Kirjoittaja: Kiacissa
Beta: ei ole muita kuin rakas microsoft office word 2007
Ikäraja: K-11 // Kaapo hiukan selvensi c:
Genre: romance ja ehk fluff
Hahmot/Paritus: Sirius/Remus
Varoitukset: menneidenaikojen muistelu ja muutama kirosana
Vastuuvapaus: Hahmot kuuluvat Rowlingille enkä saa tästä rahaa
Tämä on sitten ensimmäinen ficcini, joten en takaa laatua. Rakentavaa kommentointia...
Remus katsoi keittiön pöydän äärellä lehteä lukevaa miestä. Hän mietti vanhoja aikoja, jolloin he olivat vain ystäviä. Hän mietti, kuinka oli ollut onneton ilman tätä. Sirius huomasi Remuksen katseen ja katsoi tätä kysyvästi.
- Mikä nyt on? Sirius kysyi Remukselta.
- Olen vain niin onnellinen, että minulla on sinut. Ennen minulla ei ollut ketään. Olin onneton. Olin kauan sinuun ihastunut ja se oli tuskaa, kun en tiennyt mitä tunnet minua kohtaan. Se tuska mikä minulla oli, oli kuin olisin kävellyt tuleen ja liekit polttelivat minua joka puolelta, mutta ei tappanut. Joka ilta itkin itseni uneen, kun ajattelin sinua. Et ollut luonani. Se oli yhtä tuskaa. En kestäisi sitä enää. Olin jo aikeissa tappaa itseni, mutta sinun ajattelu sai minut jatkamaan elämistä. Aina kun kuljit ohitseni, tuoksusi, oi ihana tuoksusi sai minut taas valveille unelmista, joissa sinä ja minä olimme kaksin. En silloin tiennyt, että ihanaiset unelmani voisivat joskus käydä toteen. Olisin halunnut viettää päiviä unelmoiden ruusuisia unelmiani sinusta. En olisi halunnut elää missään muussa kuin unelmissa. Niissä pehmeän sokerisissa unelmissa olimme vain me kaksi. Ei ketään muita. Mutta, kun palasin todellisuuteen minulla ei ollut ketään. Tuska, kuumat liekit taas polttivat minua. Päivät olivat kuin helvettiä ilman sinua, tai unelmia. Illalla kävelin pitkät tovit yksinäni niityllä, jolla me aina päivisin kävelimme. Siis sinä, minä, James ja Peter, emme me kaksin. Kukaan muu ei tiennyt tunteistani, kuin minä itse. Olisin halunnut kuuluttaa ne kaikille maailmoille, mutta pelkäsin nolaavani itseni. Ei se nolous olisi edes ollut yhtä isoa helvettiä kuin päivät ilman sinua. En olisi selviytynyt päivistäni helvetissä ilman, että ajattelin sinua. Ne ihanan siirappiset unelmat, joissa olimme vain me kaksi. Ja kun muutuin ihmissudeksi, ajattelin vain sinua. Se rauhoitti minua. Sinun ajatteleminen tuotti minulle voimaa jatkaa eteenpäin kahlaamista tuskaisessa helvetin laavassa. Minulla ei ollut vaihtoehtoja valita helvetin ja taivaan välillä. Jamesilla oli Lily, Peterillä se yksi tyttö ja sinulla satunnaiset seksisuhteet. Te olitte taivaissa ja minä yksin helvetissä. En kestäisi sitä enää, Remus sanoi ja katsoi Siriusta, joka oli noussut pöydän äärestä.
Sirius käveli Remusta kohti hidastetuin askelin, otti Remuksen syleilyynsä ja sanoi:
- Olen tässä nyt.
Mur tämä oli wordillä pidempi:)
