Ei pahalla, mutta tahallaan, K-11

[Belus]

Alaotsikko: Triplaraapale, draama, K-11

Ficin nimi: Ei pahalla, mutta tahallaan
Kirjoittaja: Belus
Genre: Draama, triplaraapale
Ikäraja: K-11 // Vanilje laski ficin ikärajaa.
A/N: Ei mitään varsinaista paritusta, eikä edes mitään varsinaista juonta. Säädytöntä ja mielettömän ärsyttävää kielenkäyttöä ilman kummoista sisältöä. Pakko oli kuitenkin lisäillä kun vihdoin sain jotain valmiiksi.

Jami tuijotteli hiljaa nuotioon. Mä en tienny vihasko se mua vai ei. Jos vihas, olin onnistunu pilaan meidän kymmenen vuoden ystävyyden. Se oli ihan mahdollista. Jassu ainakin vihas mua, mutta mua ei kiinnostanu, mitä se typerä huora ajatteli mistään. En voinu käsittää, miten Jami oli jaksanu katella sitä yli puolivuotta. Nyt se ainaki tajus, et se oli vaan yks typerä lutka.

Jami. Se ei puhunu mulle. Ekaa kertaa kymmeneen vuoteen se oli vihanen. Liekit hohti sen tummista silmistä. Se varmaan mietti, miten helpoiten tappais mut. Kyllä se joku päivä tajuais, et tein sille palveluksen. Ajattelin vain sen parasta, niin kuin aina. Siitä päivästä lähtien ku tavattiin. Oltiin sillon seittemän. Jami pisti kaikkia mun kiusaajia pataan. Tost noin vaan. Seittämän vuotiaana. Oon ollu siitä asti velkaa sille.

”Miks helvetissä, Mika? Miks helvetissä?” se kysy. Sen ääni kuulosti rikkonaiselta. Ei kai borannu jonku huoraavan ämmän takia.
”Muistaks sä Jami ku mä tapasin varastaa kaupoist, kunnes sä vedit mua pataan ja uhkasit vasikoida must?”
”Je.”
”Miks sä teit nin?”
”Koska mä välitin.”
”Je. Ja muistaks ku dokattiin ekaa kertaa? Sä riehuit ja oksentelit vuoron perään ja lopulta mä varastin sun viinat.”
”Je”, Jami naurahti hiljaa.
”Miks mä tein niin?”
”Koska sä välitit?” ääni oli hivenen arka.
”Je. Jami, mä vaan aattelin sun parasta.”

Oli hiljaista. Jami nieleskeli. Mä en tienny uskoko se mua olleskaa. Ei se voinu pitää mua niin kusipäänä. Se kuitenki tunsi mut paremmin kuin kukaan muu ja mä en oo kusipää.

”Mut mitä helvettiä, Mika?” se tiuskas yhtäkkii, ”sä panit mun muijaa! Vittu mun muijaa!”
”No se on huora. Näit sen iteki.”
”Mut ei toi oo mikään tapa todistaa mitään. Sano ny jotain järkevää, Mika. Miks sä vittu teit sen?”
”Jos mä menetän sut kuitenkin, mulla ei oo enää mitään hävittävää. Jami, mä vaan oon rakastunu. Mä oon rakastunu suhun.”

[NeitiMusta]

Hmm.. mitäköhn mun pitäis nyt sanoo?..

Mä haluun sanoo jotain järkevää. Mä kattelin hetken aikaa tän nimee, ja mietin, että pitäiskö mun avata. Noh, toi lause (Ei pahalla, mutta tahallaan) on niin monessa biisissä mitä mä oon kuunnellu ja mäki hoen tota välillä turhauttavan usein, ja tykkään siitä lauseesta. Siks mun oli pakko klikata tää auki.

Okei, eihän tässä oo ehkä mitään ihmeellistä juonta, eikä välttämättä edes kovin paljoa sisältöä, mutta toisaalta mä tykkäsin tästä siitä huolimatta. Idea ei ehkä ollut niitä kaikkein omaperäisimpiä, mutta ei se mua suuremmin haitannut. Seuraavaks rupesin miettimään tota kieltä.. En oikein tiedä mitä siitä pitäis olla mieltä.. Toisaalta tähän toi ehkä enemmän sitä uskottavuutta se, että tää oli kirjotettu puhekiellellä, mutta täytyy myöntää että olihan se vähän ärsyttävää.

Jami, mä vaan oon rakastunu. Mä oon rakastunu suhun.”   

Toisaalta tää lause oli musta äärettömän suloinen. Vaikka ehkä meneminen hyvän  ystävän tyttöystävän kanssa sänkyyn ei oo oikee tapa kertoa jotain tollasta. Oli sitten millanen muija tahansa.

NeitiMusta.

[Belus]

Hmmm, kiitos NeitiMusta. Kirjoitan itse mieluummin tilanteista kuin pidemmistä tapahtumasarjoista ja on mukavaa, että edes joku on jossain määrin pitänyt siitä(kin). Onhan se omalla tavallaan rumakin teksti turhuutensa ja kielensä takia, mutta itse myös pidän rumuudesta. Kiitos vielä.

Niin ja ei hyvän ystävän vaan parhaan ystävän (:

Belus