Hermione ei rakasta minua vaan tuota typerää punatukkaista Weasleyn kakaraa, minä se tässä parempi mies olen" mutta ihan hyvä, että kerrankin näin. Yllätyin siis iloisesti. Minusta on ihan selvää, että Draco oli sodan jälkeen pahoillaan tuottamistaan kärsimyksistä, varsinkin Trioa ja Nevilleä kohtaan. Niin urheasti Trio kuitenkin soti ja pelasti Dracon hengen, ja Neville tuhosi yhden hirnyrkeistä - kyllä sellaisista asioista varmasti kunnioitus jo nousee.

Tuossa ficin puolivälissä vähän pelkäsin, että mitä jos Draco kuitenkin alkaa halveksua Nevilleä mielessään, mutta ihanaa, ettei niin käynyt. Hän arvostikin vanhaa koulukaveriaan ja myönsi sen itselleen. Ja jopa kirjeeseen! Melkein alkoi itkettää, kun Draco kirjoitti tuon kirjeenpätkän, jossa pyytää Scorpiusta sanomaan terveisiä ja anteeksipyynnöt Dracolta Nevillelle. Ehkäpä jonain päivänä, parin vuoden päästä, Draco itsekin laittaisi kirjeen Nevillelle tai menisi vaikka käymään Tylypahkassa häntä tervehtimässä.

Tosi jännää muuten, että Scorpiuksen lempiaineeksi oli muodostunut yrttitieto. Ei ollenkaan paha, siis. Se tuntuu vain olevan niin puuskupuhien suosiossa se aine, mutta oli hauska huomata Scorpiuksen innostuneen myös aineesta ja aineen professorista, Nevillestä.

"Vuosien vieriessä yksi kerrallaan Draco näki mielessään, kuinka pilkatusta pojasta kasvoi mies, joka oli rohkeampi kuin hän itse oli koskaan ollut. Draco oli ollut todistamassa sitä muutosta, joka oli tapahtunut vuosien aikana. Neville oli osallistunut velhosotaan, voittanut. Eikä vain sotaa vaan itsensä ja sen pilkan, jonka Draco oli antanut karata huuliltaan liian monta kertaa."

Varmaan mun suosikkikohta. Nevillen muodonmuutos on yks mun suosikkiasioista Pottereissa, niin kirjoissa kuin elokuvissa, ja varsinkin tällein aikuisiällä oon alkanut huomata, että Neville taitaa olla yks mun suosikkihahmoistakin Dracon ja muutaman muun jälken. Pitäisi varmaan itsekin koittaa kirjoittaa hänestä jotain! Tuo Nevillen muodonmuutos antaa jotenkin lukijalle/katsojalle itselleenkin voimaa ja hyvän mielen. Muakin kiusattiin kouluaikoina ja aika rankastikin välillä, vaikken ollut mitenkään erilainen kuin muut (lähinnä kiusaajat tais kokea mut jonain uhkana). Jotenkin ne tapahtumat vuosilta 2005-2007 vaikuttaa muhun vieläkin välillä tietyissä asioissa, mutta sitten huomaan taas asioita, joissa olen muuttunut niin paljon enkä olisi samanlainen ilman kiusaamistaustaa. Nevilleen samaistuminen on siis helppoa ja Neville antaa jotenkin turvaa jossain määrin. Jos hänkin selvisi, niin minäkin.

Tulipa pitkä ja aika worthless kommentti, kyllä huomaa etten oo pariin vuoteen pahemmin fanfictionia lukenut, kirjoittanut tai kommentoinut. Kiitos kuitenkin mukavasta ficinpätkästä!

[Kaira]

Hei, mä pidin tästä!

Ajatus on tosi mielenkiintoinen; kun Dracossa nähtiin jotakin kehitystä vikoissa kirjoissa, on hyvä ja relevantti pohdinta, kuinka paljon Draco sitten lopulta kasvoi ihmisenä. Selvästi aika paljon, kun onnistui noin ihanan ja ennakkoluulottoman pojan kasvattamaan!

Tykkäsin siitä, että vaikka Draco on selvästi muuttunut vähän, se sama vanha kiusaaja ehkä kummittelee vielä taustalla (uskottava hahmokehitys, siis). Mielestäni tämä kohta todistaa sen:

Ei se kömpelö poika, jonka hän oli tuntenut, osannut mitään muutakaan kuin hoitaa yrttejä ja taikakasveja.

Se, että Draco epäilee yrttien ja kasvejen hoitamisen olevan se ainoa asia, jota Neville osaa, on niin dracomaista.

Koska rakastan pohtia otsikoita, haluan nostaa esiin sen, että tässähän ei selviä viitataanko "paremmalla miehellä" Nevilleen vai Scorpicukseen. Kumpikin täyttää määritelmän. Astoria oli tässä miellyttävä, joskin ehkä hieman stereotypinen "hyvä äiti". Toisaalta, juuri sellainen aviopuoliso taidetaan tarvitakin Dracon pehmentämiseksi.
Sain muuten kylmiä väreitä tuosta inspiraatiokuvasta. Ihanaa, että kirjoitit tästä näin kivan tekstin. Samaa mieltä kuin Isfet, lisäpituus olisi luultavasti pilannut sen.

Kiitos tästä