Sherlock Holmes, Sherlock Holmesin kaksi puolta | K11

[Penber]

Title: Sherlock Holmesin kaksi puolta
Author: Pena
Raiting: k11 (mainitaan kokaiini)
Fandom: Sherlock Holmes
Pairing: Holmes/Watson
Disclaimer: AC Doyle omistaa, minä vain lainaan.

Summary: Yhtenä päivänä sitä ja toisena tota.

A/N: Osallistuu OTPkybään ja Oi Doris – eli lauluista teksteihin -haasteeseen (biisinä Katy Perry - Hot N' Cold) <:



Niin kuin yhtenä päivänä Lontoossa paistoi aurinko taikka satoi kaatamalla, niin myös kuuluisan salapoliisi Sherlock Holmesin mielialat vaihtelivat. Tylsistyneinä päivinään, hän saattoi maata vuoteessaan, nousematta ylös taikka sanomatta sanaakaan. Se ei tohtori Watsonia pahemmin haitannut. Kyllä hän oli tottunut hiljaisuuteen. Mutta sitä tuo mies ei voinut sietää, jos näki ystävänsä retkottavan laiskasti nojatuolillaan käsi jälleen kerran täynnä pieniä punaisia pisteitä, joita tämä itse sai aikaan piikeillään. Silloin John Watson sanoi muutaman nuhtelevan sanasen.

“Holmes tiedät, ettei tuo tee sinulle hyvää.”

“Rakas Watson.. Sinä ajattelet liikaa, eikä se missään nimessä sovi sinulle.”

Ja niin tohtori istua murjotti tuolillaan tunnin, minkä jälkeen leppyi taas. Hetkeksi.

Hyvinä päivinä Holmes pompahteli ylös ja alas kuin vieteriukko konsanaan. Häntä oli vaikea pitää aloillaan ja silloin kohelluksensa ohessa mies sai muutaman mustelman tai katkenneen kylkiluun. Iloisesti huudahdellen, Sherlock Holmes kiiruhti johtolankojensa perässä silmät kirkkaasti loistaen. Watson oli tietenkin iloinen, ettei näinä aikoina etsivä joutunut tarttumaan muihin piristeisiin, sillä eriskummallista tapauksista tämä sai jo tarpeekseen. Mutta silti.. Kaikesta huolimatta, tohtorin yllä pälyili huolen pilvet. Varmistaessaan ottaneensa revolverinsa mukaan, Watson terävöitti kaikki aistinsa. Hänen sydämensä tykytti ja korvissa kohisi. Koska tämä kidutus loppuisi?

“Holmes, kuumottaako korviasi?”

“Mitä tarkoitat, tohtori?”

“Olet käynyt varsin kuumana tänään”, Watson totesi silmiään pyörittäen.

Ja seuraavana päivänä Holmes vetäytyi jälleen synkkyyteen.

'Cause you're hot and you're cold
You're yes and you're no
You're in and you're out
You're up and you're down

You're wrong when it's right
You're black and it's white
We fight, we break up
We hug, we make up

You, you don't really wanna stay, no
But you, you don't really wanna go, oh

[Nukkemestari]

Tää oli tämmönen.. lyhyt.. josta on vaikea sanoa mitää kehittävää
Tää oli itse asiassa todella hyvä  pikku pätkä!

[Jinmuru]

Oih. <3

Pitäs melkeen alkaa lukea Sherlock Holmeseja, että sais enemmän ficeistä irti, mutta kyllä nää on ihania ihan näinkin. <3 Holmes/Watson, ah <3

[Penber]

Nukkemestari: Lyhyestä virsi kaunis vai miten se menikään <: Sit jos kirjotan pitkää stooria nii siitä tulee oikeesti pitkä! :'D Mutta siis, kiitos kommentista.

Jinmaru-Chan: Kannattaa todellaki lukea sitä aitoa tavaraa kanssa ;> Suosittelen! Kiitos myös sinullekin kommentista.

[jossujb]

Vitsit, kun tämä on nimenomaan siitä aiheesta mikä minua eniten kiinnostaa! Tuo Holmesin hyppiminen ääripäästä toiseen, en nyt muista oliko se Neljän merkissä, vai missä Doylen tarinassa, jossa Watson sanoo, että on se kummallista kun Holmesissa asuu samaan aikaan tarmokkain mies minkä hän tietää ja suurin laiskimus.

Enivei, jotenkin minun vain vetoaa Holmes/Watsonissa aina tuo taka-alalla lymyävä pelko ja huoli, jotenkin se että parhaiden hetkien aikana kaikki on todella hyvin, mutta silti on koko ajan katastrofin eineet siinä ihan hollilla kuitenkin.

Joo, siis, tämähän oli todella hyvä ficci, juuri tällaiset one-shotit sopivat minun makuuni parhaiten <3 Kiitos.

jjb

[Penber]

jossujb: Pena kiittää kommentista! ^^ Itsekin olen juuri tämän aiheen ystävä.

[Milgia]

Tunnustan, olen lukenut tämän aiemminkin, mutta en ole muistanut kommentoida, mikä tekosyy tuokin muka on?

Nomnom mikä ficcinen taas, Holmes on kuin superpallo konsanaan ... ja Watson... hehee nallekarhu  Mikä hymiöraiskari mäkin olen tänään?

Tyksin tästäkin, en voi olla pitämättä sun teksteistäsi, kirjotit taas sielukkaasti ah ihanasti suorastaan. Pojoing vieteriukkona mä luokses pompin ja olen Holmes 

Olipas fiksu kommentti. No  tiet ainakin et luin tän, ja tykkäsin <3

M

[Penber]

Hassu Milgia! <3 Tämä Watson täällä ihan punastuu! *w*

[zilah]

Miten tästä ficin Holmesista tulee mieleen ihan Jeremy Brett? Hän oli juuri tuollainen vieteriukko, joka sinkosi paikasta toiseen mielialojensa saattelemana, vain vajotakseen synkkyyteen heti seuraavana hetkenä. Loistavasti olit osannut tavoittaa sen olennaisimman tästä charmikkaasta etsivämestarista.


zilah